Pääsiäinen on Espanjassa yli viikon mittainen, laajuudeltaan jouluun verrattava juhla. Eri puolilla maata kannetaan pyhäinkuvia kulkueissa kahdeksan päivän ajan.
Pääsiäisen menoliikenteen kaksi jättimäistä ruuhka-aaltoa ovat taas madelleet Espanjan tieverkon läpi - rannikoille, vuorille, loma-asunnoille.
Ensimmäinen ruuhkasuma nähdään aina Suomen pääsiäistä edeltävänä viikonloppuna, palmusunnuntaina. Silloin alkaa espanjalaisten Semana Santa eli pyhä viikko, kuten pääsiäistä aurinkomaassa kutsutaan.
Kouluista on vapaata koko viikko, mutta eräissä kouluissa järjestetään ohjelmaa, jotta alkuviikon työssä käyvät voivat halutessaan "parkkeerata" lapsensa niihin.
Pyhäinkuvia laveteilla
Espanjalaisten arvioidaan tekevän tänä pääsiäisenä yli 14 miljoonaa automatkaa lomanviettoon. Kymmenentuhatta poliisia osallistuu valvontaoperaatioon.
Palmusunnuntai on Espanjan pyhän viikon avaus, joskin katolinen kirkko aloittaa uskonnollisen pääsiäisenvieton jo pari päivää aiemmin.
Palmusunnuntaina kannetaan kirkoista kaduille ensimmäiset Kristukset ja Neitsyet - pyhäinkuvat, jotka on tilaisuutta varten puettu juhla-asuihinsa ja laitettu kaikin puolin mahdollisimman näyttäviksi.
Painavia pyhäinkuvia kannetaan suurilla laveteilla miesvoimin, ja nykyään jossain määrin naisvoiminkin. Kuvia saattavat kulkueissa huppupäiset "nasaretilaiset", jotka pohjoismaalaiselle tuovat mieleen lähinnä Ku Klux Klanin tai inkvisition. Perinne ulottuu vuosisatojen taakse.
Kaduilla läpi yön
Sevillassa, jossa on maan kuuluisin pyhä viikko, kulkueita on useita kymmeniä. Tiiviimmillään niitä on ympäri vuorokauden. Viikon mittaan kaikki kynnelle kykenevät, lapsista vanhuksiin, tungeksivat katuvarsilla seuraamassa niitä.
Monet herkistyvät pyhäinkuvien saapuessa kohdalle, ja haluavat koskettaa niitä, mutta kaduilla on silti enemmän suuren kansanjuhlan henkeä kuin uskonnollista hartautta. Se on hyvin omanlaisensa tunnelma.
Juhlaan pukeudutaan ja samalla mennään porukalla lounaille, illallisille tai diskoteekkiin. Etenkin kiirastorstaina ja pitkäperjantaina kaduilla on paljon väkeä läpi yön.
Arkeen palataan suurimmassa osassa Espanjaa maanantaina eli suomalaisittain toisena pääsiäispäivänä, mutta Kataloniassa, Baleaareilla, Valenciassa, Baskimaassa ja Navarrassa sekin on vielä pyhäpäivä.
Hotellien kulta-aikaa
Pääsiäiskulkueita on kautta Espanjan, ja joka paikkakunnalla niissä on omat piirteensä. Kärsimysnäytelmiä esitetään joissakin kylissä, jopa ruoskintoineen. Rumpujen eli tamborradan päristys kuuluu pääsiäiseen monin paikoin. Kuten myös vaikuttava pyhän viikon kulkuemusiikki.
Ja kun maurilaissävyinen saeta-laulu alkaa kaikua yössä, silloin kaikki muut äänet kaduilla hiljenevät.
Pääsiäinen on koko maassa hotellien ja ravintoloiden kulta-aikaa, tavallisesti vuoden kalleinta sesonkia - mutta talouskriisin takia hotellit ovat tänä vuonna selvästi laskeneet hintoja saadakseen huoneet täyteen.
Ruokalistat vaihtelevat, mutta pyhän viikon tyypillisiin herkkuihin kuuluu "torrijas" eli köyhät ritarit, usein hunajalla höystettynä.
