Talous

Analyysi: Jättimäiset puo­lus­tus­han­kin­nat auraavat mark­ki­na­ra­koa, vaikka vastakaupat on kielletty – ensimmäinen delegaatio matkustaa Yh­dys­val­toi­hin

Suomen nykyiset Hornet-hävittäjät poistuvat käytöstä vuoteen 2030 mennessä. Kuvan kone osallistui sotaharjoitukseen Ruotsissa 2016. KUVA: Joel Maisalmi
Talous 2.1.2019 19:00
Jussi Orell

Suomi päättää lähivuosina miljardiluokan puolustusvälinehankinnoista, kun kalustoa uusitaan sekä merellä että ilmassa kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.

Merivoimilla on laivue 2020 -hankkeensa, jossa korvataan seitsemän poistuvaa alusta neljällä nykyaikaisella korvetilla. Niiden on tarkoitus olla käytössä 2050-luvulle saakka. Alukset rakennetaan Suomessa, mutta taistelujärjestelmä hankitaan ulkomailta. Hankkeen kustannusarvio on 1,2 miljardia euroa.

Kirjoittaja Jussi Orell.

Päähuomion on kuitenkin vienyt Hornet-hävittäjien korvaaminen. Niin sanotun HX-hankkeen kustannusarvio on hankinnan osalta 7–10 miljardia. Pysyvät ylläpito- ja käyttökustannukset pitäisi sen jälkeen kyetä kattamaan normaalista puolustusbudjetista ilman erillisrahoitusta.

Nykyiset Hornetit poistuvat käytöstä 2030 mennessä, jolloin 64 uuden monitoimihävittäjän pitäisi olla käytössä. Ehdokkaita on viisi: yhdysvaltalaiset Boeing F/A-18 Super Hornet ja Lockheed Martin F-35, ruotsalainen Saab Gripen, ranskalainen Dassault Rafale sekä yhteiseurooppalaisen konsortion Eurofighter Typhoon.

Lopullinen päätös valittavasta koneesta on määrä tehdä vuoden 2021 loppuun mennessä. Mitä lähemmäksi päätöksentekoa tullaan, sitä kovemmaksi käy lobbaaminen, jota kutsutaan kauniimmin vaikuttajaviestinnäksi.

Viestintäfirmojen lisäksi tehtävään on rekrytoitu joukko korkean profiilin evp-upseereita. Lännen Media uutisoi marraskuussa Puolustusvoimien muuttaneen linjaustaan siten, että ex-upseerit saavat osallistua varsinaisiin neuvotteluihin hävittäjävalmistajien valtuuttamina.

Hankkeessa on Suomen osalta kyse paitsi riittävän suorituskyvyn hankkimisesta myös siitä, mihin viiteryhmään puolustus halutaan sitoa eli kuinka paljon painaa esimerkiksi Nato-yhteensopivuus tai pohjoismainen puolustusyhteistyö.

Vaikka varsinaiset vastakaupat ovat olleet EU:ssa lailla kiellettyjä vuodesta 2012 lähtien, mittavat puolustushankinnat tarjoavat suomalaisyrityksille bisnesmahdollisuuksia. Suomalaiset firmat haluavat siksi olla ajoissa liikkeellä.

Vientiponnisteluja rahoittava Business Finland ja Elinkeinoelämän keskusliitto ovat käynnistäneet Global Innovation Partnership Program -hankkeen (GIPP), jonka tavoitteena on avata yrityksille ovia hävittäjiä tarjoavien maiden markkinoille. Markkinarakoa odotetaan löytyvän etenkin terveystietojärjestelmien, geeniteknologian ja lentokenttätekniikan alan yrityksille. Liikkeellä ollaan hyvissä ajoin, koska kauppoja himoitaan myös puolustushankintojen tarjouskilpailuissa hävinneiden maiden kanssa.

Business Finland ja EK korostavat niiden ohjelman keskittyvän puolustushankintojen ulkopuolelle jäävään kaupalliseen ja teolliseen yhteistyöhön. Se ei siten ole osa Suomen valtion hankintaprosessia. Hävittäjäneuvottelut ovat tästä näkökulmasta katsottuna eräänlainen alusta tai jäänsärkijä, jota firmat voivat hyödyntää.

Teollista yhteistyötä haetaan kuitenkin myös osana varsinaista hävittäjäpäätöstä. Kiellettyjen vastakauppojen ulkopuolelle jäävä teollinen yhteistyö on yksi tulevan hävittäjähankinnan kriteereistä. Sen määräksi on arvioitu hieman alle kolmannes hankkeen kokonaisarvosta. Esimerkiksi ruotsalainen Saab pitää Suomea markkina-alueenaan jo nyt, mistä on osoituksena Tampereelle perustettu puolustusteknologiaa kehittelevä tutkimuskeskus.

