Talous

Kenelle antaisit kunnian uusista työpaikoista? Sipilän hallituksen ansio on suurempi kuin nolla mutta pienempi kuin 120 000

Valtiovarainministeri Petteri Orpo iloitsi viimeksi tämän viikon budjettikeskustelussa parantuneista työllisyysluvuista.
Talous 23.9.2018 8:00
Ossi Rajala

Etla arvioi, että Suomeen syntyy kuluvalla hallituskaudella noin 120 000 työpaikkaa. Läheskään kaikki niistä eivät ole hallituksen ansiota, vaikka julkisen vallan toimilla on oma roolinsa.

Hallituspuolueet keskusta, kokoomus ja siniset vihjailevat mielellään, että hyvä työllisyyskehitys on osaltaan hallituksen ansiota. Oppositiopuolueet puolestaan antavat ansiot maailmantalouden kehitykselle ja esimerkiksi Euroopan keskuspankin maltilliselle korkopolitiikalle.

Lännen Media kysyi Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajalta Tuomas Kososelta ja Etlan tutkimuspäälliköltä Antti Kauhaselta, onko hallituksella ollut vaikutusta työllisyyteen.

Lyhyesti sanottuna: todennäköisesti on.

– Tutkimusmielessä ei voi faktana sanoa, että hallituksen toimilla olisi varmasti vaikutusta. Sitä ei myöskään voi sulkea pois, ettei vaikutusta olisi. Ainakaan kaikki työllisyyskasvu ei ole hallituksen ansiota. Näkemyksemme mukaan työllisyyden kasvu alkoi ennen kuin hallituksen toimenpiteitä otettiin käyttöön, Kosonen pohtii.

Etlan tutkimuspäällikkö Kauhanen arvioi, että hallituskaudella syntyy noin 120 000 työpaikkaa.

– Esimerkiksi kilpailukykysopimuksen vaikutus on ollut arviomme mukaan noin 20 000–30 000 työpaikkaa. Kansainväliset suhdanteet ovat toki merkittävä tekijä. Suhdanteiden kehitys välittyy pienille, avoimille talouksille, joille vienti on tärkeätä, Kauhanen miettii.

Kiky ja työttömyysturvan leikkaukset vaikuttaneet

Työttömyysturvan leikkauksilla on todennäköisesti ollut myös vaikutusta talouteen. Hallitus on esimerkiksi lyhentänyt ansiopäivärahan enimmäisaikaa 500 päivästä 400 päivään. Lisäksi peruspäivärahan ja työmarkkinatuen omavastuuaika piteni viidestä päivästä seitsemään päivään.

Kauhanen muistuttaa keväällä valmistuneesta Nordean ekonomisti Olli Kärkkäisen ja THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervolan tekemästä selvityksestä, jossa tutkittiin hallituksen talouspolitiikan vaikutuksia työllisyyteen ja tuloeroihin.

Valtioneuvoston kanslialle tehdyssä selvityksessä todetaan, että sosiaaliturvan ja verotuksen muutokset ovat parantaneet työnteon kannustimia.

– Merkittävimpiä toimia ovat olleet veronkevennykset, työttömyysturvan leikkaukset ja varhaiskasvatusmaksujen alentaminen. Työnteon kannustimien paraneminen on lisännyt työllisyyttä arviolta 33 000–42 000 henkilötyövuodella, Kärkkäinen ja Tervola kirjoittavat.

Työllisyys on parantunut viime vuosina sen verran hyvin, että se on samalla tasolla vuoden 2008 tilanteen kanssa. Sen jälkeen finanssikriisistä alkanut taantuma heikensi pitkään kehitystä. KUVA: Klaus Perälä

Kauhanen nostaa kilpailukykysopimuksen ja työttömyysturvan uudistamisen hallituksen merkittävimmiksi työllisyyttä edistäneiksi toimiksi.

– Arvioimme kilpailukykysopimuksen vaikutuksia työvoimakustannusten alenemisen perusteella, Kauhanen sanoo.

Kosonen arvioi, että kilpailukykysopimuksella on ollut muitakin vaikutuksia kuin pelkkä työvoimakustannusten alentaminen.

– Työmarkkinajärjestöt pystyivät sopimaan kilpailukykysopimuksesta, eikä lakkovyöryä tullut. Tämä ja saavutettu palkkamaltti eivät olleet pelkästään hallituksen ansiota, hän toteaa.

