Suomi päättää lähivuosina miljardiluokan puolustusvälinehankinnoista, kun kalustoa uusitaan sekä merellä että ilmassa kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.
Merivoimilla on laivue 2020 -hankkeensa, jossa korvataan seitsemän poistuvaa alusta neljällä nykyaikaisella korvetilla. Niiden on tarkoitus olla käytössä 2050-luvulle saakka. Alukset rakennetaan Suomessa, mutta taistelujärjestelmä hankitaan ulkomailta. Hankkeen kustannusarvio on 1,2 miljardia euroa.
Päähuomion on kuitenkin vienyt Hornet-hävittäjien korvaaminen. Niin sanotun HX-hankkeen kustannusarvio on hankinnan osalta 7–10 miljardia. Pysyvät ylläpito- ja käyttökustannukset pitäisi sen jälkeen kyetä kattamaan normaalista puolustusbudjetista ilman erillisrahoitusta.
Nykyiset Hornetit poistuvat käytöstä 2030 mennessä, jolloin 64 uuden monitoimihävittäjän pitäisi olla käytössä. Ehdokkaita on viisi: yhdysvaltalaiset Boeing F/A-18 Super Hornet ja Lockheed Martin F-35, ruotsalainen Saab Gripen, ranskalainen Dassault Rafale sekä yhteiseurooppalaisen konsortion Eurofighter Typhoon.
Lopullinen päätös valittavasta koneesta on määrä tehdä vuoden 2021 loppuun mennessä. Mitä lähemmäksi päätöksentekoa tullaan, sitä kovemmaksi käy lobbaaminen, jota kutsutaan kauniimmin vaikuttajaviestinnäksi.
Viestintäfirmojen lisäksi tehtävään on rekrytoitu joukko korkean profiilin evp-upseereita. Lännen Media uutisoi marraskuussa Puolustusvoimien muuttaneen linjaustaan siten, että ex-upseerit saavat osallistua varsinaisiin neuvotteluihin hävittäjävalmistajien valtuuttamina.
Hankkeessa on Suomen osalta kyse paitsi riittävän suorituskyvyn hankkimisesta myös siitä, mihin viiteryhmään puolustus halutaan sitoa eli kuinka paljon painaa esimerkiksi Nato-yhteensopivuus tai pohjoismainen puolustusyhteistyö.
Vaikka varsinaiset vastakaupat ovat olleet EU:ssa lailla kiellettyjä vuodesta 2012 lähtien, mittavat puolustushankinnat tarjoavat suomalaisyrityksille bisnesmahdollisuuksia. Suomalaiset firmat haluavat siksi olla ajoissa liikkeellä.
Vientiponnisteluja rahoittava Business Finland ja Elinkeinoelämän keskusliitto ovat käynnistäneet Global Innovation Partnership Program -hankkeen (GIPP), jonka tavoitteena on avata yrityksille ovia hävittäjiä tarjoavien maiden markkinoille. Markkinarakoa odotetaan löytyvän etenkin terveystietojärjestelmien, geeniteknologian ja lentokenttätekniikan alan yrityksille. Liikkeellä ollaan hyvissä ajoin, koska kauppoja himoitaan myös puolustushankintojen tarjouskilpailuissa hävinneiden maiden kanssa.
Business Finland ja EK korostavat niiden ohjelman keskittyvän puolustushankintojen ulkopuolelle jäävään kaupalliseen ja teolliseen yhteistyöhön. Se ei siten ole osa Suomen valtion hankintaprosessia. Hävittäjäneuvottelut ovat tästä näkökulmasta katsottuna eräänlainen alusta tai jäänsärkijä, jota firmat voivat hyödyntää.
Teollista yhteistyötä haetaan kuitenkin myös osana varsinaista hävittäjäpäätöstä. Kiellettyjen vastakauppojen ulkopuolelle jäävä teollinen yhteistyö on yksi tulevan hävittäjähankinnan kriteereistä. Sen määräksi on arvioitu hieman alle kolmannes hankkeen kokonaisarvosta. Esimerkiksi ruotsalainen Saab pitää Suomea markkina-alueenaan jo nyt, mistä on osoituksena Tampereelle perustettu puolustusteknologiaa kehittelevä tutkimuskeskus.
EK:n ja Business Finlandin erillinen projekti etenee toista latua rinnalla. Haastetta on siinä, miten päästä riittävälle ihotuntumalle mutta pitää samanaikaisesti selkeä pesäero puolustushankintoja koskeviin neuvotteluihin.
Tätä päästään harjoittelemaan käytännössä jo tässä kuussa, kun ensimmäinen suomalainen yritysdelegaatio matkustaa Yhdysvaltoihin. Varsinkin Lockheed Martin F-35 on nostettu vahvaksi ehdokkaaksi Suomen seuraavaksi hävittäjäksi. GIPP-hankkeen vetäjät vakuuttavat, ettei tämä ole vaikuttanut siihen, että yritysdelegaatioiden kiertue suuntaa ensimmäiseksi juuri Yhdysvaltoihin.