Levonperäntietä Reisjärveltä Haapajärven suuntaan matkaava on tänä keväänä hidastanut menoaan ja hämmästellyt Hylkirannalla avautuvaa maisemaa. Valtavat kiviröykkiöt jököttävät siinä, missä vielä viime syksynä humisi korkea kuusikko. Kiviraitojen välissä Elsa Hylkilä kyntää maata kylvökuntoon.
"Hullunahan ne minua pitävät, kun tähän kivikkoon peltoa teen. Ei ne sano sitä ääneen, mutta naamasta näkee", Elsa naureskelee.
Hänellä on kuitenkin tekemisilleen vankat perustelut. Navetassa on monikymmenpäinen karja tuottamassa maidon ja lihan lisäksi valtavat määrät lantaa, joka on pystyttävä loppusijoittamaan jonnekin.
"Typpi- ja fosforirajoitteet estävät levittämästä lantaa pelloille mielin määrin. Juuri raivattuun maahan sitä voi laittaa runsaammin ainakin muutaman vuoden ajan. Lisäksi tämä pelto tulee lähelle tuotantorakennuksia, ei tarvitse ajaa kalliilla polttoaineella turhia kilometrejä."
Karjatalousvaltaisilla alueilla lantaongelma on tuttu. Pienellä peltoalalla pidetään paljon karjaa ja määrät kasvavat edelleen. Viljelytiloja ei ole tarpeeksi asiaa auttamaan, niille lanta kelpaisi kalliiden keinolannoitteiden sijasta.
Reisjärvellä monen tilan lisärajoitteena on sijainti pohjavesialueella. Silloin lannanlevitys voi olla kokonaankin kiellettyä. Elsa Hylkilän tila ei ole pohjavesialueella, mutta osa pelloista sijaitsee järven rannassa. Suojavyöhykkeille ei lantaa levitetä.
Tukien takia ei raivata
Tukien takia peltoa ei kannata raivata. Niitä ei uudismaille saa lainkaan. Mutta jos peltoa ei ostamalla saa, tai se on ylettömän kallista, raivaus kannattaa pitemmän päälle.
Elsa Hylkilä ei ole ainoa raivaaja. Reisjärvellä on meneillään useampikin hanke, suurimmat kymmenien hehtaarien kokoisia raivioita.
"Kyllähän pellon raivaaminen metsästä tulee selvästi kalliimmaksi kuin suomaasta, mutta asiaan ryhtyneet ovat varmasti harkinneet kannattavuuden loppuun asti", uskoo Reisjärven maaseutujohtaja Pasi Liikanen.
Hylkilällä on kokemusta. Hän raivasi muutama vuosi sitten kahdeksan hehtaaria peltoa suohon. "Juurakkoja nousee edelleen ja varmaan kymmeniä vuosia eteenkin päin. Kivet saa helpommin pois, siihen on olemassa koneet."
Järeät koneet ovat olleetkin asialla. UPM vei pois puut ja kannot ja paikallinen koneurakoitsija nosti kivet, jotka se hoitaa aikanaan myös pois.
"Saisihan tuosta monta kuormaa mursketta teiden korjaukseen", Elsa Hylkilä tuumii.
Peltomaa on kallista
Yksi syy raivausintoon on peltomaan saatavuus ja hinta.
Reisjärvellä peltomaan keskihinta liikkuu 5 000 euron paikkeilla hehtaarilta, mutta onpa maksettu 10 000 euron hehtaarihintojakin.
"Tällä hetkellä kaupankäynti on jäissä. Vuoden 2009 budjettilakiin piti tulla verovapaus peltomaan myyntivoitosta, mutta lain valmistelu on kesken, eikä tiedetä, astuuko se voimaan takautuvasti tämän vuoden alusta, niin kuin ministeri Anttila lupasi. Tätä ratkaisua nyt odotellaan", Pasi Liikanen selvittää.
Elsa Hylkilän naapurustossa peltomaita ei ole ollut kaupan. "Kauempaa saisi, mutta kulkeminen on kallista. Sitä paitsi, itse tehty tuntuu kaksin verroin arvokkaammalta."
Tilalla on uusimman raivion valmistuttua noin 20 hehtaaria omaa maata. Lisäksi Hylkilä viljelee vuokramaita, mutta haluasi niistä eroon. Haaveissa on raivata vielä muutama hehtaari lisää. Kuusikko tilusten takana olisi sopivalla hollilla.
"Nyt tehdään tämä valmiiksi, salaojitetaan, kynnetään ja lannoitetaan. Ehkä vuoden kuluttua syksyllä tästä saadaan ensimmäinen ohrasato."