Vasemmistohallituskin olisi voinut tehdä tulosta

Sankarin viittaa Kosonen ei Sipilän hallitukselle ihan helposti ole antamassa. Hän muistuttaa, että toisenlaisilla ratkaisuilla voitaisiin olla samankaltaisessa tilanteessa kuin nyt.

– Vasemmistohallitus olisi karsinut vähemmän koulutuksesta ja muusta julkisesta sektorista sekä nostanut mahdollisesti verotusta. Julkisellakin sektorilla on työpaikkoja. Palkkamaltti olisi todennäköisesti säilynyt muutenkin. Onko Sipilän hallituksessa jotakin ainutlaatuista, Kosonen miettii.

Kosonen on myös sitä mieltä, että jokin rooli hallituksen toimilla on, mutta kaikkein ratkaisevin tekijä se ei ole ollut.

– Henkilökohtainen arvioni on se, että työllisyyden paranemisella on paljon tekemistä maailmantalouden kasvun kanssa. Lisäksi jo muutaman ison yrityksen tilanteen paraneminen voi näkyä merkittävästi. Hallitus ei voi paljon vaikuttaa siihen, miten yrityksillä menee. Työllisyyden kasvu alkoi Suomessa ennen hallituksen toimia, hän sanoo.

Hallituksen ja ay-liikkeen välit ovat olleet moneen kertaan koetuksella viime vuosina. Aktiivimallin vastustajat osoittivat mieltään Ääni työttömälle -mielenosoituksessa helmikuussa 2018.

Tunteita kuumentaneen aktiivimallin vaikutuksia on sekä Kososen että Kauhasen mukaan vielä mahdotonta tarkasti arvioida. Aktiivimalli tuli voimaan tämän vuoden alussa.

– Teoreettisesti aktiivimalli voi näkyä uusimmissa luvuissa. Se on patistava toimi ja voi aktivoida työttömiä. Jos sen vaikutus jää pieneksi, on mietittävä, mitä tapahtuu heille, jotka eivät aktivoidu. Työttömyysturvan heikkeneminen voi hankaloittaa heidän asemaansa, Kosonen miettii.

Tilastointia tehdään eri tavoilla

Aktiivimallin ja työllisyyden kehityksen seuraaminen ylipäätään on tilastoissa hieman moniulotteista. Työvoimatutkimuksessa esimerkiksi työllisiksi lasketaan henkilöt, jotka ovat tutkimusviikolla tehneet ansiotyötä vähintään tunnin, vaikka tunnin työllä ei kukaan elä. Tilastokeskuksen asiantuntijoiden mukaan tutkimusta tehdään näin, jotta tulokset ovat kansainvälisesti vertailtavia.

Vähäisiä työtunteja tekeviä ei kuitenkaan ole kovin suuri osa työllisistä. Vuonna 2017 heitä oli Tilastokeskuksen mukaan noin 28 000. Vähäisiä työtunteja tekevien määrä on kuitenkin ollut kasvussa viime vuodet.

Työllisyyden kasvussa on ainakin tänä vuonna ollut jonkin verran kokoaikatöiden lisääntymistä.

– Vuoden toisella neljänneksellä työllisyyden kasvu on kuitenkin pääasiassa tullut yksityisellä sektorilla kokoaikatyötä tekevistä. Toisella neljänneksellä työllisiä oli 79 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Näistä 12 000 teki osa-aikatyötä palkansaajana, kirjoittivat asiantuntijat Ulla Hannula ja Liisa Larja Tilastokeskuksen blogissa elokuussa.

Myös työttömien laskemisessa käytetään erilaisia kriteereitä. Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2018 heinäkuussa 183 000, mutta työ- ja elinkeinotoimistoissa oli heinäkuun lopussa kaikkiaan 284 000 työnvälityksen säädösten mukaisesti työttömäksi työnhakijaksi tilastoitua.

Työttömiä lasketaan esimerkiksi vuoden viimeisenä työpäivänä töissä olemisen perusteella tai siitä, jos on ollut vuoden aikana vähintään 6 kuukautta työttömänä. Yhtenä määritelmänä on myös se, onko ollut tutkimusviikolla työtä vailla.

