Koil­lis­maan hir­vi­kan­ta romahti – "Hirviä on ammuttu yk­sin­ker­tai­ses­ti liian paljon"

Taivalkoskella nähtiin tammikuun lentolaskennassa 44 hirveä – tutkija selittää vähäistä määrää eläinten siirtymisillä talvilaitumille.

Kuusamon hirvitiheys on nyt 1,7 eläintä tuhatta hehtaaria kohden, mutta Taivalkoskella vain 0,8.
Kuusamon hirvitiheys on nyt 1,7 eläintä tuhatta hehtaaria kohden, mutta Taivalkoskella vain 0,8.
Kuva: Ulla Ingalsuo

Taivalkoskella nähtiin tammikuun lentolaskennassa 44 hirveä – tutkija selittää vähäistä määrää eläinten siirtymisillä talvilaitumille.

Kuusamon ja Taivalkosken hirvikannat ovat Luonnonvarakeskus Luken tammikuussa tekemien lentolaskentojen perusteella romahtaneet. Taivalkoskella nähtiin laskennan aikana vain 44 eläintä ja sen perusteella talvehtivan kannan määräksi on alustavasti arvioitu 195 hirveä.

Kuusamossa lentäjät näkivät 205 eläintä ja arvioivat kannan suuruudeksi 850 hirveä.

Kuusamon hirvitiheys on nyt 1,7 eläintä tuhatta hehtaaria kohden, mutta Taivalkoskella vain 0,8. Tavoitteena on ollut pudottaa Kuusamon ja Taivalkosken muodostaman hirvitalousalueen hirvitiheys reilusta kolmesta 2–2,5:n tiheyteen tuhannelle hehtaarille vuoteen 2020 mennessä.

Kuusamon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Nurmi sanoo, että lentolaskennan tulos on vielä heikompi kuin mitä hän ounasteli ja mitä metsästäjien syksyllä tekemä arvio jäävästä kannasta oli. 

– Tulos on karu totuus ja tarkoittaa sitä, että ensi syksynä myös lupamäärät romahtavat. Hirviä on ammuttu yksinkertaisesti liian paljon. Taivalkoskella tilanne on vielä huonompi.

Viime syksynä Kuusamossa kaadettiin noin tuhannen eläimen kiintiöstä 702 hirveä. Hirvilupia oli 830 ja niistä käytettiin 582,5 lupaa. Moni seurue jätti jahdin kesken kun huomasi, että hirviä ei ole.

Luken alkutalvisten lentolaskentojen tuloksia esiteltiin Kuusamon riistanhoitoyhdistyksen kokouksessa. Keskustelu oli maltillista, vaikka paikalla oli ennätysmäärä osanottajia eli 123 metsästäjää.

– Sovituista tavoiterajoista ei ole pystytty pitämään kiinni ja tulos on tässä. Vain metsästäjä painaa liipaisinta. Ensi syksynä vaaditaan malttia ja paine on nyt seurueilla, Nurmi sanoo.

Hän harmittelee sitä, että riistanhoitoyhdistyksen suosituksia kaadettavien eläinten sukupuolesta ja iästä ei ole noudatettu. Lupia on myös kohdistettu alueille, joille niitä ei kanta-arvion perustella olisi pitänyt myöntää.

Luken puolelta tilastoja lentolaskennasta tekevät tutkija Antti Paasivaara korostaa, että laskenta kertoo vain talvehtivan kannan määrän ja että se voi poiketa suurestikin kesän ja syksyn kannasta.

– Vähemmän niitä nyt yli kuin ennen, mutta sentään jokunen, tutkija kiteyttää.

Lentolaskennat tehtiin Kuusamon ja Taivalkosken lisäksi Sallan, Savukosken, Pelkosenniemen ja Kemijärven riistanhoitoyhdistysten alueilla sekä Länsi-Lapissa Simon, Keminmaan, Tervolan, Tornion ja Ylitornion riistanhoitoyhdistysten alueilla.

– Ainoastaan Kuusamo–Taivalkosken estimaatit ovat valmiita, mutta tuntuma muista alueista on, että siellä on hirviä tiheämmin.

Paasivaaran mukaan hirvikannan harvuuden taustalla Kuusamossa ja Taivalkoskella on ainakin osin eläinten siirtyminen talvilaitumille. Esimerkiksi pohjoisessa heti Sallan puolella hirvitiheys on tuntuvasti korkeampi kuin Kuusamossa.

– Talvilaitumille siirtyminen on normaali prosessi ja hirvet voivat liikkuva satojakin kilometrejä.

Luken varsinaiset kanta-arviot syksyn jahdin jälkeisestä kannasta julkistetaan maaliskuussa.

Juttua korjattu 12.44: Hirvitiheys kertoo hirvien määrästä tuhannella hehtaarilla, ei hehtaarilla.

Laskentalinjoja Koillismaalla 4 400 kilometriä

Luonnonvarakeskus Luken hirvitiheyksien laskenta perustuu etäisyysmenetelmään. Menetelmässä havainnoidaan helikopterista käsin hirvilaumojen ja yksittäisten hirvien etäisyyksiä laskentalinjasta, minkä avulla arvioidaan laskennassa esiintyvää havaittavuutta.

Linjalaskennassa lennetään suoraa linjaa sopivalla vauhdilla ja korkeudella. Tavoitteena on havaita keskeltä linjaa kaikki hirvet ja laumat, mutta sivuilta vain se, mitä pystytään paljain silmin näkemään.

Laskentalinjoja on kahden kilometrin välein ja ne kattavat käytännössä 25–30 prosenttia koko tutkimusalueen pinta-alasta. Kuusamossa lennettiin linjaa noin 3 000 ja Taivalkoskella noin 1 400 kilometriä.

Kuusamon laskennassa nähtiin 99 laumaa ja yhteensä 205 hirveä. Keskimääräinen tiheys oli 1,7 yksilöä tuhatta hehtaaria kohti ja vaihteluväli 1.3 – 2.3. Laskennan perusteella tehty kanta-arvio oli 850 hirveä.

Taivalkoskella nähtiin 21 laumaa ja yhteensä 44 hirveä. Hirvitiheydeksi saatiin 0.8 ja vaihteluväliksi 0,5–1,3. Talvehtivan kannan määräksi arvioitiin 195 hirveä.

Mainos
Kalevan uutispodcast

Kuuntele vartti, pysy kartalla!

Kalevan toimittajat avaavat viikon kiinnostavimpien uutisten taustoja ja vaikutuksia podissa, jonka kuuntelemalla tiedät enemmän.

Kuuntele
Ilmoita asiavirheestä