Oulu

Seuraava trendi maailmalla on Finnish weird – Oulussa kuvattava rikosdraama suuntaa kan­sain­vä­li­sil­le markkinoille

Oulu 21.7.2018 19:29
Aino Isojärvi

Kuvitteelliseen Varjakan kuntaan sijoittuva viihdesarja Kaikki synnit murtaa sukupuolirooleja ja ammentaa inspiraatioa Pohjois-Suomen tarinarikkaista maisemista.

Oulun lentoasemalla kuvattiin torstaina Maria Sidin ja Johannes Holopaisen tähdittämää, keväällä 2019 ilmestyvää Kaikki synnit -rikosdraamaa.

Elisa Viihde -suoratoistopalvelussa julkaistavan kuusiosaisen sarjan on ohjannut Mika Ronkainen.

Ronkaisen mukaan Suomessa on viime vuosina puhuttu paljon rikostarinoiden ikisuosiosta ja suoranaisesta Nordic noir -buumista.

– Nordic noir käsitetään siten, että filmatisointien värit ovat mahdollisimman tummia, päähenkilöinä nähdään kaksi poliisia, jotka tiuskivat toisilleen ilman sen kummempaa syytä, ja kaikkia ahdistaa hirveästi. Yleensä kuvastossa on mukana erotisoituja, teini-ikäisiä nuoria naisia kuolleina. No, meidän sarjamme ei ole sellainen, hän luonnehtii genren konventioita.

Ronkaisen mukaan uutuussarja edustaa sen sijaan tulevaa trendin aallonharjaa, jota hän nimittää kujeilevasti Finnish weirdiksi.

Kaikki synnit sijoittuu fiktiivisen Varjakan kuntaan, Oulun kupeeseen. Sarjan Varjakka on tyypillinen pohjoissuomalainen paikkakunta – pieni ja hiljainen, mutta uniikki ja värikäs keitos erilaisia ihmisryhmiä kauppiasta anarkistinuoriin ja hengellisiin seuroihin.

Kun kunnan alueelta löytyy viikon välein kaksi iäkästä miestä murhattuina, keskusrikospoliisi päättää lähettää paikalle etsiväparivaljakko Lauri Räihän (Holopainen) ja Sanna Tervon (Sid). Kaksikosta etenkin Räihä joutuu kohtaamaan oman menneisyytensä kipukohtia.

– Teini-ikäisenä Helsinkiin lähtenyt Räihä on kasvanut ristiriidassa itsensä ja ympäristönsä kanssa, koska ei ole seksuaalisuutensa vuoksi hyväksytty vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä, Holopainen kuvailee.

Oulun lentoasemalla kuvattiin torstaina rikosdraamaa Kaikki synnit. Näyttelijä Maria Sid (vas.) tunnustaa, ettei itse juuri lue dekkareita tai katso jännäreitä - ne kun ovat liian pelottavia ja vievät pahimmassa tapauksessa yöunet. KUVA: Janne Körkkö

Holopainen uskoo, että juuri rikostarinoiden kautta on mahdollista kertoa äärimmäisistä tilanteista, kuten henkilökohtaisista kriiseistä.

– Pidän sarjan arvoista, joita se ajaa. Yksilönvapaus, rakkauden ja hyväksynnän voima kohtaavat kontrollin ja pelottelun.

Sid myötäilee, että vahvat tunteet nousivat pintaan käsikirjoituksesta jo ensilukemalla.

– Pidän tärkeänä sitä, että olen saanut ja pystynyt tekemään tällaisen roolin, hän luonnehtii.

Sidin mukaan Sanna Tervo on urasuuntautunut, elämästä nauttiva nainen, joka pakenee yksityiselämäänsä ankaralla työnteolla.

– Rooli on kirjoitettu niin, että se rikkoo vanhoja sukupuolirooleja. Se on tavattoman hienoa, koska tällaisia naisia on. On naisrikostutkijoita ja -ylikomisarioita, he eivät vain juuri näy valkokankaalla.

Sid kertoo, että on joutunut antamaan sarjalle jopa vähän enemmän itsestään kuin yleensä.

– Minulla on pieni henkilökohtainen ongelma, hän naurahtaa.

– En pysty katsomaan rikosdraamaa, en mitään pelottavaa. Jos jotain satun näkemään, laitan silmät visusti kiinni. Joskus nuorena katsoin kauhuelokuvan, ja olen katunut sitä loppuelämäni. En lue edes dekkareita, koska minulla on liian vilkas mielikuvitus. Näissä kuvauksissa olen joutunut menemään ruumiiden äärelle, mikä on ollut haastavaa.

Milloin näyttelijät ovat itse tehneet viimeksi syntiä?

– Olen sarjan vuoksi miettinyt paljon sitä, mikä oikeastaan on synnin määritelmä. Ehkä teemana on eniten noussut rehellisyys itseään – jos en ole sellainen, olen varmaan sitten syntinen, Sid pohtii.

– Kai sitä joka päivä, Holopainen nauraa.

Tuottaja Ilkka Matilan mukaan suoratoistopalvelut ovat elävöittäneet elokuva- ja tv-alaa merkittävästi ja tehneet sen voimakkaasti kansainvälisemmäksi. KUVA: Tiina Wallin

Sarjan tuottaja Ilkka Matilan mukaan suoratoistopalvelut ovat edesauttaneet valtavia muutoksia elokuva- ja tv-alalla.

– Sarjoille on helpompi saada rahoitusta, koska alalle on tullut niin paljon uusia toimijoita.