Kaikki tilastot vahvistavat kuitenkin sen, että työttömyys on vähentynyt ja sitä pitäisi yhä vähentää.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (110)

Kyllähän se on Sipilän Jussi joka on mahdollistanut tämän kaiken. Luonut pohjan hyvälle kasvualusta ole ja luonut siihen hyvät. En keksi yhtään pahaa sanottavaa eikä mitään voisi tehdä toisin. Kaikki on mennyt niin loistavasti, niinkuin maaliin oikein kunnon ilmaveivejä toisen perään. ... Viesti vitsi

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Antaisin Sipilän hallituksen toimenpiteille 60 % ja maailmantalouden kasvun siivittämälle työllisyyden kasvuvaikutukselle 40 % jakauman. Oikeaa politiikkaa hallitukselta siinä, että huolehtii Suomen kilpailukyvystä maailmalla, kun viennistä saatava tulo on se, millä voidaan rahoittaa myös ylipaisunutta julkista sektoria.

Seuraava tärkeä rakennemuutos on se, että kehitetään Suomen taloutta siten, että työn tuottavuutta nostetaan julkisella sektorilla ja samaan aikaan saadaan uusia työpaikkoja yksityiselle sektorille. Jokainenhan tietää, että tarvitsemme kasvuyrityksiä, kunnianhimoisia startup-yrittäjiä ja pääomasijoittajia, jotka luovat yli 50 % Suomen uusista työpaikoista. Kun Suomi menestyy paremmin maailmalla ja talous kasvaa, voimme nykyistä paremmin huolehtia myös yhteiskunnan vähäosaisista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tietenkin kommunistiselle Kiinalle, joka on kiistatta koko maailman talouden ylivoimaisesti suurin veturi ja paikalliselle ''tehtaalle'', eli Saksalle.
Suomikin on saanut joitain rippeitä maailmantalouden vedosta nykyisestä tuhoisan surkeasta hallituksestamme huolimatta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kunnia kuuluu kaikille niille, jotka yrittävät ja myös tekevät töitä viikosta toiseen. Ennenkaikkea yrittäjille, koska sieltä uudet työpaikat tulevat. Vihervasuri valittajat eivät ole luoneet yhtäkään työpaikkaa, se on myös varmaa. Ahkeruus pitää saada taas kunniaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ahkeruus ja töiden tekeminen? - Eihän se nyt käy, koska hallitus laittaa kaikki panokset sijoittamiseen, eli muiden siivellä elämiseen.
Jois (ja kun) se leviää niin tekijöitä on aina vain vähemmän ja vähemmän kustantaman sijoittajien nostamat osuudet muiden tekemisistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

