Pohjois-Suomi

EU:lta tulee kymmenien miljoonien vuosipotti Helsinki-Tornio -radan parantamiseen – pääradan varrella asuu puolet suomalaisista

Ilmastosyyt saavat Euroopan parlamentin panostamaan ratahankkeisiin. KUVA: Pekka Aho
Pohjois-Suomi 13.12.2018 8:00 | Päivitetty 13.12.2018 8:17
Pekka Mauno

Helsinki–Tornio-väli nousee EU:n luokituksessa tärkeäksi ydinverkkokäytäväksi. EU:n rahoitus rautateille nousee moninkertaiseksi nykyiseen ohjelmakauteen verrattuna.

Helsinki–Tornio-radan luokitus nousee EU:n ydinverkkokäytäväksi, mikä merkitsee sitä, että Suomi saa ratayhteyden parantamiseen paljon nykyistä enemmän rahoitusta EU:lta.

– Koko ohjelmakaudella 2021–2027 EU-rahoitus nousee laskennallisesti 600 miljoonaan euroon, mikä tarkoittaa vuositasolla noin 80 miljoonan euron EU-rahoitusta, sanoo kokoomusmeppi Henna Virkkunen.

Virkkunen oli Verkkojen Eurooppa -ohjelman valmistelussa Euroopan parlamentin teollisuusvaliokunnan pääneuvottelija. Ohjelma hyväksyttiin asetuksena Euroopan parlamentin istunnossa Strasbourgisa keskiviikkona.

Suomessa on tähän asti ollut vain yksi eurooppalaisen ydinverkkokäytävän luokituksen saanut ratayhteys. Se on Turku–Helsinki–Vainikkala -osuus.

Erityisasiantuntija: "Realistinen arvio"

EU-rahoituksen määrä on laskennallinen, mutta Liikenneviraston EU-erityisasiantuntija Arto Tevajärvi pitää sitä realistisena arviona.

Suuruusluokka on noin puolet siitä, mikä oli Seinäjoki–Oulu-rataosuuden kymmenvuotisen korjausohjelman kokonaisbudjetti. Silloin rakennettiin muun muassa kaksoisraide Kokkola–Ylivieska-välille, korjattiin siltoja ja tasoristeyksiä. Rataa korjattiin 350 kilometrin matkalta.

Myös aiempiin ohjelmakausiin verrattuna potti on suurempi. Vuosina 2007–2013 EU-rahoitusta tuli 180 miljoonaa ja kuluvan ohjelmakauden viiden ensimmäisen vuoden rahoitus on 170 miljoonaa.

– Taso nousee reilusti, arviosta riippuen 50–150 prosenttia, sanoo Tevajärvi.

Puolet suomalaisista asuu pääradan varrella

Suomi ei kohenna päärataverkkoaan vain EU:n rahoilla, vaan EU:n rahoitusosuus on 20–30 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Loput rahat hankkeisiin tulevat kansallisesta rahoituksesta.

– Pääradan varrella asuu puolet suomalaisista, joten lisäinvestoinneille on tarvetta, sanoo Virkkunen.

Arto Tevajärvi arvioi, että päärataa korjataan pätkissä samaan tapaan kuin Seinäjoki–Oulu-rataosuutta.

– Ongelma on ollut kotimaisen rahoituksen pitkäjänteisyyden puute. Esimerkiksi Ruotsissa on sitouduttu huomattavasti pitkäaikaisempiin, yli vaalikauden ulottuviin rahoitusohjelmiin, sanoo Tevajärvi.

Painopisteenä ilmastonmuutoksen torjuminen

EU-parlamentin hyväksymän Verkkojen Eurooppa -ohjelman perusteella tähdätään yli 42 miljardin euron julkisiin investointeihin liikenne-, energia- ja digi-verkkoihin. Ilmastosyistä suurin osa rahoituksesta menee ratahankkeisiin.

– EU:n kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää nopeita ja moderneja yhteyksiä. Kun erityisenä painopisteenä on ilmastonmuutoksen torjunta, 60 prosenttia rahoituksesta suunnataan tätä tukeviin hankkeisiin, kertoo Virkkunen.

Virkkusen mukaan Suomen intressissä olisi edistää myös Rail Balticaa. Se kytkisi Suomen radat kiinteämmin osaksi eurooppalaista rataverkkoa.

– Rautatietunneli Suomenlahden ali tarvitaan. Sen toteutumiseen voi tosin kulua yli 10 vuotta, sanoo Virkkunen.

