Kes­kus­kaup­pa­ka­ma­ri lie­ven­täi­si yleis­si­to­vuut­ta – Työn­te­ki­jät tor­ju­vat esi­tyk­sen: "Mil­lai­sen palkan ja työ­eh­dot saa neu­vo­tel­tua it­sel­leen esi­mer­kik­si sii­voo­ja, va­ras­to­työn­te­ki­jä tai lä­hi­hoi­ta­ja?"

Keskuskauppakamarin Juho Romakkaniemi lieventäisi työehtosopimusten yleissitovuutta.

Kuva: Mauri Ratilainen

SAK:n Jarkko Elorannan mukaan yleissitovuuden purkaminen heikentäisi pienipalkkaisten neuvotteluasemaa.

Katarina Murto sanoo, että yleissitovuuden merkitystä korostaa työnantajien lähtökohtaisesti vahvempi neuvotteluasema.

Keskuskauppakamari käynnisti keskustelun yleissitovuuden lieventämisestä. SAK ja STTK torjuivat esityksen nopeasti.

Työmarkkinakeskusjärjestöt SAK ja STTK torjuvat Keskuskauppakamarin vaatimuksen työehtojen yleissitovuuden lieventämisestä.

Keskuskauppakamarin mielestä työehtojärjestelmän yleissitovuus on johtanut siihen, ettei yritys- ja työpaikkakohtaisia erityisolosuhteita voida ottaa huomioon työehdoista sovittaessa, mikä jarruttaa tuottavuutta ja työllistämistä.

– Alakohtaisten työehtojen vahvistettu yleissitovuus pätisi edelleen pääsääntönä paitsi niissä tilanteissa, joissa työntekijät ovat päättäneet työpaikkakohtaisesti tai muuten järjestäytyä ja sopia toisin, totesi Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi lauantaina tiedotteessa Keskuskauppakamarin sivuilla.

Keskuskauppamarin esityksestä oli uutisoinut Helsingin Sanomat.

Keskuskauppakamari ei Romakkaniemen mukaan esitä yleissitovuuden täydellistä poistamista.

– Yleissitovat työehtosopimukset ovat jatkossakin hyvä pohja eri alojen työehdoille. Jäykkä järjestelmä kuitenkin estää yritys- ja työpaikkakohtaisten tuottavuushyötyjen saavuttamisen. Jos poikkeavat työehdot eivät olisi molempia isossa kuvassa hyödyttäviä ja niiden mukaisesti sovita, niin alan yleiset työehdot pätisivät jatkossakin, Romakkaniemi sanoi.

Työntekijäpuolen keskusjärjestöt torjuivat esityksen nopeasti tiedotteissaan.

– Suomessa pitää työtä tehdä suomalaisilla työehdoilla, mutta Keskuskauppakamarin esityksen toteutuessa tämä ei enää olisi mahdollista. Tämä olisi monille suomalaisille yrityksille ja yrittäjille kuolinisku. sanoi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Yleissitovuudesta luopuminen heikentäisi Elorannan mukaan erityisesti pienipalkkaisten työehtoturvaa.

SAK:n Jarkko Elorannan mukaan yleissitovuuden purkaminen heikentäisi pienipalkkaisten neuvotteluasemaa.

–  Millaisen palkan ja työehdot saa neuvoteltua itselleen esimerkiksi siivoja, varastotyöntekijä tai lähihoitaja, jos työnantaja ei kuulu työnantajaliittoon eikä halua noudattaa työehtosopimusta, hän kysyi.

Myös toimihenkilökeskusjärjestö STTK puolustaa yleissitovuutta.

– Työehtosopimuksissa muun muassa sovitut lomarahat, vanhempainvapaan ja tilapäisen hoitovapaan palkat, pidemmät lomat sekä palkankorotukset eivät automaattisesti ulottuisi enää järjestäytymättömien yritysten työntekijöihin, huomautti johtaja Katarina Murto.

Katarina Murto sanoo, että yleissitovuuden merkitystä korostaa työnantajien lähtökohtaisesti vahvempi neuvotteluasema.

Niin sanottu direktio-oikeus eli työnjohto-oikeus asettaa työnantajat Murron mukaan lähtökohtaisesti vahvempaan neuvotteluasemaan.

– Nimenomaan yleissitovuus turvaa vähimmäisehdot työntekijöille. Näin estetään yritysten välinen epäterve kilpailu työehtoja polkemalla sekä lisätään ennustettavuutta ja vakautta työmarkkinoilla.

Keskuskauppakamarin esitys sai tukea Suomen Yrittäjiltä.

– On tärkeä askel, että suuria ja myös järjestäytyneitä yrityksiä edustava Keskuskauppakamari lähtee voimakkaasti ajamaan paikallista sopimista lakimuutoksin, totesi toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.