Talous

Näkökulma: Suomalainen maatalous ei pelastu vuo­ri­neu­vok­sen raportilla – selvitys voi kuitenkin lykätä liikkeelle vält­tä­mät­tö­miä uudistuksia

Vuorineuvos Reijo Karhinen sai kesäkuussa pääministeri Juha Sipilältä (kesk.) tehtävän laatia lista toimenpiteistä, joilla voitaisiin parantaa maatalouden yrittäjätuloa vuositasolla 500 miljoonalla eurolla. KUVA: Joel Maisalmi
Talous 7.2.2019 20:18
Virpi Niemistö

"Arvostan keskustelua."

Näihin Reijo Karhisen sanoihin tiivistyy torstaina julkaistun maatalouden kannattavuusselvityksen ydin.

Selvityksen tehneen Karhisen sanoma oli vastaus toimittajan kysymykseen, onko ajatus suomalaisten ruokien erottuvasta esillepanosta kaupoissa EU:n kilpailumääräysten mukainen.

Toimittaja Virpi Niemistö.

Karhisen mukaan toive kotimaisten ruokien omista hyllyistä on tullut monessa kohtaa selvitystyötä esille, ja sen poisjättäminen lopputuloksesta olisi ollut vääryys. Asiasta on hänen mielestään tarpeen keskustella, vaikka sitä ei voisi sellaisenaan toteuttaakaan.

Ehkäpä joku kauppias jopa innostuu Karhisen ideasta, ja etsii sille toteuttamistavan, joka mahtuu direktiivien sisälle.

Asiakasdatat auki

Eräs Karhisen hyvältä kuulostavista ehdotuksista on kauppaketjujen asiakasdatan avaaminen korvauksetta viljelijöiden ja koko elintarvikeketjun käyttöön.

Tämä täytyy toki tehdä tietoturvan kärsimättä.

Suuret kaupparyhmät eivät ottaneet selvityksen yksityiskohtiin tuoreeltaan kantaa, vaan esimerkiksi K-ryhmä kertoi Twitterissä selvittävänsä, "miten voimme hyödyntää ehdotuksia".

– Jaamme selvitystyösi ison kuvan. Lisää yhteistyötä ja katse voimakkaasti tulevaisuuteen, niillä rakentuu menestyvä ruokaketju, twiittasi puolestaan S-ryhmän SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä.

Pitkän uran OP-ryhmän johdossa tehneellä vuorineuvoksella voi olla tarpeeksi painoarvoa herättelemään ruokaketjun osapuolet unilukkarina yhteiseen ruokapöytään, jolla nimellä Karhinen visioimaansa keskustelufoorumia kutsuu.

Tukipolitiikka uusiksi

– Tiedostetaan ja tunnustetaan avoimesti, että tukipolitiikalla vaikutetaan rakenteisiin, elinkelpoisten tilojen kehittymiseen sekä niiden menestymiseen myös tukipolitiikan ulkopuolella. Lopetetaan näennäisviljelyn tukeminen.

Näin toteaa Karhinen raportissaan, ja samaa ovat sanoneet maanviljelijät jo pitkään.

Enemmistö heistä haluaa saada tuoton laadukkaista tuotteista, eikä kuitata tukia kasveista, joita ei tarvitse edes korjata pelloilta.

Selvitystyöstään 18 000 euron palkkion nostanut Karhinen ehdottaa, että tuen ehtona tilalta edellytetään riittäviä myyntituottoja, esimerkiksi 20 000 euroa vuodessa.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila totesi torstaina, että myös MTK pitää aktiiviviljelyn tukemista tärkeänä. Samaan hengenvetoon hän huomautti, että EU:n yhteinen tukipolitiikka rajoittaa Suomea huomattavasti.

Kannatettava on myös Karhisen malli maatalouden keskitetystä osaamis- ja palvelukeskuksesta. Maataloudessakaan neuvonta ja tutkimus eivät ole itseisarvoja, vaan niiden toiminnan täytyy näkyä entistä paremmin tilojen arjessa.

Entä miten suomalainen maatalous nostetaan Karhisen toiveiden mukaisesti digitalisaation, tekoälyn, alustatalouden ja avoimen datan hyödyntäjänä edelläkävijäksi maailmassa, jos simppelit verkkoyhteydetkin jumittavat yhä taajamien ulkopuolella, jossa maatilat usein sijaitsevat?

