Volkswagen Polo 1,3-litran koneella ei ole samanarvoinen kuin kolmilitrainen Audi A4. Eikä omenoita pitäisi panna samaan koriin perunoiden kanssa. Sampo-pankin varatoimitusjohtaja Maarit Näkyvällä riittää vertauksia Suomessa vellovalle keskustelulle käyttötilien koroista.
Sampo-pankkia harmittaa hyvin erilaisten tilien paneminen samalle viivalle. Islantilaiset pankit maksavat sisäänheittotarjouksina viiden prosentin korkoja käyttötileille ja uudet suomalaiset Tapiola-pankki ja S-pankki päälle kahden prosentin korkoja.
Isot vanhat pankit maksavat käyttelytililleen yhä vain prosentin murto-osia.
Sampo-pankki lupaa osallistua osallistua talletusten korkokilpailuun, mutta muilla tavoin kuin hilaamalla käyttelytilinsä korkoa ylöspäin.
"Käyttelytili ei kuulu meillä siihen tilikarttaan, jossa korkokilpailua kannattaa käydä", Näkyvä selvittää.
Käyttötili ei ole
säästämistä varten
Näkyvä huomauttaa, että käyttelytili tai käyttötili on nimensä mukaisesti tili, joka on tarkoitettu päivittäisten raha-asioiden hoitamiseen. Säästämiseen on omat tilimuotonsa.
Käyttelytili on kokonaispaketti, johon kuuluvat pankkikortti, helppo tapa maksaa laskuja ja monipuolisen nettipankin käyttöoikeus. "Alhaisen koron käyttelytili on harvinaisen väärä paikka makuuttaa rahoja", Näkyvä muistuttaa.
Sampo-pankki kertoo olevansa aktiivinen asiakkaisiin päin, jos se havaitsee käyttelytilillä olevan jatkuvasti isoja rahasummia. Asiakkaalle ehdotetaan muita tilimuotoja. Esimerkiksi niin sanotulle varatilille maksetaan 3,5:n ja vuoden määräaikaistilille 4,5 prosentin korot.
Sampo-pankki ei Näkyvän mukaan ole millään lailla huolissaan uusien pankkien kampanjoista.
"Muutama euro parempaa korkotuottoa vuodessa ei kata palvelun muutosta", Näkyvä vastaa haasteisiin. Hän korostaa, etteivät uudet tulokkaat ole täyden palvelun pankkeja.
Korkeat korot
epäilyttävät
Näkyvä ymmärtää uusien kilpailijoiden halun haalia asiakkaita häkellyttävillä korkotarjouksilla.
"Mutta jos joku maksaisi jatkuvasti yli markkinakoron, silloin pitäisi olla huolissaan. Jos joku maksaa koko ajan viittä prosenttia, niin siellä on jotain muuta takana kuin perinteistä asiakkuuksista käytävää kilpailua", Näkyvä pohtii.
Markkinakorot eli euroborit liikkuvat nyt neljän prosentin pinnassa.
Maarit Näkyvä arvelee islantilaispankkien luottavan siihen, että suomalaiset asiakkaat ovat sen verran laiskoja, että kun korkotarjous päättyy vuodenvaihteessa, ei rahoja lähdetä siirtelemään muualle.
Näkyvän mielestä ei ole kummallista siinä, että ne joilla on paljon rahaa, hajauttavat omistustaan erilaisille tileille ja eri pankkeihin. Sampo-pankki ei ole kuitenkaan toistaiseksi havainnut vuotoa kilpailijapankkeihin.
Ruotsi yhä
Suomen edellä
Suomalaiset ovat jo hyvän aikaa osanneet kilpailuttaa asuntolainoja. Määräaikaistalletuksistakin on käyty kaiken aikaa kisaa, vaikka asiaa ei ole suuremmin puitu julkisuudessa.
Maarit Näkyvä toivoo, että suomalaiset oppisivat pitämään paremmin huolen rahoistaan. Hänen mukaansa ruotsalaiset ovat olleet tässä meitä etevämpiä.
"2000-luvun alussa alkoi jo näyttää siltä, että suomalaisten säästämiskäyttäytyminen oli muuttumassa fiksummaksi", Näkyvä kertoo.
Tuoreet tilastot kertovat kuitenkin, että suomalaisten talletusten määrä on kasvanut huimasti, mutta "fiksuimmissa" sijoitusmuodoissa on jääty uudelleen ruotsalaisten kelkasta.
Tästä syystä Maarit Näkyvä on iloinen korkokeskustelusta. "Se herättää ajattelemaan omien rahojen hoitamista".
