Oulu

Yliopisto kohotti tek­no­lo­gia­pul­lan

Osa Oulun ihmettä. Tänään väittelevä Matti Salo arvioi, että koulutusyliopistoksi profiloitunut Oulun yliopisto on täyttänyt hyvin myös tutkimustehtävänsä. KUVA: Risto Rasila
Oulu 15.11.2003 0:00
Lassi Karppinen
Korkean teknologian menestystarina Oulun alueella ei olisi syntynyt pelkästään yliopiston vaikutuksesta, mutta ei sitä ilmankaan, toteaa filosofian lisensiaatti Matti Salo.

"Se on hyvin monen tekijän tulos. Yliopisto ei yksin ollut riittävä edellytys hitech-buumin syntymiseen, mutta se oli kuitenkin välttämätön. Siihen on tarvittu yliopistoa kokonaisuudessaan, kaikkia tieteenaloja. Korkea teknologia ei elä yhteiskunnallisessa tyhjiössä."

Väitöskirjassaan Salo on tutkinut Oulun yliopiston kehitystä osana korkeakoululaitoksen ja yhteiskunnan kehitystä. Hän on perehtynyt muun muassa siihen, mitä yliopisto on merkinnyt akateemisille työmarkkinoille. Pohjois-Suomea hän on vertaillut pohjoiseen Ruotsiin ja Norjaan.

Suomen ja Skandinavian historian alaan kuuluva Salon väitöskirja tarkastetaan tänään Oulun yliopistossa.

Oulun yliopisto on luonut Pohjois-Suomeen teknologia-alan edellyttämää koulutus- ja osaamispotentiaalia.

"Lisäksi tarvittiin elektroniikkateollisuuden menestymiseen uskovia visionäärejä, sekä yliopistossa että sen ulkopuolella."

Salon mukaan teknologiakeskittymän synty edellytti myös jonkin verran aluepolitiikkaa, jotta suuria yrityksiä saatiin kiinnostumaan Oulun alueesta. Esimerkiksi Nokian varhaiset radiopuhelintoiminnot tulivat Ouluun osittain aluepoliittisten tukien houkuttelemina.

"Tarvittiin tietysti innovatiivisia yrittäjiä ja Oulun kaupungin ennakkoluulotonta sitoutumista teknologiakylän perustamiseen. Tarvittiin Tekesin rahoitusta ja paljon puhuttua 'Oulu-henkeä' eli synergiaa luovaa yhteistyötä eri tahojen välillä. VTT:n elektroniikkaan keskittyneen alueyksikön tuleminen 70-luvun puolivälissä oli erittäin tärkeä tekijä", Matti Salo analysoi.

Hänen mukaansa onni ei kuulu Oulun teknologiaihmeen keskeisiin selittäjiin, mutta sitäkin on ollut. "Oulun 'teknologiapulla' oli sopivasti noussut, kun kännykkävallankumous alkoi. Yksi ehdoton edellytys oli, että globaaliksi toimijaksi kasvanut Nokia rantautui laajasti Ouluun. Ilman sitä teknologiatoiminta olisi pienimuotoisempaa."



Aluepoliittinen avaus


Oulun yliopisto on maan toiseksi suurimpana tiedekorkeakouluna Salon mielestä merkittävä osa tämän päivän suomalaista korkeakoululaitosta. Merkittävänä hän pitää myös sitä, että Oulun yliopisto oli ensimmäinen niin sanottu alueellinen yliopisto.

"Kysymys Oulun yliopistosta liittyy aluepoliittisen ajattelun varhaisvaiheeseen."

Matti Salo katsoo, että yliopiston perustaminen ei ollut niinkään vakiintuneen aluepolitiikan seurausta kuin rinnakkainen prosessi koko ajattelutavan synnylle.

"Perustamisessa oli erilaisia linjoja. Ajatus korkeakoulun perustamisesta Pohjois-Suomeen oli esillä jo 1910-luvun lopulla valtakunnallisen korkeakoulukeskustelun yhteydessä."

Debattiin osallistui vuonna 1919 perustettu Oulun korkeakouluseura, jonka ajatus oli, että korkeakoulua tarvittiin pohjoisen taloudelliseen kehittymiseen. Vakan alla kyteneeseen ajatukseen puhallettiin uutta liekkiä sotien jälkeen.