Byrokratiaa karsittava

Karhisen esitykset eivät tuo nopeita ratkaisuja alan kannattavuuskriisiin. Siinä tarvitaan toimivia markkinoita, rahoitusta ja osaavaa EU-politiikkaa – katovuonna kriisipakettejakin. Niitä laativat myös muut unionimaat, kuten Ruotsi viime syksynä.

Maatalousbyrokratian karsiminen on välttämätöntä.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (21)

Kyllähän se on tosi asia, että nämä muutaman kymmenen hehtaarin tilat tulisi olla tukien ulkopuolella.Minusta on järjetöntä että viljellään ,mutta mitään ei mene myyntiin.Eli ei tuoteta mitään....

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tällä hetkellä parhaiten pärjää kun on tuottavinaan luomuruokaa.
Ei se mitään jos kuivaajalle ei panna tulia pannuun vuosiin. Tuet on samat tuli satoa tai ei.
Valitan mutta tämä on totuus ja asun itse maalla, tiedän mistä puhun.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

" ... digitalisaation, tekoälyn, alustatalouden ja avoimen datan hyödyntäjänä edelläkävijäksi maailmassa, jos simppelit verkkoyhteydetkin jumittavat yhä taajamien ulkopuolella, jossa maatilat usein sijaitsevat?"

Tuossa on totuuden juurta. Mutta voikin kysyä, mihin maatalouden tukirahat pitäisi kohdentaa ? Kannattamattoman ja ei kilpailukykyisen tuotannon pyörittämisen tukemiseen vai esimerkiksi maan kattavan tietoliikenne- ja liikenneyhteyksien tukemiseen. Viimemainituthan voidaan nähdä investointeina, jolla luodaan edellytyksiä kilpailukykyiselle ( KiKy ) toiminnalle. Ensin mainittuhan on kuin veden kantaminen kaivoon.

Nykaikainen IT -teknologia mahdollistaa oman bisneksen pyörittämisen vaikka Perä-Posion vanhalta kansakoululta, jos vaan yhteydet pelaavat. Perä-Posiolla yrityksen pyörittämisen kustannukset ovat murto-osa verrattuna Kehä III:n sisäpuolella tai kaupunkikeskuksissa olevien yritysten kustannuksiin.

Saksalaisen globaalin firman johtaja pyörittää kesäisin bisnestään omalta veneeltään Saimaalta. Eikö suomalaiset tähän kykene ?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Maataloudessakaan neuvonta ja tutkimus eivät ole itseisarvoja, vaan niiden toiminnan täytyy näkyä entistä paremmin tilojen arjessa."

Tämän neuvonnan ja tutkimuksen lopputuloksena Suomessa on mittava määrä ylivelkaantuneita tiloja joidenka automatisoidut navetat ja koneet maksavat maltaita. Ja nyt yhteiskunnan pitäsi julkisilla varoilla pelastaa nämä velkaantuneet tilat.

Perustuiko maatalouden investointisuunnitelmat ja kannattavuuslaskelmat siihen, että tämän neuvonnan mukaan tukiaiset pyörivät jatkossakin kuin junan klostetti niin kuin ennenkin ?

Ja että kyllä Kepun ministerit aina kunakin hallituskautena muutaman uudenkin tukiaisautomaatin rakentavat. Tukiaisautomaattien rakentamisessa Kepussa on pitkät perinteet. Siitä poisoppiminen ja siirtyminen aidosti kannattavaan toimintaan lienee Kepu:lle mahdotonta. Sellaista on kepulainen KiKy, jota Kepun puheenjohtaja ja pääministerimme on tämän hallituksen aikana niin kovasti hehkuttanut.

Viimeksihän ministeri Tiiikainenhan ( kesk) jo esitti, että peltojen hiilidioksidipäästöjä vähentävä kipsin levittämien pelloille pitää korvata tukina täysimääräisesti viljelijöille. Kun muita sakotetaan siitä jos aiheuttavat päästöjä, niin maanviljelijöille maksettaisiin siitä, että eivät aiheuttaisi päästöjä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Eräs Karhisen hyvältä kuulostavista ehdotuksista on kauppaketjujen asiakasdatan avaaminen korvauksetta viljelijöiden ja koko elintarvikeketjun käyttöön."