42 miljardin

EU-ohjelma

EU-maiden liikenne-, energia- ja digiverkkoa on tarkoitus kohentaa 42,3 miljardin euron investointiohjelmalla vuosina 2021–2027.

Suurin osa, 30,6 miljardia euroa, suunnataan liikenneverkkoihin. Energiaverkkojen kohentamiseen varataan 8,7 miljardia euroa ja digiverkkoihin 3 miljardia.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (73)

Pohjammaan päärataan iskettiin rahaa 800 miljoonaanaa euroa ja junat on operaattorista johtuen jokapäivä myöhässä. Kannattaisia panna muutama milli kaluston huoltohenkilöstön lisäykseen ja ajovalmius huoltoon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Rahti ja teollisuuden tarpeisiin rautatie on paikallaan. Matkustaja liikenteellekkin ihan hyvä juttu. Puuta ja malmia kun tarvitaan keskisuomeen ja etelään. Juomavesikin kuljetetaan tulevaisuudessa pohjoisesta etelään rautateitä pitkin ja muita tarpeellisia rahtitavaraa etelään ja pohjoiseen. Ilmastollisesti järkevä vaihtoehto ja tavaran sekä rahdinkuljetukset vähenevät valtateiltä kun rautateitä kehitetään.
Rautatie on keskipitkän ja pitkienetäisyyksien kuljetusmatkalla lyömätön vaihtoehto. Jakeluautot hoitaa juna ja konttiasemilla sitten muut jakotoimet.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Siinä meni viimeinenkin oljenkorsi vastustajilta savuna ilmaan.
Nyt ei ole enää mitään verukkeita estää, hidastaa ja haitata Hki-Oulu-Tornio radan rakentamista kaksiraiteiseksi kestämään suuremmat painot, nostamaan kuljetuskapasiteettia sekä myös merkittävästi nostaa nopeuksia. Joko päästään 4 tunnin pintaan Oulu-Hki välillä.

Seuraavaksi kierrokseen Jäämerenrata Kirkkoniemeen - se on isänmaan etu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitä Kirkkoniemeen menee ja mitä sieltä tulee, paljonko määrät per tavaralaji, minkälaisilla kuljetussuunnitelmilla, kuka kuljetukset antaa toimseksi ja millä taloudellisin ehdoin tämä kaikki pyörii, ettei vaan satusetien tarinoiden varassa oltaisi?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Perinteisesti täälläkin kommentoidaan, että väärin saatu. Millonkaan ei olla tyytyväisiä, eikä mistään päätöksestä. Jos menisimme sillä perinteisellä suomalaisella nurkkapatriotismin mallilla, tämä maa olisi samalla tasolla kuin Pohjois-Korea - tosin ilman ydinasetta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä entinen naapurini, jos Henna on ollut mukana tässä, kiitos!

Vielä tuki jäi aika pieneksi, kun vertaa siihen, että muualla Euroopassa on rakennettu täysin EU -tuella maanteitä ja rautateitä. Ihmettelen, että miksi Suomi ei saa näitä tukia kuin muuta maat. Missä vika? Itse ajelin toissa vuonna koko Euroopan halki Espanjaan ja kyllä monissa maissa ja teillä oli kyltti, että tämän on rahoittanut EU. Tiet olivat erittäin leveitä moottoriteitä, sellaisia, joita ei koskaan Suomessa ole nähnyt. Miksi, vieläkö suomalaiset ovat sellaisia neuvottelupöydissä, että ei osata vaatia ja pitää puolia. Ei pitäisi tyytyä vähään, vaan vaatia kuten muutkin enemmän. Näin tekevät aivan varmasti Keski-Euroopan maata ja heille ei kuulu se ajatusmaailmaan, että pitäisikö toisenkin jotakin saada.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Meillä Suomessa Itä- ja Pohjois-Suomen EU:n rakennerahastojen tuet ohjataan pitkälti erilaisiin hankkeisiin. Näitä hallinnoi mm. Lapin AMK ja useat kehittämisorganisaatiot kunnissa. Lisäksi osa rakennerahastojen tuista on yritystukia(esim investointeihin voidaan myöntää noin neljännes tukea).

