Oulun kaupunki laati suistovision. Rannoille pääsy helpottuu, kalastus- ja veneilyolosuhteet paranevat, vesipeilit säilytetään ruoppauksilla.
Oulujoen suistoalue halutaan tuoda entistä paremmin kaupunkilaisten ja matkailijoiden ulottuville.
Tavoite sisältyy tuoreeseen suistokaupunkivision raporttiluonnokseen, jonka yhdyskuntalautakunta päätti asettaa nähtäville tiistain kokouksessaan.
Tavoitteiden saavuttaminen tarkoittaa rantojen muokkaamista niin, että veden ääreen on helppo päästä. Se edellyttää myös erilaisia rakenteita rantaan, kuten laitureita, siltoja ja rantautumispaikkoja.
Maisemallisesti ja käytettävyyden vuoksi mataloituvia vesialueita pitää ruopata.
Suistovisiossa muodostetaan kokonaisnäkemys suistoalueen tulevaisuudesta ja kehittämisestä.
Kehittämisperiaatteiksi on valittu kolme tekijää: virkistys, arvokkuus ja uudistuminen. Kärkitoimenpiteitä ovat maiseman kannalta tärkeiden vesipeilien säilyttäminen, Hartaanselänrannan suunnittelu, Rommakonselän suistokaupunginosan suunnittelun aloittaminen sekä melonta- ja kalastuskeskuksen kehittäminen.
Visiota varten järjestettiin viime vuonna asukaskysely ja työpajoja, jossa kaupunkilaiset saivat kertoa oman näkemyksensä suistoalueen olemuksesta ja kehittämisestä.
Suistovisiota varten on tehty myös uusia selvityksiä.
Sekä suistovisiossa että kaupunkilaisten vastauksissa korostuvat virkistys, luonto ja alueen arvokkuus.
Kilometrin säteellä suistoalueesta asuu noin 40 000 oululaista. Tulevaisuudessa alueella asuvien määrä lisääntyy ja rantojen käyttö monipuolistuu.
Visiossa todetaan, että suisto on ollut Oululle erityinen alue läpi 400-vuotisen historian. Sillä on merkittäviä maisemallisia, toiminnallisia ja kaupunkirakenteellisia arvoja. Se on ollut suojainen satamapaikka ja reitti merelle.
Suistomaisema on aikojen saatossa muuttunut olennaisesti maankohoamisen ja kaupunkirakentamisen seurauksena, muutos myös jatkuu.
Suistovision strategisiin tavoitteisiin lukeutuvat elämykset ja tapahtumat, virkistys ja ulkoilu, kestävyys ja laadukkuus, arvokkuus ja kauneus, vihreys ja sinisyys, yhteisyys ja esteettömyys.
Virkistyskäytön kannalta on tärkeää tarjota monipuolisia mahdollisuuksia liikunnasta kalastukseen, veneilyyn ja oleiluun.
Suistoon halutaan luoda uusia kohteita, joissa suiston ominaisuuksista pääsee nauttimaan.
Lammassaareen toivotaan kulttuuritoiminta ja muita kaupunkiaktiviteetteja, Tukkisaareen voisi tehdä melonta- ja kalastuskeskuksen, Mustasalmen suulle taukopaikan ja Lohipadonniemeen Merikosken historiaa esimerkiksi lisätyn todellisuuden keinoin esittelevän näköalapaikan.
Oman leimansa suistoalueeseen tuo tiivistyvä kaupunkirakenne. Toppilansalmen niskaan, tulevalla Hartaanselänrannan asuntomessualueelle rakennetaan taloja lähes parille tuhannelle asukkaalle.
Rommakonselälle Hevossaareen ja sen koillispuolelle voi syntyä kokonaan uusi, 4 000–6 000 asukkaan kaupunginosa. Korkeista toteuttamiskustannuksista huolimatta alueen rakentamista pidetään taloudellisesti realistisena.
Lietatatar voi estää välttämättömät ruoppaukset
Oulujoen suistoalue mataloituu kaiken aikaa. Syynä ovat maankohoaminen ja joen kuljettaman maa-aineksen kasautuminen vesistön pohjaan.
Matalan veden aikana kuiville jää jo nyt laajoja alueita Hartaanselältä ja Rommakonselältä. Esimerkiksi Tukkisaaresta on tulossa mataloitumisen vuoksi niemi.
Vesipeilien säilyttämistä pidetään suistovisiossa tärkeänä. Se edellyttää vesialueiden ruoppaamista, Oulun kaupungin yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki sanoo. Suiston veneväyliä ruopattiin jo viime kesänä kulkukelpoisuuden varmistamiseksi.
Ruoppausta vaatisi myös liettynyt Kuusisaaren uimaranta, josta halutaan kehittää yleinen uimaranta osaksi tapahtumapuistoa.
Ruoppaamisen esteenä on uimarannan alueella esiintyvä suojeltu uhanalainen kasvi, lietetatar. Kyse on yksivuotisesta kasvista, jonka esiintymien sijainnit vaihtelevat vuosittain. Kuusisaaressakin yksilömäärät ovat vaihdelleet suuresti.
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on päättänyt, ettei uimarantaa saa kasvin vuoksi ruopata.
Pohjois-Suomen ely-keskus olisi ruoppauksen sallinut. Natura-selvityksessä puolestaan todetaan, ettei uimarannan ruoppaus vaikuta Oulujoen suiston lietetatarkantaan merkittävästi.
Oulun kaupunki hakeekin Korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa päätökseen, Matinheikki kertoo.