Mitäs sillä asiakadatalla tehtäisiin ? Lähetettäisiin painostuskirjeitä asiakkaille, jotta he alkaisivat ostamaan kalliimpaa suomalaista elintarviketta ? Ja että kaupoissa kameralla kuvattaisiin ihmisiä jotka eivät poimi tuotteita "kotimaisten tuotteiden hyllystä " ?

Tässä maassa, jossa kepu on ollut pääministeripuolue, on kuluttajaa ja kansalaista kurmutettu KiKy:n nimissä erilaisilla pakkomaksuilla, palveluiden leikkaamisilla. Nämä leikkaukset pakottavat kuluttajan entistä tarkemmin vertaamaan kaupassa kilohintoja ja litrahintoja. Siinä ei enää perinteiset hokemat "suomalainen ruoka on puhdasta" paina enää paljoa. Samaan aikaan kun kuluttajaa taloudellisesti kurmutettaaan, tuetaan julkisista varoista kannattamattoman yritystoiminnan pyörittämistä vuosittain laskutavasta riippuen 4 - 8 miljardilla euorolla. Maatalous- ja tuulimyllytukiaiset kuulkuvat tähän yritystukiaisten luokkaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä Karhisen selvitys lähtee pankkimiehen näkökulmasta ja huolesta.
Ja on monilta osin asiantuntematonta. Minä perustelen:
1. Maatalouden velkataakka on lähes 8 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan tiliostot.
Op-ryhmän osuus on yli 60%. Tuottajahintojen laskun ja nousseiden kustannusten vuoksi investoineiden tilojen maksuvalmius on pudonnut.
Tilojen vakuuksia on pudotettu 10v aikana 30-40%. Karhinen esittää, että näille tiloille saataisiin lisää tukea vähätuottoisilta tiloilta.
Parin asiantuntijan kanssa soiteltiin, että mikä olisi vaikutus. Oli eräs kunta Pohjois-Pohjanmaalla esimerkkinä, joka tunnettiin hyvin.
Jos em. kunnassa vähätuottoisten tilojen tuet siirrettäisiin isommille, niin tukilisä olisi 35 e/ha. Sillä ei makseta edes kohonnutta polttoaineen
hinnankorotusta. Ei juuri mitään merkitystä kokonaisuuteen. Monet maatalouskaupat ja teollisuuslaitokset ovat konkurssin partaalla ja osa niistä
menee pankkien tappioksi ongelmatilojen kanssa. Ongelmaluottojen piiriin tulee jatkuvasti uusia tiloja. Ongelmaluottoja oli 3v. sitten 1 miljardi,
nyt yli 2 miljardia.
2. Karhisen esitys, että pienemmille tiloille ei maksettaisi ollenkaan tukea, on vastoin tulevaa EU:n esitystä.
EU:n keskipeltoala on n. 16,5 ha ja Suomessa 50 ha. EU:n tuleva tukiesitys lisää tukea nimenomaan pienille tiloille ja leikkaisi isoilta.
Suomelle ei anneta mitään eri vapautta poiketa ruodusta.
3. Suomessa on useita satoja tavarantoimittajia kauppoihin, jotka keskustelevat viikottain tai kuukausittain keskenään.
Nyt siihen luotaisiin uusia organisaatioita ja silloin on vaarana, että tilanteet menee valtapeliksi ja tuottajat unohtuu.
4. Mielenkiinnolla odotan avauksia uudesta asiantuntija-organisaatiosta, joka meidän pitäisi elättää. Yrityspuolella löytyy kaupallista koulutusta,
ym. Näillä kursseilla on synnytetty monia, monia kansainvälisiä toimijoita Suomeen maatila tasolta.
Karhisen lista julkaistiin sopivasti ennen vaaleja, mutta en usko käytäntöön saatavan juuri mitään, mikä tuo euroja tilille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paljonko Kepu maksoi yhteisestä kassasta Karhiselle, että ehdotukset sopivat Kepun suunnitelmiin?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

