Pohjois-Suomi

Saariselältä löytyi kaksi isoa kultahippua yli sata vuotta vanhan Everstin kuilun vierestä – tu­han­net ­ret­kei­li­jät seisseet päällä

Hiput löytyivät muutaman metrin päästä toisistaan. KUVA: Jukka Leinonen
Pohjois-Suomi 25.9.2018 10:55
Heikki Uusitalo

Eletään 1900-luvun ensimmäisiä vuosia. Uusi kultaryntäys on johdattanut kullanetsijät muun muassa Saariselälle. Jospa kalliosta löytyisi juonikultaa, miettii moni.

Yksi etsijöistä on yhtiö nimeltään Prospektor Oy. Sen jäljiltä Saariselän eteläpuolelta löytyy tänäkin päivänä niin sanottu Everstin kuilu.

Nimensä kuilu on saanut eversti Hugo Standerskjöldin mukaan. Hän oli paitsi eversti myös varakas teollisuusmies ja avokätinen lahjoittaja ja sijoittaja. Eversti rahoitti myös Prospektoria.

Tuosta ryntäyksestä on aikaa jo yli sata vuotta. Alueella tapahtuu silti yhä.

Hangasojan varrelta, vain viidenkymmenen metrin päässä Everstin kuilusta löytyi tänä kesänä kaksi isoa kultahippua. Toinen niistä painoi 36 ja toinen 24 grammaa. Hiput löytyivät muutaman metrin päästä toisistaan.

Alueen valtasi viimeksi Heikki Saviharju, hyvinkin tietoisena yli sadan vuoden takaisista tapahtumista ja alueen kultaisesta historiasta. Raahelainen Aimo Kerttula tuli Saviharjulle rengiksi. 

Hiput ovat nyt Janne Kannistolla, joka on itsekin kaivanut kultaa Saariselällä. Nykyisin hän etsii kultaa Sodankylän Vuotsolta. Mukana kultamailla kulkee myös Mimmi-koira. KUVA: Jukka Leinonen

Kerttula onnistui kaivamaan hiput esiin. Nyt ne ovat pitkän linjan kultamiehellä Janne Kannistolla. Hän etsii niille ostajaa. 

– Syvän penkan alla oli hyvä kultaesiintymä, kertoo Kannisto.

Hippujen löytöpaikka oli Laanilan kultareitin varrella.

Reitillä kulkeneet tuhannet matkailijat ovat pysähtyneet jotakuinkin nyt löytyneiden hippujen päälle. Heillä on kenties ollut mielessään, vieläkö Hangasojan liepeiltä löytyy kultaa.

Kyllä löytyy.

Aivan yhdellä kiven potkaisulla hiput eivät ole olleet löydettävissä, sillä ne olivat noin kymmenen metrin syvyydessä ja löytyivät konekaivulla.

Hiput löytyivät Laanilan kultareitin maastoista. Isompi hipuista painaa 36 grammaa ja pienempi 24 grammaa. KUVA: Jukka Leinonen

Hiput myydään parina eikä niitä käsitellä sen kummemmin.

– Nämä ovat sellaisia palasia historiaa, että ne säilyvät semmoisinaan. Kun ne löytyivät niin läheltä jo kaivettua juonta, joku viisaampi voi joskus haluta niitä katsoa, että minkälaiset kulkeutumismatkat niillä on. Näille mahdollisimman vähän tehdään mitään.

Puolen kilometrin päästä löytöpaikasta on löydetty Suomen toiseksi suurin hippu, joka painoi yli 300 grammaa.

– Tämän kesän löytö on hyvä muistutus ja kannustus, että kultaa on muuallakin kuin Lemmenjoella. Sitä voi löytää jopa ihan Saariselän keskustan tuntumasta.

Mihin hintaan hiput sitten ovat kaupan? Kannisto ei halua sanoa mitään tarkkaa summaa.

– Ne ovat palasia Suomen historiasta ja hyvin kauniita ja harvinaisia. Näitä ei voi hinnoitella maailmanmarkkinahinnan mukaan, vaan hinta on useita kertoja korkeampi.

Hippujen hinnoitteluun ei päde maailmanmarkkinahinta, sanoo Janne Kannisto. KUVA: Jukka Leinonen

Ostaja lienee henkilö, joka ymmärtää historiallisen ulottuvuuden, ja jolla on sopivasti varallisuutta hankkia hiput kokoelmaansa.

Joka tapauksessa on selvää, että kuvetta on kaivettava useiden tuhansien eurojen verran.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (28)

Suomalaista kaivospolitiikkaa seuranneena törmäsin mielenkiitoiseen tilannekatsaukseen.
On maamme köyhä, siksi jää, jos kultaa kaivannet . Kirjoittanut Pauli Vahtera
Iltalehti blogi 2017 .Mitä Suomen luonnonvaroille pitää tehdä?