On kansallinen valinta, miten nämä EU:n aluetuet halutaan käyttää. Meillä ei liikenneinfraan kohdistu näitä rahoja. Muualla kylläkin. Olettaisin kyllä, että muuallakin on vaadittu tiehankkeisiinkin muuta kuin EU-rahaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ylikäytävät pois Oulun pohjoispuolelta tai vähintäänkin puomit niihin, missä niitä ei ole!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Silti jäsenmaksut ovat suuremmat kuin mitä nämä "tuet" ovat - tänä vuonna tuo maksu oli "Suomen nettomaksu eu:lle oli vuonna 2017 275 miljoonaa euroa" - ja jos tarkastellaan 10 vuotta taaksepäin vuoteen 2007 niin eu:lle on maksettu 5miljardia. Usein tuet ovat pienemmät kuin jäsenmaksut. Nämähän ovat tulonsiirtoja pääosin mutta aina vedetään välistä. Tämän takia Brittien elokuvateollisuus on säikähtänyt Brexitiä kun EU on tukenut heitä, heidän valtio ei näin välttämättä tee vaikka rahaa jäisi ainakin teoriassa enemmän jos nuo jäsenmaksut käytettäisi suoraan samoihin kohteisiin mihin EU sitä puskee. Mutta tietenki Brexit saattaa iskeä taloudellisesti, toisaalta nyt Britit voivat neuvotella edullisen sopimuksen USA:n kanssa joka käy kauppasotaa EU:ta vastaan joten monia näkökulmia näissä on ja paljon tekijöistä jotka tulee ottaa huomioon. Suomikin on voinut hyötyä EU:ssa tullittomuudesta mutta on saattanut myös hävitä kun esim. Saksan Lidl myy täällä ja tallettaa voitot kotimaahansa tai jonnekkin EU valtioon jossa on tehty Applen tapaan mahdollisesti jokin edullinen verosopimus. Tämän lisäksi EU on asettanut rajoituksia Venäjälle myytäville tuotteille juuri se kaikista tärkein tuote: ruoka jota tarvitaan aina, toisin kuin Nokian kaltaisia puhelinyrityksiä jotka kaatuvat kun trendi on mennyt ohi tai uusi kilpailija ilmestyy muualta. Sen sijaan kotimaisia raaka-aineita ei voi korvata noin vain, pienikin maaperän muutos vaikuttaa ruoan laatuun ja siksi olisi hyvä suojella Suomen luontoa mutta en tarkoita tällä rajoituksia metsän kaatamiseen vaan sitä että metsän hoito kannattaa ja taloustuotteita kannattaa tukea ja luonnon varat tulisi laittaa verolle ja suuret sanktiot yrityksille jotka saastuttvat luontoamme kuten tapaus talvivaara, vähällä pääsivät tuhoihin nähden kuten muutkin rikolliset tässä maassa. Murhastakin tulee vain muutama hassu vuosi vaikka joku tappaisi nuoren henkilön jolla olisi ollut elämää jäljellä vaikkapa se 100v, ei mene loogisesti "rangaistukset".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomi ei pärjäisi enää yksin mitenkään kansainvälisessä kilpailussa. Monella kärkialalla Kiina satsaa satoja miljardeja oman teollisuutensa kehittämiseen. Jos EU hajoaisi, Eurooppa tipahtaisi globaalista kyydistä, se on aivan selvä. Maailmasta tulisi USA:n ja Kiinan temmellyskenttä, jossa meille jäisi kuoriämpärin rooli.

Siitä kannattaa siis maksaakin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jäsennys ja siihen perustuva kappalejako olisi ihan kiva. Ainakin jutun jaksaisi lukea alkua pitemmälle ilman ylimääräistä pinnistystä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Missä maailmassa usa neuvottelisi brittejä hyödyttävän kauppasopimuksen?
Nyt kun ne jäävät ulos kelkasta voi sen minitalouden kanssa sopia mitä vain. -kaikki kelpaa.
On myös typerää laskea tukieurot-jäsenmaksu=hyöty.
Pistä mukaan kaikki kauppa länteen vuosittain kiitos. Erotuksen kehityksestä löydät ennen -90 ja jälkeen -90

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No ihan hyvä jos saadaan jotain takaisikin. Toivotaan nyt vain että nämä "palautukset" osoitetaan Ylivieska-Oulu rataosuuteen ja pelätään samalla sitä, että panostus suunnataankin Helsinki-Tallinna rautatietunnelin alkupanostukseen. Poliitikoista kun ei koskaan tiedä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomella on rahaa.Typerät poliitikkomme ovat myös ottaneet maksettavakseen myös neljän muun maan jäsenmaksuja,Englanti,Ruotsi,Hollanti,Itävalta,joita köyhä Suomi on maksanut vuoteen 2012 mennessä2,4 miljardia,eli yli puolet enemmän kuin Urpilaisen Kreikka-vakuus josta nousi älämölö.
EU,sta tulisi heti erota,silloin valtion kassaankin jäisi jotain.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Valtionvarainministeriö puolestaan on laskenut, että Suomen nettomaksu EU:lle oli viime vuonna 50 euroa asukasta kohden (netto yhteensä 275 miljoonaa).

