Talous

Suomessa pullot palautuvat kauppoihin, muualla tilanne on huonompi – "Pullonkeräys tuntuu yhtä ihmeelliseltä kuin jos meillä olisi pantti jo­gurt­ti­pur­keis­sa"

Talous 13.10.2019 11:56
Virpi Niemistö

Kymmenen vuoden kuluttua 90 prosenttia muovipulloista pitää saada kaikissa jäsenmaissa talteen.

– Monissa maissa muovi- ja lasipulloja on pidetty osana jätettä. Pullonkeräys tuntuu yhtä ihmeelliseltä kuin jos meillä olisi pantti jogurttipurkeissa tai leikkelepakkauksissa.

Näin kuvailee europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) Keski- ja Etelä-Euroopassa yleistä suhtautumista pullojen kierrätykseen.

Pullonkeräysjärjestelmän puuttuminen näkyy karulla tavalla teiden ja rautateiden varsilla esimerkiksi Ranskassa. Siellä lojuu silmänkantamattomiin pois viskattuja muovipulloja ja alumiinitölkkejä.

Etelä-Ranskassa junamatkalla Cannes–Nizza voi "ihailla" maisemien lisäksi myös raiteiden viereen kerääntyneiden tyhjien pullojen ja tölkkien määrää.

EU yrittää nyt saada tähän muutosta.

Unionin kertakäyttömuovin vähentämistavoitteiden mukaan 77 prosenttia muovipulloista pitää kierrättää vuonna 2025. Vuonna 2029 tavoite nousee 90 prosenttiin.

Pietikäisen mukaan 90 prosentin tavoite ei ole mahdoton. Se voidaan saavuttaa kahdella mallilla: joko juuri pullopanttijärjestelmällä tai tuottajavastuumallilla.

Tuottajavastuussa yrityksellä on velvollisuus järjestää pakkausjätteidensä keräys ja kierrätys kokonaisuudessaan sekä vastata siitä aiheutuvista kustannuksista.

– Kertakäyttömuovidirektiivissä ei suorastaan pakoteta pantin käyttöön, mutta viitataan siihen, muun muassa Euroopan parlamentin kiertotalouden päätöslauselmaluonnoksen esitellyt Pietikäinen sanoo.

Kiertotaloudellisesti hän näkee pantin toimivampana mallina kuin tuottajavastuun.

– Panttijärjestelmässä raaka-aine on korkealuokkaisessa käytössä. Pulloista tulee pulloja. Tuottajavastuussa yhdessä erässä voi olla tsiljoonaa laatua muovia, jolloin sitä ei voi enää käyttää uusiin elintarvikepakkauksiin, Pietikäinen pohtii.

Jos unionimaa ei pääse direktiivin velvoitteisiin, EU-komissio voi käynnistää sitä vastaan rikkomusmenettelyn. Tämä koskee myös kertakäyttömuovidirektiiviä ja siihen sisältyvää pullojen erilliskeräysvelvoitetta.

Suomessa jopa 92 prosenttia pulloista palautuu jo nyt takaisin kauppaan. Uuden direktiivin asettamat velvollisuudet täyttävätkin Suomessa pääsääntöisesti jo nykyisillä pullonpanttijärjestelmillä.

Pietikäisen mukaan palautusjärjestelmä toimii Suomen lisäksi hyvin Euroopassa myös Saksassa, Tanskassa, Hollannissa, Virossa ja erityisesti EU:n ulkopuolisessa Norjassa.

– Panttijärjestelmiä on otettu käyttöön useissa maissa, mutta ne eroavat merkittävästi toisistaan esimerkiksi kattavuudeltaan. Jokainen maa on kehittänyt järjestelmiä omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan lähtien, ympäristöministeriön ympäristöneuvos Riitta Levinen selvittää.

Suomessa käytössä oleva panttijärjestelmä on kattavuudeltaan kaikkein laajimpia.

– Koko maan kattavan panttijärjestelmien hallinnointi edellyttää vahvaa organisointia. Kaupoissa on varattava paljon tilaa palautuslaitteille ja palautuspullojen varastoinnille, mikä aiheuttaa kustannuksia myös niille, Levinen pohtii syitä EU:n kattavan järjestelmän puuttumiselle.