Tämä kirjoitus osoittaa, että

Suomen kaivoslaki tulee uudistaa välittömästi niin, että suomalaisten oikeus omiin luonnonvaroihin turvataan
Suomeen määrätään kaivos- ja luonnonvaravero, jonka määrän tulee olla ainakin 20 % louhitun ja Suomesta ulkomaille viedyn luonnonvaran maailmanmarkkinahinnasta
Kaivostoimintaa harjoittavalle yritykselle määrätään reaalivakuus, joka on moninkertainen nykyisestä. Esimerkiksi Talvivaaran kohdalla vakuuden olisi tullut olla ainakin puoli miljardia euroa. Vakuuden tulee olla oikeata rahaa, joka talletetaan suomalaiseen pankkiin. Lupaehtoihin tulee liittää mahdollisuus vakuuden korottamisesta olosuhteiden muuttumisen mukaan
Ulkomaalaisen yrityksen Suomessa toimivat sisaryritykset ja toimipaikat määrätään osallistumaan luonnonhaittojen korvaamiseen, eikä vastuita voi siirtää yritysjärjestelyillä pois.
Huomioidaan, että luonnonvarat eivät uusiudu, joten niitä ei pidä käyttää loppuun lyhytnäköisesti, vaan varaudutaan siihen, että varat riittävät sadoiksi vuosiksi, mieluummin tuhansiksi.
Kaivosalan luomien työpaikkojen osalta huomioidaan, että työpaikkojen tulee jäädä suomalaisille, ei ulkomaalaisten reppufirmojen työntekijöille. Työpaikoissa huomioidaan myös muut toimialat, tärkeimpänä turismi, eikä kaivostoimintaa saa harjoittaa alle 100 km:n läheisyydessä turismi- ja asuinpaikoista. Lisäksi uusiutuvat luonnonvarat kuten marjat, sienet, metsät, kalat arvostetaan rahallisesti tuhanneksi vuodeksi.
Virkamiehille määrätään henkilökohtainen korvausvelvollisuus ja jopa vankeusrangaistus virheellisiksi osoittautuneiden päätösten huonosta valmistelusta ja päätöksiin mahdollisesti liittyneestä korruptiosta. (Tällainen vastuu on kaikilla yrittäjillä omasta toiminnastaan.)
Kaikille Suomessa toimiville ulkomaalaisille yhteisöille määrätään velvollisuus julkistaa tilinpäätöstiedot Suomen osalta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen minäkin tallustellut timanttien ja kultahippujen päällä lukemattomat kerrat mutta köyhänä edelleen kuljen ja laulu soi! Tosiasihan on että kaikki löytyy jalkojemme alta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

minäkin kaivelin joskus kutturassa kultaa mutta valtauksen omistaja huijasi hiput. terveisiä vaan. onko asuntovaunun savupiippu vetäny viime aikoina?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eipä tule näillä pienillä konekaivuilla niin suurta ja korjaamatonta tuhoa kuin ulkomaisessa omistuksessa olevilla suurilla kaivosyhtiöillä esim. Kainuussa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Littiin olivat menneet. Ei kultahippujen päällä ihmisten saisi seisoa, mutta kun ei katota missä sitä seistään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onneksi se koneella sotkeminen loppuu pian! Eihän tuosta hommasta taida valtio edes osaansa saaha, vaikka kuin valtion maat myllätään!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oletkos koskaan käynyt edes noissa kultamaisemissa? Konekaivun jäljet kyllä maisemoidaan lähes entiselleen kun kaivaminen lopetetaan ja eikö se ole hyvä, että edes joku ottaa sieltä sitä kultaa kun valtiolla itsellään ei ole rahaa kaivoksia perustaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kainuuseenhaan noita kaivoksia on hommailtu viimeksi sadoilla miljoonilla euroilla. Ja eräs sikäläinen vaunutehdas taisi olla sellainen kultakaivos että maksettiin työmiehen työvuodelle tukia pari sataa tuhatta euroa per duunari...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muutamien hippujen vuoksi on lappia käännetty nurin jo vuosikymmeniä, ei nykyihmisen enää pitäis

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt sinä et tiedä mistä puhut. Lapista on nostettu kultaa miljoonien edestä ja ehkä satojenkin miljoonien jos ihan kaikki aletaan laskemaan mukaan vuosisatojen ajalta. Se ei ole välttämättä mtään nappikauppa ja harrastelijoiden puuhastelua vaan totista työtä, joka kyllä palkitsee tekijänsä jos niikseen tulee mutta vain murto-osa kaivajista pitää itsestään meteliä jos jotain löytää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aimo on kullankaivajasukua, ja varmaan haistoi nämä hienot aarteet jo kaukaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

jihuu tuhat euroa voitettu. sijoittakaa tekin osakkeisiin niin saatte tuhat euroa kuussa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

eikö kultamieheillä ole eri sanat eri kokoisille kullille. Sanoisin, että kysessä on isomus tai vielä suurempi, hengetön ja saivare ovat aivan pieniä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onnittelut löytäjille. Historiasta voi oppia paljon, jopa kullan löytämistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Siellä on vissiin nyt parin 10m syvää montua parin hipun takia, tämän lisäksi montut josta ei ole kultaa löytynyt. Mun puolesta nuo sais olla siellä syvyydessä

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hienoa, onnittelut löytäjälle.
Suosittelen kullankaivuuseen tutustumista, ainutlaatuinen harrastus ja missä maisemissa!

Ps. Lemmenjoen konekaivun lopettaminen 2020 on väärä, epäoikeudenmukainen päätös.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (28)

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Osittainen varhennettu vanhuuseläke

Ei eläkejärjestelmän tuotto ole riippuvainen jatkuvasta talouskasvusta, Nyt tuli nimellisellä 1%:n voitolla eläkekassaa... Lue lisää...
Vaahteramäen Eemeli

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

20.10.

Fingerpori

19.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image