Kun ilmoille heitetään erilaisia lukuja, niin vastuu on vahvasti siellä vastaanottajan puolella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Esko Seppänenkin olisi saanut perehtyä hieman Pohjoisen kysymyksiin. Juuri hänen olisi luulut anovan rahaa tänne eri investointeihin. Mut kun ne Brysselin hienot ravintolat ovat erinomaisia ja avonainen piikki käytössä. EUn kaavakkeet eri investointitarkoituksiin ei ole häntä varten. Muuten kuka enään puhuu Kreikasta ja sen ongelmista. Taitaa Kreikkaan sijoitettu raha tuoda rutosti rahaa EUn kassaan tällä hetkellä. Saman ongelman kuin Kreikka kävi Suomikin runsaat kymmenen vuotta sitten jne..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin, mitä Seppänen sai aikaan EUssa? Voitko kertoa, että mitä todella? Sitähän osaa jokainen tehdä, että kadehtii vain rikasta, mutta kun pitäisi sitä köyhän asiaa ajaa niin, ei se onnistu toista kadehtimalla, vaan kokonaisvaltaisesti asioita hoitamalla ja ajamalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Torniossa on rautatien pysäkki radan varrella. Rautatien linjaus pitää muuttaa liikenteen mukaiseksi Torniossa, että junalla pääsisi suoraan kauppakeskukseen tai matkakeskukseen saakka.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (73)

Uutisvirta

12:10
Kasvihuonekaasujen päästöjä pitäisi rajoittaa kolme kertaa enemmän, jotta kahden asteen tavoitteeseen päästään
12:00
Oulun yliopiston ryhmä palkittiin eturauhassyöpätutkimuksesta – tunnustus kansainvälisesti korkeatasoisesta työstä
11:59
Game of Thrones piti Emmy-otteensa loppuun asti, mustanpuhuva komedia Fleabag yllätti
11:58
Game of Thrones juhli Emmy-gaalassa - upeita pukuja ja juhlan loistoa
11:41
Kohu presidentti Trumpin ympärillä syvenee – Trump myöntää puhuneensa Ukrainan presidentin kanssa Bidenistä
11:18
"Kuinka nykyaikana voidaan näin tehdä" – oululaisen Kari Martikaisen kahden viikon Madeiran matka oli koneeseen istumista vaille
11:05
Konkurssiin kaatuneen Thomas Cookin kiinalainen päärahoittaja pahoittelee – Brexit-epävarmuus sai britit lykkäämään matkavarauksiaan
25
Kysyimme: Miksi kaikille koululaisille ei aina riitä istuinta ja turvavyötä Oulun joukkoliikenteessä?
25
Thomas Cook konkurssiin – Tjäreborg peruu maanantain lentonsa emoyhtiönsä konkurssin vuoksi, maailmalla noin 3 500 asiakasta
16
On liian monia taloyhtiöitä, missä yhtiön hallitus on luovuttanut ”valtansa” ja päätöksenteon isännöintitoimistolle ja hoitavalle isännöitsijälle Lukijalta
9
Donald Trumpia saattaa uhata virkasyyte – Trumpin väitetään painostaneen Ukrainan presidenttiä sotilasavustusta panttaamalla
8
Avaimettomia lukkoja valmistava Rollock avasi toimipisteen Ouluun – yhtiöllä takanaan yli 4 miljoonan euron tuotekehitysprosessi
8
Thomas Cookin konkurssi iskee monille kentille Suomessa, myös Ouluun
8
Tjäreborgin yhden edestakaisen Antalya-Oulu -lomalennon tilanne auki – lähtemässä ja palaamassa yhteensä yli 300 matkustajaa

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono aluksi koko maassa tienpintojen jäätymisen vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi yöllä ja aamulla maan pohjoisosassa sekä Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa tienpintojen jäätymisen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Hallitus osti sotalaivoja 1300 miljoonalla!

102 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

AKAVA VIRITTELEE JO TYÖTTÖMYYSTURVALEIKKURIA.

Meidän kaikkien hyvinvointi vaatii kunnollista työntekoa. Kuka tarvitsee työttömyystuella chillailijaa, joka vie silti l... Lue lisää...
Idea kaikkien etu

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

23.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image