Talous

Alue­tut­ki­mus­kes­kus Nordregion raportti: Vain Suomessa tulot heikkenivät 2010-luvulla, Kainuussa tienestit Pohjoismaiden pienimmät

KUVA: Ella Jokinen
Talous 4.2.2020 6:00
Arja Mikkola

Hiilineutraalisuuden saavuttaminen tulee olemaan Pohjoismaissa odotettua haasteellisempaa. Näin ennakoi Tukholmassa toimiva, Pohjoismaiden ministerineuvoston perustama aluetutkimuskeskus Nordregio tuoreessa raportissa State of the Nordic 2020.

Ministerineuvosto haluaa Pohjolasta 2030 mennessä johtavan kestävän kehityksen alueen.

Tiistaina Kööpenhaminassa julkistettava katsaus varoittaa siitä, että hiilibudjeteissa ei toistaiseksi kansainvälisesti huomioida tärkeitä elinkeinoja, kuten maataloutta, metsätaloutta ja laivakuljetuksia.

KUVA: Ella Jokinen

Myös muualla valmistettujen kulutushyödykkeiden aiheuttamat päästöt uupuvat hiilijalanjäljestä.

Suomessa olisi kasvihuonepäästöistä huomioitu toistaiseksi ehkä noin 66 ja Ruotsissa 59 prosenttia. Norjassa ja Islannissa päästöt olisivat jopa kasvussa.

Metsien arvioidaan sitovan kolmanneksen kasvihuonekaasuista.

Kahden vuoden välein laadittava selvitys keskittyy erityisesti väestönkehitykseen, työmarkkinoihin, talouteen ja koulutukseen. 170-sivuinen vertailu kattaa 66 pohjoista aluetta, aina Huippuvuoria myöten. Alueista puolet on maaseutuvoittoisia.

Suomesta kärjen tuntumaan yltää vain Helsinki-Uusimaa kirimällä viidenneksi. Edellä painelevat Oslo, Hovedstaden Tanskassa, Tukholma sekä Höfuðborgarsvæðið Reykjavikin kyljessä. Suomen kakkonen – ja rankkauksen 18. – on Ahvenanmaa.

Taloudellisesti vahvin Ruotsi tuottaa kolmanneksen Pohjoismaiden bruttokansantuotteesta, Suomi 16 prosenttia.

Vain Suomessa ovat kotitalouksien tulot laskeneet 2010-luvulla. Kainuussa tienestit ovat koko Pohjoismaiden pienimmät.

Vaan löytyy jotakin hyvääkin: eriarvoisuus leviää Suomessa naapurimaita hitaammin.

Ikääntyminenkin on yhteinen ongelma. Se vaivaa liki kolmea neljästä kunnasta Pohjoismaissa.

Väestö on kasvanut Suomessa 11 prosenttia sitten 1990, kun keskiverto väestönkasvu Pohjoismaissa on ollut liki 18 ja Islannissa jopa 40 prosenttia.

Kaksikolmasosaa väestönkasvusta syntyy Pohjoismaissa nykyään maahanmuuttajien voimin.

Suomessa maahanmuuttajien osuus väestönkasvusta on ollut 30 vuoden aikana 5,7 prosenttia.

Vaikka työllisyys on Suomessa kohentunut, näkymiä synkentää korkea työttömyys. Pohjoismaiden 30 heikoimmin työllistänyttä kuntaa sijaitsevat Grönlannissa ja Suomessa, hännänhuippuina Puolanka, Paltamo ja Suomussalmi. Rovaniemi on sentään onnistunut vetämään kaikenikäistä väkeä.

Muuten näkymät ovat vaisut. Pohjois-Pohjanmaa jää yhdeksällä eri indikaattorilla mitattuna alueista kymmenenneksi viimeiseksi. Listan loppupään muutkin maakunnat ovat kaikki Suomesta.

Islannissa ovat jopa maaseutualueet pystyneet parantamaan sijoitustaan, muun muassa alhaisen nuorisotyöttömyyden myötä.