Meppi Pietikäinen visioi, että tulevaisuudessa pantinkäyttö voisi vauhdittaa myös vaatteiden ja elektroniikan kierrätystä.

Pohjoismaat etulinjassa

Tällä hetkellä pullonpalautusjärjestelmä on kymmenessä Euroopan valtiossa: Pohjoismaissa, Kroatiassa, Virossa, Saksassa, Liettuassa ja Hollannissa.

Suomessa pullonpalautusjärjestelmä on saanut alkunsa jo 1950-luvulla.

Suomessa panttijärjestelmään liittymiseen on kytketty mahdollisuus vapautua juomapakkausten valmisteverosta.

Suomen Palautuspakkaus Oy eli Palpa on juomapakkausten palautusjärjestelmien ylläpitäjä. Ylläpitäjän tehtävänä on järjestää järjestelmiinsä kuuluvien pakkausten talteenotto sekä kierrätys tai uudelleenkäyttö. Palpa huolehtii palautusjärjestelmiinsä kuuluvien panttien hallinnoinnista.

Palpan omistavat kaupan keskusliikkeet ja panimot. Suomessa toimii muitakin juomapakkausten palautusjärjestelmien ylläpitäjiä, mutta Palpa on näistä selvästi suurin.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (51)

Aina on viety pullot takaisin kauppoihin pullonpalautusautomaatteihin, rahaahan se panttikin on. Vaikka Suomi onkin pieni maa, voidaanhan me kuitenkin juuri tällaisilla tavoilla näyttää muulle maailmalle mallia, ja näin vaikuttaa ilmastonmuutokseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomi hyvä muut 0,minusta pantti on hyvä juttu.Se pitäs saada kaikille tuotteille,ihminen maksais ostaessaan maksun jonka sais takaisin kun jätteeksi tuotteen palauttaa.Joskus tuntuu kun kärryn vie ruskoon ja maksaa että mitä v..... .Eli maksat jätemaksun ostaessa saat rahan takas palauttaessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jospa me aletaan tekeen jotain uutta maailman pelastamisen suhteen kun muukin maailma kierrättää ensin ees pullot/tölkit.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En usko että menekki tippuu merkittävästi. Varsinkaan oluen. Kierto pikemminkin kiihtyy.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Menkääpä vaikka Afrikan Malawiin, niin näette miten tienvarret ovat kauttaaltaan täynnä kymmenen metrin päähän muovipulloja ja roskaa. Ei kiinnosta ketään, koska Coca-Cola suoltaa uutta kansainvälisen tuen turvin. Tästä ei Gretakaan välitä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Rutiköyhän maan kapasiteetti rakentaa Suomen kaltainen panttijärjestelmä on tietysti olematon. Ja kyllä tuo on tiedossa myös greroilla. Coca-Cola tuskin saa ja tarvitsee mitään ”kansainvälisiä tukia”. Mistähän mahdat höpöttää?

Mutta ehdotatko siis, että mekin alamme dumppaamaan kaikki jätteet minne sattuu, vai mikä mahtoi olla viestisi tarkoitus?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ongelmanahan on pääsääntöisesti ulkomailta tuodut pantittomat pullot.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pantittomat pullot voi palauttaa siinä missä pantillisetkin. Ei ole iso vaiva.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pulloista tule pulloja sanoo Pietikäinen. Suomessakin on yrityksiä jotka ilmoittavat tekevänsä pulloja itse 100 % Suomalaisesta kierrätysmateriaalista 100 %:sti ties millä. Karu totuus kuitenkin paljastuu usein kun katkaisee korkin alapuolelle jäävän kapean muovirenkaan ja lukee mitä sen takana seisoo. LUXPET on tyypillinen teksti eli Euroopan suurin pulloaihioiden valmistaja ????? Eli Suomessa voi julkistaa ihan mitä haluaa eikä sitä kukaan
tutki. Ihan sama vaikka mies menee maanpuolustuskurssille ja ilmoittaa että on käynyt Intin !!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

'' Jokainen maa on kehittänyt järjestelmiä omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan lähtien, ... ''