EK:n ja Business Finlandin erillinen projekti etenee toista latua rinnalla. Haastetta on siinä, miten päästä riittävälle ihotuntumalle mutta pitää samanaikaisesti selkeä pesäero puolustushankintoja koskeviin neuvotteluihin.

Tätä päästään harjoittelemaan käytännössä jo tässä kuussa, kun ensimmäinen suomalainen yritysdelegaatio matkustaa Yhdysvaltoihin. Varsinkin Lockheed Martin F-35 on nostettu vahvaksi ehdokkaaksi Suomen seuraavaksi hävittäjäksi. GIPP-hankkeen vetäjät vakuuttavat, ettei tämä ole vaikuttanut siihen, että yritysdelegaatioiden kiertue suuntaa ensimmäiseksi juuri Yhdysvaltoihin.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (30)

Isänmaamme kannalta ei ole olemassa mitään reaalista syytä kohdentaa ko hankitoja Euroopan ulkopuolle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tiedossa ns asioista vastaaville riemulomamatkoja Ulkomaille (ei siis korruptiota; sitähän meillä ei ole, todistaa maksetut tukimuksetkin!) ylenpalttisine tarjoiluineen ja kauniine viihdyttäjineen, kyllähän Ulkomaalainen Suomalaisen Kauppamiehen osaamisen tietää ja sen, millä kaupat saadaan tehtyä niinkuin pitää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miinat pitäisi saada takaisin arsenaaliin. Siellä on hinta-laatusuhde sotahommiin kohdillaan. Maanpetturihalosen päätökset pitää kumota heti!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näkee kun lukee noita kommentteja, että realisota on heidän aivoituksistaan kaukana! Vain bleikkarisotaa he ovat oppineet sotimaan ja siellähän aina pelaaja voittaa! Niin on lapsellisia kommetteja, että onko kymmentäkään vuotta vanhoja nämä lapselliset kommentoijat?
Kannattaisi mennä isoisän puheille, ja jos sattusi isoisäksi rauhaa rakastava pappa, jollainen aika varmasti on, jos on sota-aikaa vähänkin nähnyt ja kuullut edelliseltä sukupolvelta, niin lapsiraukat, kuulisitte varmaan sanan RAUHA. Sitähän ei nykylapset tiedä olevankaan, kun uutisointi on vain Usasta ja Länneltä!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa, edelleenkään. Tarvitaan koneita joilla paras hinta/laatu juuri meidän tarpeisiimme ja jonka toimintaedellytykset on turvattu kaikissa mahdollisissa konfliktien skenaarioissa. Päädytäänpä mihin tahansa, saamme varmasti hyvät koneet kuten ennenkin, ja mikäpä estää päivittämästä edelleen jo olemassa olevia Hornetteja kohtuullisen hyväksi (Super) reserviksi? Hyvin ylläpidettynä ja huollettuina eihän niitäkään kai sitten sulattoon viedä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hävittäjät (ja lentokoneet yleensäkin) suunnitellaan ja rakennetaan kestämään jokin tietty lentotuntimäärä. Jossain kohtaa tulee tilanne, jossa runkorakenteet yksinkertaisesti pettävät rasituksen myötä. Eli käytännössä kone pitäisi rakentaa uudestaan tietyn lentotuntimäärän jälkeen. Ei hirveästi hyödytä maksaa vanhentuneiden koneiden uudelleenrakennuksesta miljarditolkulla.

Lisäksi moderni hävittäjä istuu huollossa tuntikaupalla jokaista lentotuntia kohden, jotta niiden toimintakyky saadaan pidettyä kunnossa. Eikä Horneteja voi vain pitää varastossa odottamassa käyttöä, niitä pitää aktiivisesti ylläpitää, jotta pysyvät kunnossa. Taas palaa rahaa.

Uudet koneet kehiin ja joitakin Horneteja jätetään koulutuskäyttöön, loput varaosiksi noille koulutuskoneille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mistähän näihin rahat otetaan?Ei varmaankaan kehitysavuista vaan polttoaineveroja kohottamallako,leikataan vaikkapa eläkkeitä ja/tai koulumäärä rahojako?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen vuotuinen puolustusbudjetti on 3 miljardia, 30 vuodessa (=koneiden käyttöikä) siis 90 miljardia. Jos tästä ilmavoimien osuus olisi vaikka kolmannes, niin se tekisi 30 miljardia, siis miljardi per vuosi. Tämä on se kehys, josta hankinta pitäisi rahoittaa. Toisaalta jos puolustusbudjetti nostettaisiin 2%:iin BKT:stä, niin summa lähentelisi jo 50 miljardia.