Automaatio tullee vaikuttamaan Pohjoismaissa joka kolmanteen työpaikkaan. Bio- ja kierrätystalous taas on tuottanut jo 15–22 prosenttia uusista työpaikoista, näin etenkin Tanskassa mutta myös Etelä- ja Keski-Suomessa.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (222)

Tulot laskevat entisestään, jos veroja korotetaan. Sitten kuluttajien ja yritysten ostovoima heikkenee, ja yrittäminen ei kannata. Kun tulot pienenevät ja yritystoiminta kärsii niin myös verotulot pienenevät ja yhteiskunnan palvelut heikkenevät. Eli verojen korottaminen ja yritystuista leikkaaminen on sama asia, kun munivan kanan hävittäminen. Onko se sitten järkevää? Sitä kannattaisi politiikkojenkin miettiä. Järkevänpää olisi verojen korottamisen sijaan miettiä sitä, miten työllisyyttä saadaan lisättyä. Kun veronmaksajia on tarpeeksi, ei tarvita liian suuria veroja ja yhteiskunta voi hyvin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Karttakuvassa erikoisin seikka on mielestäni se, miten huomattavasti kotitalouksien tulot vaihtelevat kaupungeittain. Löytyisikö siis Saanalta kallionkielekkeen reunalla kaamoksen aikaan istuen ja Kilpisjärven suuntaan tähyillen vastauksia tähän mysteeriin?

*

Suomen kaupunkien tuollainen kirjavuus oheisessa karttakuvassa viittaa siihen, että asuinkunta vaikuttaa jostain syystä - Turusta Kilpisjärvelle muutto parantaisi tuloja?

Radikaalit kuntakohtaiset erot saattaisivat selittyä esimerkiksi maaltamuutosta, joissain kunnissa alitetaan "kriittiset massat", ettei pystytä peruspalveluja, kuten vaikkapa kenkäkauppaa, pyörittämään. Tällöin joudutaan käydä naapurikunnassa ostoksilla. Tällöin ennen pitkää hankaluuksissa olevan kaupungin kohdalla "tuonti ylittää viennin", jolloin kehittyy tällaisia kaupunkikohtaisia gäppejä, kun paikallisesti oman kunnan alueella työssä käyvät, jotka yhtä lailla joutuvat käymään naapurissa kaupassa, pärjäävät aina vain heikommin. Koska muidenkin omankuntalaisten asiakkaidenkin ostovoima painottuu enee ja enee naapurikuntiin.

*

"Suomineidolla kuluu rahaa ulkomailla enemmän kuin hän tienaa":
Syitä tähän voivat olla esimerkiksi, että täkäläisten tuotteiden vientiä ulkomaille on vähemmän kuin tuotteiden tarvetta ulkomailta. Esimerkiksi syystä että Suomessa on (EU:sta johtuen jep) aika polarisoitunut hyödykkeiden tuotanto. Toinen osasyyllinen saattaisi olla, että isompi ja isompi osuus suomalaisten yritysten osakkeista on ulkomaalaisten omistamia: "suosi suomalaista" ei auta asiaa, jos paluukuormasta osa valuu polulle, päätyy ulkomaille.

Miten yhteisvaluutta vaikuttanee?
No, mm. EU:sta johtuen, valtioiden mittakaavassa ilmenevät elinkeinoelämän vaikuttimet ovat entistä yhtenevämpiä kuntien elinkeinoelämän vaikuttimien kanssa. Ennen leipomo kannatti perustaa maatilan oheen, nykyisin se ja sama.

Johdonmukaisesti, mitä kauempaa mansikat torilla, eli mm. edullisempi logistiikka ja pääsy muiden paikallisille markkina-alueille, niin sitä voimakkaammin paikallinen elinkeinoelämä päätyy polarisoitumaan, ja edelleen mitä kehnompi yleinen kilpailukyky so. valmiudet ylläpitää kattavaa elinkeinoelämän rakennetta, sitä aggressiivisempaa keskitettyä tuotantoa+vientiä tarvitaan tuonti-viennin pitämiseksi tasapainossa, köyhtymisen estämiseksi. Vastaavastihan maalaistaloissa, käsistään kätevä emäntä pitää kartanon seinät pystyssä.

- Tuo Kilpisjärvi muuten on vain pikku kylänen erämaassa Saanan kainalossa - josta ei kukaan immeinen lähde enää etäämmäs ostoksille. Päin vastoin: ruotsalaiset ja/tai norjalaiset ajelevat sinne kilpaa Kilpisjärven jään yli kelkkoineen ja ahkioineen. Siellä kylässä on esimerkiksi harvinaisen monipuolinen, laadukas ja kohtuuhintainen Kilpishalli.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kovasti koetat päteä pikkuasioilla. Sen verran pitäis Suomea kuitenkin tuntea, että tuo alue kartassa on Enontekiö, ei Kilpisjärvi. Kilpisjärvi on osa Enontekiötä

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikös Einstein tullut joskus lausahtaneeksi, että ellei (tiedemies) pysty selittämään asiaansa niin, että pikkulapsikin tajuaa, hän ei välttämättä itsekään tajua sitä.