3-4 vuotta sitten lähes kaikki mediat ja ekonomit ja "asiantuntijat" naureskelivat kilvan Sipilän hallituksen tavoittelemalle 72 % työllisyysasteelle. Nyt kun se onkin saavutettu, samat selittelijät yrittävät kiistää hallituksen saavutukset tai vähättelevät niitä. Kun edellinen hallitus (kokoomus, demarit, vihreät,vasemmistoliitto...) sai aikaan noin 110 000 työtöntä, on Sipilän hallitus työllistänyt jo nyt noin 120.000. Eikä työpaikkojen palkkoja makseta veronmaksajien pussista. Laskekaapa kuinka valtavasti työllistäminen tuu verotuloja ja ostovoimaa ja säästää kuntien työllistämisvelvoitteiden kuluja ja sosiaalimenoja.. kun perheet lasketaan mukaan on lähes puolen miljoonan ihmisen elämä kohentunut monin tavoin työllistymisen myötä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Edellisen hallituksen aikaan Suomen kasvu oli hitaampaa kuin OECD maissa keskimäärin, Sipilän hallituksen aikana kasvumme on ollut nopeampaa, kuin em. keskiarvo. Sitä ei voi selittää muutoin, kuin että Sipilän hallituksen toimet ja niiden aikaansaama luottamus yrityksissä käynnisti investointiboomin, joka työllistää. Yritykset toki luovat työpaikat, mutta vain silloin kun niillä on uskoa menestymiseen. Demarit olis voineet työllistää muutamia tuhansia julkiselle puolelle veronmaksajien maksettavaksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onhan se jännä, että edellisen hallituksen aikaan oli muualla maailmassa ja esimerkiksi meidän naapurissa Ruotsissa jo kova nousukausipäällä, mutta Suomessa ei. Vasta kun hallitus vaihtui nykyiseen niin kasvu käynnistyi Suomessakin. Ei se ole sattumaa vaan yrityksiltä ei löytynyt luottamusta Suomen talouspolitiikkaan kaiken maailman demareiden, vihreiden ja vasureiden ollessa hallituksessa. Investoinnit räjähtivät välittömästi käyntiin, kun tiedettiin että nyt on vakaammat ajat edessä oikeistohallituksen kanssa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Työllisyysasteen tulee nousta edelleen sen 10 prosenttia. Vielä ei olla oikeasti lähelläkään maailman kärkeä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hallitus ei luo yhtään työpaikkaa. Hallitus tekee sellaista talous ja finanssipolitiikkaa, että PK-yrittäjät ja isot sijoittajat haluavat olla Suomessa ja laittaa firmat pyörimään. Siinä Pääministeri Sipilä ja VV-ministeri Orpo ovat onnistuneet erittäin hyvin. Soini myös peesannut heitä ja malttanut olla asiakysymyksissä hiljaa. Autoja tai mitään muutakaan markkinoille työnnettäviä härveleitä ei tehdä missään maassa ilman valtion tukea. Tuet vaihtelevat eri maissa ja esim. EU-alueella Ranska maksaa eniten eu-maista maataloustukea farmareille ja telakkatukea omille telkkafirmoille. Saksa on 50 vuotta tukenut omaa autoteollisuutta, samoin Italia ja sen takia ne porskuttavat vaikka luulisi päästöskandaalien pistävät ainakin osalta ovet kiinni. Ruotsin valtio tukee myös runsaskätisesti omaa auto- ja kaivosteollisuutta. Koko Kiirunan kaupunki siirretään kaupungin ja valtion yhteisrahoituksella muutaman kilometrin etelään uusien malmi löydösten tieltä. Puhumattakaan Venäjällä aseteollisuudesta, miljardibisnestä joka on kokonaan valtion kontrollissa. Pieniä ovat silakat Joulukaloiksi. Kyllä Suomessa valtion tuet yrityksille esim. Pk-yrityksille ovat olemattoman pienet verrattuna Ranskan ja Saksan suoriin tukiin. Täällä pohjan perukoilla ei uskalleta edes uneksia Kiinan, Korean että Trumpin omille yrityksille kohdentamista tukitoimista. Jopa Afrikan maissa, Suomen kehitysavun päämaassa Tansaniassa maksetaan kehitysapurahoista valtion tukea traktoriteollisuudelle vaikka siellä ei valmistu yhtään Valmettia. Näin se menee.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maailman talous kun nousee niin suomentyöllisyys paranee.maailmantalus sakkaa niin työllisyys huononee aivan sama kuka on hallituksessa.Noususuhdanteen aikana pitäisvaltion pydejetti saada kuntoo ja velkaa vähennettyä,että saatais puskuri tulevan laman ajaksi.nyt näyttää et siinä ei ole onnistuttu

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kunnian annan valtion velalle lisää 20 miljardia ja auto ja telakkateollisuus jatkoi Suomessa toistaiseksi. Työvoimaviranomaisille jo 1 tuntia työssä/aktiivinen viikossa poistaa kortistosta.
Osa-aikaisen työn lisääntymiselle.
Kaiken maailman ilmaisille harjoittelupaikoille yksityisellä puolella ja tukityöpaikoilla valtion kassasta yksityiselle yritykselle joka päivärahalla työllistää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sipilän hallitukselle ei voi kiitosta antaa koska mitään todellisia työllistämisen uudistuksia ei ole tehty. Ainoa kiitoksen voi antaa valtion budjettikurista jossa budjettia ei ole kasvatettu, tämä tuo talouteen vakautta. Kikyn osalta julkisen talouden lomarahojen leikkaus on keventänyt kuntien palkanmaksun taakkaa kun ei ole tarvinnut maksaa ylisuuria 72% lomarahakorvauksia.