F-35:n hinta on ollut laskussa valmistusmäärien kasvun myötä. Viimeisimmät kaupat on hävittäjästä tehty n. 75 miljoonan euron kappalehintaan. Tällä hinnalla pelkkien 64 hävittäjän hinta olisi 4,8 miljardia euroa. Kauppaan tulee tietysti muutakin, kuten esim simulaattorit ja huoltosysteemejä. Varmaankin kaupan loppusumma lähentelisi 7 miljardia. Kun tämän jakaa oletetun 30 vuoden ajalle, niin vuotuinen kustannus hankinnasta olisi 233 miljoonaa.

Se tekisi siis 7,8% puolustusbudjetista, jonka koko on siis oletettu 3 miljardia. Yhden miljardin "ilmavoimien osuudesta" siis 23,4%. Ilmavoimille jäisi 766 miljoonaa vuodessa muuhun toimintaan, mm. koneiden käyttökustannuksiin ja asehankintoihin.

Kyse ei siis todellakaan ole siitä, että koneiden hankinta välttämättä vaatisi erityistä lisärahoitusta "korvamerkityn" puolustusbudjetin lisäksi. Eihän Hornet-hankinnoissakaan turvauduttu lisärahoitukseen. Pihistettiin vain muusta toiminnasta, esim. kertausharjoituksia vähennettiin tuntuvasti. Lisärahoituksesta kyllä puhutaan, mutta se liittyy kai lähinnä syntyneeseen (Putin-pullistelu?) tarpeeseen nostaa puolustusmenoja. Suuret kertaostoserät tietysti myös vaativat luovia rahoitusratkaisuja.

Pitää tietysti myös ymmärtää, että vaikka puolustusvoimien käytössä on se 3 miljardia vuodessa, niin tästä rahoitettavat suuret hankinnat pitää vielä erikseen eduskunnassa hyväksyttää. Eduskunnan antama ostolupa ei siis tarkoita uutta budjettirahaa, vaan ainoastaan hyväksyntää jo myönnetyn rahan käytölle. Jos jokin lisäpanostus tarvittaisiin (lisäbudjetti), niin siitä tehtäisiin ihan oma päätös jonka läpimeno tiukassa taloustilanteessa on hyvin epävarmaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiitos hyvästä ja selkeästä kommentista. Tarvitsemme laadukasta kalustoa ja huoltoa. Myöskin riittävästi (puolustus)ohjuskalustoa eli maasta-ilmaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ilmasta-maahan on kuitenkin tulevan hävittäjäkaluston päätehtävä.

Kohteina olisivat heti sodan alussa vihollisen ilmatorjunta- ja ballististen hyökkäysohjusten lavetit. Sitten siirryttäisiin möyhentämään hyökkäävän vihollisen hyökkäyskiiloja ja huoltokeskuksia. Ilmavoimilla on sodankäynnissä keskeinen rooli hyökkäyskyvyn heikentämisessä syvällä vihollisen ryhmityksessä - paljon tärkeämpi rooli kuin aiemmin. Vihollishävittäjien ja pommikoneiden torjunta on vain yksi tehtävä muiden joukossa, vaikka moni vielä ajattelee sen hävittäjien ainoaksi tehtäväksi.

Tehokkaat ilmavoimat vähentävät tarvetta maasta ammuttavalle ilmatorjunnalle. Tärkeiden kohteiden suojauksessa tarvitaan kuitenkin myös paikallista ilmatorjuntaa. Kunnollinen ohjustorjuntakalusto Suomelta kuitenkin vielä puuttuu. Ruotsi on hankkimassa miljardilla eurolla Patriot ohjustorjuntajärjestelmää Venäjän Iskander-ohjusuhkaa vastaan. Sellaisen järjestelmän Suomenkin on ehkä pakko hankkia, jos itäinen uho tästä vielä kasvaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lopettamalla haittamaahanmuuttajien hankinta ja palauttamalla jo tuodut säästäisimme varovastikin laskien vähintään 2 mijardia vuodessa. Kyse ei siis ole keinojen ja rahojen vaan järjen puutteesta. Joku tälläkin nyt menossa olevalla järjettömyydellä täyttää veroparatiisissa olevia lompakoitaan. Siitä vain ei saa puhua, koska sananvapaus ja ei sensuuria...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Putin tosiaankin vain "pullistelee", ei siis ole todellinen uhka meille, mikä on geopolitiikkaa ja suurvaltastrategiaa tunteville itsestään selvä asia.

