Venäjältä saatavan sähkön epävarmuus voi johtaa sähkön sääntelyyn Suomessakin, jos edessä on kova pakkastalvi. Paukkupakkaset iskevät keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.
Jos Venäjä laittaa hanat kiinni, hätäapua saadaan Ruotsista ja Norjasta. Nopeaa reserviä löytyy myös kotimaisista öljylauhdelaitoksista. Lisäenergiaa voitaisiin ostaa mahdollisesti Baltiasta, jos se jäisi kylmän rintaman ulkopuolelle
"Kauhuskenaariossa Siperian kylmät yltävät Ruotsiin saakka. Silloin voidaan suomalaisissakin kotitalouksissa joutua säännöstelemään sähköä", toimitusjohtaja Jukka Ruusunen arvioi sähkön jakelusta vastaavan kantaverkkoyhtymä Fingridin toimittajatapaamisessa Helsingissä maanantaina.
Venäjällä sähkökapasiteetti on pienentynyt teollisuuden rajun kasvun vuoksi. Pietarin alueella sähkön tarve on noussut niin paljon, että kulutusta voidaan vielä joutua säännöstelemään. Suomi on 50 prosentin markkinaosuudellaan Venäjän suurin sähkön ostaja. Fingridissä uskotaan, että venäläiset pudottavat ennemmin ulos menevää sähköntuotantoaan kuin sammuttavat valot Pietarista.
Parhaillaan selvitetään, kuinka sähköverkkoa Venäjän kanssa vahvistettaisiin esimerkiksi Viipurin kautta. Jatkossa on varauduttava siihen, että Suomestakin voidaan viedä sähköä Venäjälle, jos siellä on kriittinen tilanne.
Kohti laajempia sähkömarkkinoita
Ruusunen ei kannata uutta pohjoismaista kantaverkko-operaattoria. Tärkeintä olisi hänen mielestään toteuttaa aikataulussa pohjoismaiset investoinnit ja luoda siten edellytykset yhteisille pohjois-eurooppalaisille sähkömarkkinoille. Yhteismarkkinat koituisivat Ruususen mukaan myös kuluttajan eduksi: ne vakauttaisivat hintoja ja parantaisivat sähkön käyttövarmuutta.
Euroopan komissio julkisti syyskuussa energiapakettinsa, joka sisälsi esityksen yhteisistä sähkömarkkinoiden säännöistä Euroopassa. Samalla viikolla pohjoismaiset energiaministerit asettivat työryhmän selvittämään yhteisen pohjoismaisen kantaverkko-operaattorin perustamista. Ruususen mielestä EU:n 3. lakipaketin malli yhteismarkkinoista ajaa parhaiten Suomen asiaa.
Suomalaisten sähkön kulutus on kasvussa, ikääntynyttä kantaverkkoa uusitaan ja maiden välisiä rajasiirtoyhteyksiä vahvistetaan. Verkon vahvistusten jälkeen Ruotsi ja Suomi ovat käytännössä lähes aina samaa sähkön hinta-aluetta.