Hyvä vitsi - aivan kuin ympäristö, saastuttaminen, kierrätys ... olisi jotenkin riippuvainen paikallisuudesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Roskaantumista voitaisiin vähentää maksamalla ulkomailta ostetuista juomatölkeistä ja kierrätettävästä muovista valmistetuista juomapulloista pieni palautusmaksu, joka voisi olla 3 ... 5 senttiä. Näin saataisiin mm. Virosta ja laivoilta ostetut pantittomat ja ulkomaan panttijärjestelmään kuuvuvat juomapakkaukkaukset kierrätykseen, siis pois roskaamasta luontoa ja katuja. Toinen hyöty tällä järjestelyllä on se, että tölkit eivät päätyisi sekajätteen joukkoon. Sekajätettä polttavissa voimalaitoksissa metalliesineet vaikeuttavat polttoprosessia ja voivat aiheuttaa toimintahäiriöitä liukuhihnoilla. Näin voitaisiin pienentää huoltokustannuksia ja vähentää niiden seisokkeja. Myös karjatalous hyötyy: rikkoutuneen tölkin osat voivat aiheuttaa vakavia ongelmia mm. laiduntaville naudoille. Koska voimayhtiöt ja jäteyhtiöt hyötyisivät "pantittomien juomapakkausten pantista", ne voisivat maksaa osan palautusmaksuista. Metallin ja muovin kierrätyksestä hyötyvät osapuolet voisivat myös osallistua tämän laajennetun panttijärjestelmän aiheuttamiin kustannuksiin. Lopputulos: win - win.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen järjestelmä on todella hyvä ja sitä sopii kehuskellakin.Jo Ruotsissa on pullonpalautus suurelta osin pantitonta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei pidä paikkaansa. Suurin osa pulloista ja tölkeistä on myös Ruotsissa pantillisia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On kiva, että toimittelija on kirjoittanut jutun, jossa ei olla ollenkaan huolissaan esimerkiksi Kiinasta ja kolmansista maista, jotka ovat ylivoimaisesti suurimmat saastuttajat maapallolla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eli Suomen ei tarvitse tehdä mitään, koska millään meidän teoilla ei ole mitään väliä?

No minä ehdotan, että Kauniaisten asukkaat vapautetaan kaikista veroista.

Niin pieni kunta, joskin rikas, että ei heidän verokertymällä ole mitään merkitystä. Kannustaisi vain muita maksamaan veronsa entistä innokkaammin, eikö vain?

Miksi suomalaisten pitäisi paskoa oma maansa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kauniaisten kaupunki on siksi rikas, kun sen asukkaat maksavat niin paljon veroja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuo sana "toimittelija" on sitä samaa väheksyvää tytöttelyä ja pojittelua jolla halutaan vähätellä toista ihmistä ja tämän mielipiteitä. Näköjään nämä tietyt origaanipiirit Suomessa ovat ottaneet tällaisen maalittamisen sanan käyttöönsä. Mutta ei mene perille koska me jo tiedämme mikä on heikäläisillä taka-ajatuksena.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (51)

Uutisvirta

13.11.
Viljo-kissa haluaa saunan lämpimäksi kylmillä keleillä – saunoo lähes päivittäin
13.11.
Trump kertoi olevansa Erdoganin suuri fani – Turkin asekaupat Venäjän kanssa yhä "ratkaistavana"
13.11.
Poikkeuksellinen tulva peittänyt lähes puolet Venetsiasta
13.11.
Ministeri Paatero ripitti Postia "rikkurityövoiman" käytöstä
13.11.
Vuorineuvos uskoo aurinkoenergiaan ja penää vastuuta päättäjiltä: "Tämä on nurinkurista, sillä poliittisten päättäjien pitäisi näyttää esimerkkiä muille"
13.11.
Suomalaisasiantuntijat tekivät maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen selvityksen – suomenpystykorvien sukutaulut saatiin selville 1800-luvulle saakka
13.11.
Hiilijalanjäljestä uusi maidon hinnoitteluperuste – ravintoarvoilla mitattuna maidon hiilijalanjälki jää pienemmäksi kuin vaikkapa riisin

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Lapin maakunnassa lumi- tai räntäsateen vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi iltapäivästä alkaen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa jalkakäytävät ovat erittäin liukkaita, koska niillä olevan jään päällä on vettä.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

263 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

Nyt, jos koska pitäisi liittyä ammattiliittoihin. Ammattiliitojen tulisi olla vähintään maanosan kattavia, silla globaal... Lue lisää...
Syke

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

14.11.

Fingerpori

14.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image