Kilpisjärvi on asiayhteyteen liittyen paljon havainnollisempi asutuskeskittymä kuin Muonion turistirysät. Siinä välissä on parisataa km aivan autiota, mahtavan näköistä erämaata. Saanatunturi on puhutteleva paikka siksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Johan tuosta kuvasta jo näkee, että täällä ei ole rikkaita. Olisi hyvä jos olisi. Täällä rikkaat verotetaan hengiltä ja yritykset näivetetään. Katsoppa karttaa uudemman kerran niin näet, että rikkautta on Ruotsissa ja Norjassa. Sieltä kannattaisi meidänkin ottaa mallia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kartasta näkee että sisäinen devalvaatio on onnistunut hienosti Suomessa. Tämän tien valitsimme oman kelluvan valuutan sijaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllähän se on niin, että Suomessa jokaisessa pikkukylässä yritetään pitää koulu, sairaala, palokunta, tiet, vesijohdot, viemärit, valokuidut, sähköjöhdot, jne.. toiminnassa. Lisäksi on noin 300 kunnan hallintokokonaisuus ja siihen päälle suunnitellaan kolmatta verottajaa eli maakuntaa. Se on kallista tuollaisen hallintohimmelin ja hajautetun infrastruktuurin ylläpitäminen. Ei eläköityvä Suomi jaksa kustantaa tuollaista haulikolla ammuttua infrastruktuuria. Kuntapuolella on noin 400 000 verovaroilla palkattua työntekijää. Toki tuosta määrästä on paljon ihan oikeissa palvelutehtävissä, mutta siinä on paljon korkeasti koulutettua kielitaitoista porukkaa hallintotehtävissä. Sieltä hallinnosta joutaisi henkilöitä vientieollisuuden palvelukseen oikeisiin töihin. Kuntapuolen palkat ovat yli 21 miljardia euroa vuodessa! Ja ne kaikki ovat veroilla maksettuja. Kyllä hallinnosta pitäisi nykyisenä digiaikakautena selvitä paljon vähemmällä.

Kaikkeen on lisäksi tukiaisia. Tukiaisilla tuetaan mm. maataloutta yli 2 miljardilla eurolla vuodessa. Kaiken lisäksi suunnitellaan verovaroilla tuettujen maataloustuotteiden vientiä EU:n ulkopuolelle. Eli hyödyn saavat muut alentuneina vientihintoina meidän verovaroilla. Ja maa on jäässä puoli vuotta Suomessa, niin siinä on hankala kilpailla bulkkituotteilla vaikkapa tanskalaisten kanssa. Ehkä meidän pitäisi siirtyä jo pois verovaroin tuetusta agraariyhteiskunnasta. Lisäksi on vanhoja tuulimyllytariffeja, energiatukia, Taitavat yritystuet olla noin 8 miljardia euroa vuodessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eli rahahanat kiinni ja työntekijät kortistoon?

Miten selittäisit muiden Pohjoismaiden tulotason kasvun, siellä julkinen sektori kun työllistää suhteellisesti enemmän työntekijöitä? Ero ei ole edes pieni.
Ja ei, palkat eivät sitä selitä, sillä jullkisen sektorin palkkataso on Suomessa pohjoismaiden keskikastia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näyttää olevan kommenttien perusteella niin, että kouluja käymätön kansanosa syyttää euroa tajuamatta sitä, että jos meillä ei olisi euroa käytössä, niin lainojen korot pyörisivät todennäköisesti tällä hetkellä 12- 15 % kieppeillä. Sekin raha olisi tämän entisen päälle pois kotitalouksilta. Toinen juttu on se, että oma valuutta aika ajoin devalvoitaisiin ja sekin taitaa olla osalle epäselvää, että kulutushyödykkeitä saat samalla summalla silloin vähemmän. Muut pohjoismaat pärjäävät luonnollisesti paremmin, koskapa niillä ei ole tämmöistä valtavaa valtion, kaupunkien ja kuntien virkamieskoneistoa. Myös työn vastaanottamisesta ja varsinkin tekemisestä on tehty kannattavaa verotuksen keinoin. Ei siis niinkuin Suomessa, jossa ahkeruudesta rangaistaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Et kai tosisssas kuvittele, että korot omalla valuutalla tänä päivänä ois 12%?. Tai jos ois, niin suomalaisethan rikastus valtavasti, koska pankkitileillä lojuu 100mrd Euroa...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joo. Rikastuminen olisi samaa luokkaa kuin vaikkapa 1990-luvun alussa. Ei niitä normi palkansaajalla, vaikkapa keskituloisella semmoisella, kymmeniä tuhansia tilillä makaa, vaan lainaa tahtoo olla sen verran olla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Milloinhan nimimerkki on käynyt esim.Tanskassa Siellä on oma valu ja ja valtion velka jotain muuta kuin meillä.Itse olen sinun haukkumasi kouluja käymätön tollo ,mutta olen ollut elämässäni muuallakin kuin Oulussa. (38 vuotta kv.kauppaa mm.pohjoismaissa ).Kaikkien muiden pohjoismaiden sosiaalihuolto on parempi kuin meillä .Tutustuppa vähän naapureiden elämään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lue tuo ensimmäinen komentti- RASKAS HALLINTO KURITTAA- .Siinä on tosi lukuja eikä taida olla yhtään jos sanaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ideologista höttöä se. Jos raskas hallinto on syy, pitäisi muissa Pohjoismaissa olla tilanteen olla sama kuin meillä, mutta ei ole.