Kaupungin mukaan Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden tulkinta on uhanalaisen lajin säilymisen osalta virheellinen ja estää yleisen hyödyn kannalta merkittävän hankkeen toteutumisen.
Kasvin suurimmat esiintymät Kuusisaaressa ovat uimaranta-alueen ulkopuolella.
Lietetatarta esiintyy myös muualla Oulujokisuistossa. Merkittävin esiintymä on Hietasaaressa Loistokarissa, joka on luonnonsuojelualuetta. Kaupungin mukaan esiintymä turvaa lietetattaren säilymisen suistossa.
Jos hallinto-oikeuden linjaus säilyy, voi sillä Matinheikin mukaan olla merkitystä kaupungin suistovision toteutumiseen.
Ruoppaamista selvitetään suistovision seuraavassa vaiheessa. Liikkeelle lähdetään Torinrannan läheltä. Ruoppaamisen ohella vesipeilien säilyttämisessä voivat tulla kyseeseen pohjapadot.
Virkistystä, palveluja ja liikuntaa
Viheralueita parannetaan Hollihaasta torille, Raatiin, Kuusisaareen ja Hartaanselän pohjoisosiin kaupunkimaisina ja toiminnallisina.
Kulttuurihistoria huomioon.
Sonnisaaresta ja Virransaaresta osa Hollihaan puistoaluetta. Näköalatasanne lintujen bongaukseen.
Melonta- ja kalastusmahdollisuuksia parannetaan, toimintakeskus Tukkisaareen tai muualle Hartaanselän ranta-alueelle.
Kalastusolosuhteita kehitetään, vaelluskalojen elinolosuhteita parannetaan ja edistetään luonnonvaraista lisääntymistä Hupisaarten purojen kunnostuksen kaltaisilla toimilla. Kalastusta voidaan tukea myös laitureilla ja muilla rantarakenteilla. Kalastuspalveluja tuotteistetaan ja järjestetään kalastustapahtumia muun muassa siian lippoamisen yhteyteen.
Lammassaareen kokoontumis- ja tapahtumapaikka.
Pyöräilyn, jalankulun ja veneilyn edellytyksiä parannetaan.
Mustasalmi melontaan ja soutuun. Rantautumis- ja taukopaikkoja rannoille. Reittejä ja etappeja vesillä liikkujille.
Ajantasaista informaatiota luonnonolosuhteista.
Asukaskyselyn kommentteja
Sinun suistosi nyt:
"Oulun suistoalue on minulle tärkeä, päivittäinen ilonaihe, luonnonläheinen ja raikas kaupungin keuhkoalue."
"Suisto on monipuolista ulkoilua erittäin hienossa ympäristössä – työmatkapyöräilyä, sunnuntaikävelyjä, hikisiä juoksulenkkejä ja märkää melontaa."
Suisto tuo rantaluonnon ja veden kaupunkilaisten lähiympäristöön."
"Ihana, virkistävä keidas palvelujen ja kodin äärellä."
"Vehreä, hyvin hoidettu, puistomainen viheralue veden äärellä."
"Vaihtelevia ja rauhallisia melontavesiä, luontoa ja kaupunkia."
Suisto tulevaisuudessa:
"Kaupunkikulttuurin ja luonnonläheisyyden yhdistelmä."
"Suistoalue olisi parhaimmillaan tiiviinä ulkoilu- ja virkistysaluekokonaisuutena, jonka eri osia yhdistäisivät hoidetut polut ja sillat."
"Virkistyskäyttöön soveltuva kaupunkilaisten paikka. Luonto ja ekologinen kestävyys tulisi ottaa huomioon, jotta ei liikaa raivata ja rakenneta."
"Suisto on tärkeä vetovoimatekijä. Rommakonselän saarille voisi rakentaa siltoja ja tehdä Hupisaarten tyylistä virkistysaluetta. Myös rakentamista voi ohjata suiston rannoille."
"Toivon eniten, että nykyistä kaunista ja vielä aika luonnolliselta vaikuttavaa suistoaluetta ei pilattaisi rakentamisella ja liiallisella kehittämisellä."
"Lisää asumista veden äärelle, mutta ei joka paikkaan vaan tiiviisti ja keskitetysti. Luonnon ja hiljaisuuden kokemisen paikkoja, rauhoittumispaikkoja kaupunkilaisille. Yleisiä saunoja, elämyksellisiä polkuja."
"Suistosta on kehittynyt nykyistä huomattavasti tehokkaampi, monipuolisempi ja elävämpi kaupungin avara sydän. Suistoalueen ympärillä ja eteläosissa on paljon uutta rakentamista useille tuhansille asukkaille. Rannat ovat vaihtelevasti erilaisessa hoidossa ja käytössä, välillä luonnonmukaisempaa, välillä erittäin urbaania."
Kyselyn tuloksia:
Kouluarvosana nyt: 7,6.
Yli kaksi kolmasosaa piti suistoa kauniina, rauhallisena ja turvallisena. Suistoa pidettiin enemmän luonnonmukaisena kuin kaupunkimaisena.
Mielipaikkamerkintöjä kertyi kartalle 420, pääosa saarille ja Tuiran rannoille. Parannettavia paikkoja merkittiin 485 eri puolille suistoa.
Tyytyväisimpiä oltiin kevyen liikenteen reitteihin, Hupisaarten puistoihin ja Kuusisaareen. Pikisaarta ja Torinrantaa pidettiin tärkeinä kulttuuriympäristöinä, erittäin tärkeäksi koettiin myös Hartaanselän avoin vesialue.
Eniten toivottiin virkistyskäytön kehittämistä sekä luontoarvojen säilyttämistä.