MTK on ihmeellinen järjestö. Haukkuu jäsentensä tuotteiden ostajat Keskon ja S- ryhmän kerran viikossa. Jos olisin näissä fimoissa maataloustuotteiden sisäänostaja ostaisin muualta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maatalous pelastuu vain sitomalla tuet tuotettuun maataloustuotteiden arvoon ja lopettamalla pellon pinta- alaan perustuvat tuet. Jos jatkamme rahan lähetystä viljelijöille pellon pinta-alan perusteella niin ei seuraavanakaan kuivana kesänä ei kenenkään kannata esimerkiksi kastella peltojaan, koska tuesta on tullut ammatti ja kaikki ylimääräinen kustannus vain vähentää nettotuloa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessa kastelun piirissä on 3 % peltoalasta, Saksassa 4 % ja Iso-Britannia 2 %.
Enemmän sinä maksat maataloustukea Saksaan ja Isoon-Britanniaan kuin Suomeen.
Saksan kuivuusapu oli 1 miljardi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"selvitys voi kuitenkin lykätä liikkeelle vält­tä­mät­tö­miä uudistuksia" PALJONKO maataloustukia nostetaan? Ja paljonko "halpuuttajat" nostavat sen jälkeen hintojaan. Loose Loose Suomalaisille kuluttajille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lehmässä talon turva.
Lehmä lypsää maitoa jopa 100000 ltraa kymmenessä vuodessa ja poikii kymmenen vasikkaa ja syö pääasiassa heinäkasveja ja lisäksi tuottaa biokaasua ja nahasta saa nahkatuotteita ja lopussa lihansyöjä ihmisille proteiinipitoista liharavintoa.
Kaikki tämä ekorehulla ja tuotantomäärä ei ole riippuvainen tilakoosta eikä lehmien määrästä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maidontuotannon tuissa on reippaasti leikattavaa senkin vuoksi,että ne ovat suurelta osin kansallisia tukia

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitä ihmettä asiakkaiden/kuluttajien tietojen saamiselle viljelijöille?
Reilu kilpailu parempaa laatua.
Onko mietitty leikkauksia, viljelijöiltä, jotka ei täytä
viljelijöistä annettuja kriteerejä. Kilpailua vääristävät tukien poistaminen joille se ei kuulu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

osuuspankin karhinen tietysti tarjoaa ratkaisuksi tukien poistamista velattomilta viljelijöiltä. Tuet vain pankin,siis osuuspankin, hallitsemille tiloille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Silloinhan se on sitä näennäisviljelyä, mitä on tarkoitus karsia. Noin pienet toimijat joutaa muutenkin karsia suurempien ja terveiden tilojen jaloista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Meidän iso maitotila ostaa kaiken rehuviljan pieniltä sivutoimitiloilta ja itse olemme keskittyneet pelkkään nurmenviljelyyn. Mielestäni nämä pienet sivutoimitilat kantavat myös kortensa kekoon maanviljelyssä ja ovat kaukana näennäisviljelystä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaikesta näkee, että vanhoillisia rakenteita halutaan vahvistaa perinteitä ja perintökaarta noudattaen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (21)

Uutisvirta

22.4.
Lintujen kevätmuutto on vilkkaimmillaan – korkeapaine voi saada linnut muuttamaan niin korkealla, että muutto jää meiltä huomaamatta
22.4.
Patrik Laine ei lähde jääkiekon MM-kisoihin – kauden aikana kiusasi selkä ja pudotuspeleissä nivusvaiva
22.4.
Classicille neljäs salibandyliigan mestaruus putkeen – kymmenelle pelaajalle kaudesta neljä mestaruutta
22.4.
Lasitaiteilija ja muotoilun merkkihahmo Oiva Toikka on kuollut
22.4.
Escurialille ei ole löytynyt vielä jatkajaa, mutta puisto avaa ovensa normaalisti vappuna – "Kyselyitä tuli paljon varsinkin viime kesänä"
22.4.
Lämmin keli jatkuu koko viikon, monin paikoin on ruohikkopalojen vaara – ensi viikolla sää viilenee ja vappu voi olla sateinen
22.4.
Tarvitaan klassikko, ohjaaja ja pari näyttelijää – oululaislähtöinen Eero Ojala kertoo, miten Tšehovin Lokki lähti liitämään uutena teatterisovituksena Tilaajille

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Miksi eläkekatto on Suomessa tientynlainen tabu?

Parhaat eläkejärjestelmät 2018: 1.) Tanska 2.) Alankomaat(Hollanti). 3.) Suomi. Mitä niillä olikaan yhtenäistä.... Lue lisää...
Niinpäs...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

23.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image