Nyt oikeasti jotain faktaa päiväunien sijaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Menetimme itsenäisyyden ja oman valuutan markan, liittymällä EU;n kolhoosiin, siinä lyhykäisyydessä syy köyhyyteen,olemme nyt siinä kuuluisassa Ytimessä! Köyhänä ja onnellisena!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juuri noin,suomen rahavarat hupenee eun rahoitukseen, kova on hinta pysytellä kolhoosin kurinalla ,määräyksiin noudattamiseen, ns,omat kädet on sidottu päättämään mistään itsenäisesti, olihan Britanniakin suurimpia nettomaksajia, luulisi tuo jo näkevän suomalaiset,hyväksikäyttöä parhaimmillaan ja sokeutta nähdä ja tunnustaa tosiasiat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomi näyttäytyy vaaleanpunaisena kun muu Skandinavia on sininen, jotenkin hävettää, me olemme jatkuvasti se köyhin, vaikka kuinka ponnistelemme. Emme kuulu joukkoon, vaikka kovasti haluaisimme. Tyydymme vähään, alistumme helposti, verotus vie kaiken, onhan meillä varaa, sanotaan helposti, kun kehitysmaita avustamme. Puuttuu vauras itsenäinen keskiluokka, mitä tarvittaisiin kehittyvään yhteiskuntaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oma vika kait se on ku hyväksymme kaikki mihin nuo päättäjien päähkänät rahaa tunkee ja nehän kyllä osaa tuhlata vaikkei oo varaa. Olemme lypsylehmiä. Kaikki rajataan lailla ja omien aivojen käyttö kielletty .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (222)

Uutisvirta

16.2.
CNN: Yli tuhat USA:n oikeusministeriön ex-työntekijää vaatii ministerin eroa – Barrin epäillään taipuneen Trumpin painostukseen
16.2.
Uusien elämysten iltapäivä – Lentopalloseura Etta sai Iissä uusia ystäviä: "Tällaiset pelit ovat lajille älyttömän tärkeitä" Tilaajille
16.2.
Son Tottenhamin sankari – Arsenal juhli murskavoittoa
16.2.
Hallitus aikoo muuttaa potilasdirektiivin toimeenpanoa sote-uudistuksen yhteydessä
16.2.
Miten hallita aikaa niin, että rentoutumisellekin jää tilaa? Oululaisopiskelija: "Tärkeintä jaksamiselle on ehtiä möllöttää välillä kotona"
16.2.
Iin uudessa liikuntahallissa lähes 500 katsojaa, Ettan peliesitys ei riittänyt
16.2.
Lentopallohuumaa Iissä – nimikirjoitukset menivät kuin kuumille kiville, vaikka Ettan esitys pelikentällä jäi pahasti vajaaksi

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on erittäin huono Etelä-Lapissa ja Keski-Lapissa sekä seuraavissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa: Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo lumisateen vuoksi.
Ajokeli on huono Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnissa sekä Pohjois-Lapissa lumisateen vuoksi.

Tuulivaroitus maa-alueille: Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa etelän ja lounaan välinen tuuli on vaarallisen voimakasta aluksi, tuulen nopeus puuskissa 25 m/s.
Maan etelä- ja itäosassa sekä Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa etelän ja lounaan välinen tuuli on voimakasta, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s.
Etelä-Lapissa etelän ja lounaan välinen tuuli on voimakasta, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s.
Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Kymenlaakson maakunnissa lounaistuuli on voimakasta iltapäivästä alkaen, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s.

Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Etelä-Lapissa jalkakäytävät ovat erittäin liukkaita, koska niillä olevan jään päällä on vettä.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Miksi Perussuomalaisia pelätään?

158 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Miksi asuntojen arvo laskee koko suomessa?

kysykääpä itseltänne että missäpäin oulua haluaisitte asua, jos olisi varaa. Siellä eivät hinnat laske. Kaikki eivät näe... Lue lisää...
Sijaintisijainsijain...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

17.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image