Pitkässä juoksussa talouden vakauttaminen loisi uusia työpaikkoja mutta Suomessa tämä ei tule onnistumaan. Ongelma on sosiaali-vasemmiston liian vanha asema Suomessa. Ilmeisesti SDP tulee voittamaan kevään 2019 vaalit jolloin alkaa jälleen julkisen talouden menojen kasvattaminen. Vuoden 2020 jälkeen tulee uusi ennustettu finanssikriisi ja talouden taantuma jolloin Suomi ajautuu uuteen julkinen talouden alijäämä ja velka ongelmaan. Taantuman takia SDP:n sosiaalivasemmisto hallitus tulee korottamaan veroja useilla miljardeilla jolloin Suomi Oy paiskautuu jälleen pää edellä suohon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

70% maailmantalouden parantumisen takia. 30% kepuleiden ja kokkareiden valekoneiston ansiota, jossa parin päivän "työllistyminen" lasketaan työttömän "työllistymiseksi". Mutta kepulihan ei olisi kepuli ellei valehtelisi päin naamaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tarkoitit 2 päivää kuukaudessa jossain toiminnoissa niin ei ole työtön.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hallitus on sijoittanut miljardeja yritystukiin jota maksetaan vielä kauan.
Nousukausi oli jo kun hallitus pääsi valtaan ja sanoin nyt he aloitti ammattiliiton alasajon ja etujen leikkaamisen tavalliselta kansalta. Nyt on 20 miljardia tullut lisää velkaa!
Hallituksen osuutta on mahdoton nähdä vaikka kuinka haluaisi.
Nousukausi on ollut muualla Euroopassa 4 vuotta ja siellä velkaa on vähennetty, säästetty pahan päivän varalle ja siellä huutava työpula yrityksissä.
Laman merkit on jo näkyvissä ja Suomen velat on nyt liian suuret. Pärjääkö telakka ja varustamot ilman miljarditukia. Suomella ei ole varaa siihen.
Hallituksesta huolimatta nousukausi olisi tullut, nyt hyöty meni velkoihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (110)

Uutisvirta

17:17
Pakkanen näkyy eläinlääkärin vastaanotolla Oulussa: Koirien anaalirauhasvaivat lisääntyvät – lähetä kuva lemmikin talviasusteesta
16:55
Mäkäräiselle kuusi ohilaukausta yhteislähdössä – jäi viimeisten joukkoon
16:38
Lukijoiden lempilapaset - lähetä kuva suosikkilapasistasi
15:35
Iivo Niskanen sivakoi 15 kilometrin kisan voittoon Otepäässä, antoi vahvan kuntonäytteen kohti MM-latuja
15:27
Kansanedustajat yrittävät estää brexitin ilman sopimusta – Britannian parlamenttiin tuodaan maanantaina kaksi uutta lakialoitetta
14:50
VR ja onnettomuustutkintakeskus selvittävät Helsinki-Oulu -junan vaunussa kuultua kovaa ääntä ja tärähdystä – juna jäi Lahteen tutkittavaksi
14:00
Pariisista Kittilään lentänyt Boeing-matkustajakone ilmoitti laskusiivekkeen viasta ja laskeutui Rovaniemelle, kyydissä noin 150 matkustajaa
50
Oulussa herättiin talven tähän asti kylmimpään päivään, maan hyytävin pakkanen Ylitorniolla – Oulussa voidaan hätyytellä pian -30 asteen lukemia
43
Kärpät virittelee raskaan sarjan täsmähankintaa – seura tiukasti Jussi Jokisen perässä, sopimus erittäin lähellä
35
Analyysi: Yli tuhannen NHL-pelin Jussi Jokinen olisi Kärpille loistava lisä, mutta toisi päävalmentaja Mannerille yhden ison haasteen
33
Puheenaihe: Tuliko Oululle seksuaalirikoksista mainetahra? – "Yhtä vähän Turkua on puukotusten jälkeen pidetty terrorismin tyyssijana"
30
Ilmastonmuutos laskee Reinin vedenpinnan tasoa – Kuljetusongelmat Reinillä hidastivat viime vuonna Saksan talouden kasvua
29
Yle: Neljä puoluetta valmis supistamaan ilmavoimien hävittäjien määrää, puolustusministeri taas nostaisi määrän sataan - "Kyse siitä, puolustetaanko koko maata"
16
Trumpin kompromissiehdotus hallinnon avaamiseksi: 370 kilometriä teräsaitaa riittää, 2 750 uutta rajavalvojaa

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Tuntematon sotilas 3.0

240 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Alkoholin käyttäjillä huono itsetunto

Juoppoja ikäni seuranneena heidän itsetuntonsa on ylikehittynyttä. Siksi viisaan neuvot lopettaa juominen ei mene jakelu... Lue lisää...
Late vanahana

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

19.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image