Korkeakouluseuran päämäärän ohelle syntyi tavoite laajempialaisesta "sivistysyliopistosta", jota ajoi oululaissyntyinen Helsingin yliopiston professori Kyösti Haataja.

Teknillisen korkeakoulun professorista Pentti Kaiterasta tuli taloudellisesti ja teknologisesti suuntautuneen yliopiston primus motor.



Poliittista painostusta


Vuonna 1958 perustettu Oulun yliopisto syntyi tilanteeseen, jossa Pohjois-Suomi kasvatti väestöosuuttaan ja oli luonnonvaroillaan eteenpäin menevää seutua.

"Alueen kehitystaso oli monessa suhteessa huomattavasti muuta maata jäljessä. Elinkeinorakenne oli vahvasti peruselinkeinoihin painottuva ja koulutusmahdollisuudet olivat todella heikot. Oli hyvin konkreettisia tarpeita tiettyjen akateemisten ryhmien kouluttamiseen", Salo tarkastelee.

Olemassa olevat korkeakoulut pyrkivät kaikin tavoin kampittamaan Oulun yliopiston perustamista. Valtakunnallisessa korkeakoulukomiteassakin istuvat vanhojen korkeakoulujen edustajat olivat niin vahvoilla, että ilman poliittista painostusta yliopisto olisi luultavasti jäänyt haaveeksi.

"Useimmissa suurissa puolueissa oli joku vaikutusvaltainen toimija, joka kannatti hanketta. Näkyvimmin se oli maalaisliiton hanke. Porvarillisen sivistyneistön alueellinen aktiivisuus synnytti siitä kansanliikkeen", Matti Salo kertoo.

Kun kompromissi laaja-alaisesta yliopistosta saatiin aikaan, yliopistotoiminta alkoi Oulussa "lentävällä lähdöllä". Ensimmäiset tiedekunnat aloittivat vuonna 1959.

"Pohjois-Suomen elinkeinoelämän kehittämisen argumentit olivat keskeisiä, joten liikkeelle lähdettiin luonnontieteistä ja tekniikasta."

Alun perin haluttiin edistää luonnonvarojen käyttöä metsä- ja kaivannaisteollisuudessa, mutta 1960-luvun puolivälissä alettiin tarjota kone- ja sähkötekniikan opetusta. Vuosikymmenen vaihteessa suuntauduttiin elektroniikkaan ja vähitellen tietotekniikkaan.

Aluksi koulutettiin insinöörejä koko maan tarpeisiin. Korkean teollisuuden kukoistuksen kautta teknillinen tiedekunta muuttui vahvemmin pohjoisen Suomen aluetta palvelevaksi.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

19.11.
Luonnonvoimat purkautuvat ulos Oulun kaupungintalon seinien sisältä ja valtamerien meduusat heräävät eloon Ainolan puistossa – valotaideteokset syttyvät Lumo-festivaalin kävelyreitillä perjantaina kello 16 Tilaajille
19.11.
Estejuoksija jäi kiinni epo-hormonista – Ranskassa taas dopingtapaus
19.11.
Hradecky ja Kanerva huudattivat yleisöä Huuhkajien kansanjuhlassa Helsingissä: "Oi Suomi on nyt kisoissa, on meillä hieno jengi ja fanit"
19.11.
"Oli presidentiltä asiatonta vaatia tutkintaa poliittisesta vastustajastaan" – Trumpin Ukraina-puhelua kuunnelleet todistivat
19.11.
Professori pyysi poistamaan Mannerheimin kuvan Oulun yliopiston opiskelijoiden kiltatilasta – "Esitin oman käsitykseni asiasta"
19.11.
Näyttelijän poika siirtyi kameran toiselle puolelle – "Ikä tuo kypsyyttä", sanoo 50 vuotta täyttävä elokuvaohjaaja Aleksi Mäkelä
19.11.
Uusi nelinpelipari Struff oli Kontisen ykkösvaihtoehto

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Ranua, Posio, Kemi, Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Tervola, Pello, Rovaniemi ja Kemijärvi jalkakäytävät ovat erittäin liukkaita, koska niillä olevan jään päällä on vettä.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

237 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

Jos EK:on kuuluva miljonääri maksaa käytännössä muutaman prosentin tuloistaan veroa, siis paljon vähemmän mitä omat palk... Lue lisää...
Maailmanrannan Rellu

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

20.11.

Fingerpori

20.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image