Meillä ei ole varaa kolmanteen maailmansotaan, jonka estämiseksi olisi tehtävä kaikki mahdollinen eikä lähdettävä mukaan kilpavarusteluun.

Tällaisten aseiden ja asejärjestelmien hankkiminen kymmenillä miljardeilla on suurta typeryyttä (paitsi jos asiaa tarkastellaan Naton ja sen tavoitteiden näkökulmasta).

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomi tarvitsee kyllä paljon paremman ilmapuolustuksen kuin pelkät hävittäjät. Varsinkin noin pieni konemäärä ei riitä vaikka mikä kone hankittaisiin.

Ilmapuolustuksessa pitäisi tähdätä siihen että vihollinen ei voi saada ilmaherruutta Suomen ilmatilaan eli kykenisi operoimaan esteettä missä päin maata tahansa. Joko ilmaherruus on meillä tai sitten se ei ole kenelläkään. Jälkimmäinen on valitettavasti todennäköisempi tulos.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hävittäjille ei ole vaihtoehtoa. Hävittäjän pitää lisäksi olla maailman paras, jos tyydytään 64 hävittäjään. Tällä linjalla ilmeisesti mennään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

taas suomalaisia höynäytetään 100-0.onko tuo business finland vähän kuin business oulu?????suomalaiset ostaa taas jonkun vajaan järjestelmän johon pitää odottaa päivityksiä jos kuin kauan eikä aja siten asiaansa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomella täytyy nykytilanteessa kuten ennenkin olla uskottava puolustuskyky, hyökkäysvalmiutta ei tarvita.

Toki sodassa joutuu joskus hyökkäämäänkin puolustautuakseen, muuten voisi olla
että peräännyttäisiin vain...ja se ei ole pitkälle kantavaa.

Jotain toimintakykyä ilmassa tarvitaan, merelläkin. Suuriin haasteisiin niillä ei loputtomiin pystytä vastaamaan
mutta vaikutusta on varsinkin ilmapuolustuksella.

Itse näkisin torjuntaohjuskaluston vahvistamisen tärkeänä.

Nato-korttia en viitsi edes vilauttaa...vaikka mieli tekisi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sodan estää parhaiten pelotteena toimiva hyökkäyskyky.

"Puolustus" on sanana iskostettu mieliin YYA-aikana, jota on kutsuttu myös suomettumisen aikakaudeksi.

"Si vis pacem, para bellum" - Jos haluat rauhaa, varaudu sotaan pätee edelleenkin. Parhaiten pärjää sellaisessa sodassa, jota ei tule.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomella ei ole koskaan ollut Hyökkäysvoimia.
Suomella on Puolustusvoimat - tarvittaessa hyökätäänkin mutta ei ensimmäisenä.
Olet oikeassa, paras sota on sellainen mitä ei tule.
Praecepta pace!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (30)

Uutisvirta

17.9.
Seiväshyppääjä Minna Nikkanen, 31, lopettaa uransa – jätti jo aiemmin tämän kauden väliin
17.9.
Oululaistaustainen Juhani Järvi päätyi Raahen kautta ison vankilan johtajaksi Turkuun – "Näitä olosuhteita on turha kenenkään kadehtia, vangilla ei ole vapautta"
17.9.
Halla-ahon mielestä työministeri Harakan työllisyystoimet vaikuttavat "aika sosialistisilta"– "Painopiste näyttää olevan, että valtio maksaa palkat"
17.9.
Hallitukselta pitkä lista työllisyystoimista – aktiivimalli kumotaan ensi vuoden alusta, "vuosisadan palkkatukiuudistus alkaa"
17.9.
Tuttu vinkkimies istuu penkin päässä tietokone sylissä – oululainen apuvalmentaja Sami Kurttila kääntää marginaalit Suomen eduksi Tilaajille
17.9.
Viisikko hehkuttaa budjetin koulutusrahoja – Kulmuni muisti alueellisuuden ja Andersson perusturvan varassa elävät
17.9.
Rinteen hallituksen ensimmäinen budjettiriihi valmis: Työllisyyteen 25 toimenpidettä, kuntatalouden kriisiin varaudutaan, korkeakoulutukseen 60 miljoonaa ensi vuodesta lähtien

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

18.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image