Matilan mukaan pitkiä elokuvaa rahoitetaan vieläkin hyvin perinteisin keinoin, ja niiden markkinat ovat käyneet kapeammiksi. Tällä hetkellä sarjoille on globaalisti enemmän kysyntää kuin elokuville, mikä samalla mahdollistaa tuotannoille kotimaata laajemman katsojatavoitettavuuden.

– Pitkällä elokuvalla harvoin on kansainvälistä jakelijaa, joka olisi myös rahoittamassa tuotantoa. Sarjamuotoisissa tuotannoissa tämä alkaa olla jo itsestäänselvyys.

Kaikki synnit -sarja on osittain brittiläisen Sky:n rahoittama, ja sitä kautta sarja pääsee suuntaamaan myös kansainvälisille markkinoille.

– Minulla on oma teoriani: yleisö on oppinut Netflixiä tai HBO:ta katsellessaan, että tekstityksen kielen voi vaihtaa napin painalluksella. Silloin alkuperäissarjan puhekielellä ei ole katseluelämyksen kannalta merkitystä.

Sarjojen kasvava kysyntä on vaikuttanut myös niiden visuaaliseen kuvakieleen. Suoratoistosarjat ovat tyyliltään elokuvallisia, sillä niitä kuvataan CinemaScope-kuvaformaatissa, ja kuvakerronta itsessään on suunniteltua, harkittua, hyvin valaistua ja näyttävää – "ei enää puhuvia päitä", kuten Matila asian ilmaisee.

– Ihmisten audiovisuaalinen lukukyky on kehittynyt. Elämme visuaalisessa kulttuurissa, joten yleisö edellyttää sarjoilta laadukasta ilmettä.

Muun muassa Elisa Viihde -suoratoistopalvelussa alkuperäissarjat ovat katsotuimpien ohjelmien joukossa.

Tutustu ja tilaa kevättarjous 😎

Kaleva Digi 2 kk vain 9,90 €!
Säästä 67 %! (Norm. 2 kk/31 €)
MAINOS

Kommentoi

Vaikka suurin osa Kalevan kommentoijista perinteisesti mollaa ja haukkuu työn alla olevan rikosdraaman jo etukäteen, toivon menestystä ja ennen kaikkea teknistä taitoa filmaukseen. Viime vuosien kotimaiset sarjat ovat jääneet katsomatta surkean äänityksen vuoksi. Sorjonen on siitä erinomainen esimerkki. Kenenkään puheesta, etenkään Ville Virtasen, ei saa mitään selvää, vaikka volyyminuppi olisi kaakossa. Musiikki räjähtää sitten korville niin, että naapuritkin varmasti kuulevat. Ongelma koskee lähes kaikkea kotimaista tuotantoa, joten ihmettelen, onko sama heppu äänityshommissa jokaisessa sarjassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin tosi fiktiivistä täytyy olla, eihän Suomen poliisissa ole homoseksuaaleja ainoastaan muiden maiden. Ja aika rajua saa olla kansainväliseen menestykseen jos nyt ajatellaan jotain Game of Thrones:ia esimerkiksi. Itse hyvinkin liberaalina pallontallaajana täytyy myöntää että suu loksahti auki. Mutta kaikkea hyvää tuolle tuotannolle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Naiivi asetelma homoine poliiseineen. Eikö löydy kunnollisia käsikirjoituksia tästä maasta?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiva juttu, että meistä oululaisista tehdään elokuva, mutta hieman vaivaa se, että miksi tämäkin tuotanto on laadittu pohjoisen pahan (nordic noir) edesottamuksista?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nordic Noir on pohjoismaista jännitysviihdettä kuvaava termi. Se ei tarkoita pohjoista pahaa tai sen edesottamuksia.

Elokuva ei myöskään kerro oululaisista vaan on viihteellinen fiktio.

Vähän niin kuin sellaiset hupimöllarit joita lukee ajankulukseen sellaiset joilla on liikaa aikaa. Ihan ilimanaikaista turhuutta siis ja tosikoiden ei kannata vaivautua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sorjosta ei pystynyt katsomaan. tuskin tätäkään.
toki joskus voi yllättyäkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sorjosta ylistettiin ennalta. Ulkomaille muka myydään. Kattia kans. Tupisevia näyttelijöitä ja hölmö käsikirjoitus. Kuka sellaisen huolii. Toivottavasti Varjakan storylle ei käy samoin. Juonikuvio ainakin vaikuttaa pahasti kliseiseltä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt on kovaa kamaa tulossa.
Taitaa kesäseuroilla tulla uutta pähkäiltävää...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voittaa aina. Heh. Tämänkin sarjan hehkutus loppuu hiljalleen ja jonkun ajan päästä kukaan ei edes muista että mokomaa on edes tehty. Kökkö on kökkö vaikka voissa paistais.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tultiin Sloveniaan, avattiin telkkari ja Sorjonen & kumppanit oli heti ekalla kanavalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

34
Kommentti: Hulevesilasku tulee, vaikka ei johtaisi vesitippaakaan ulos tontilta
28
Eläkeläiset osoittivat mieltään Pudasjärvellä pankin käteisnostojen rajoittamisesta – käteistä saa jatkossa vain neljän tunnin ajan viikossa
12
Sulamisvedet ja loska aiheuttavat ongelmia Oulun seudulla – lähetä kuva hankalista paikoista
12
Oulu toivoi paria miljoonaa seksuaalirikosten ehkäisyyn, mutta summa jäänee pienemmäksi – muut kaupungit eivät ole hakeneet yhtä isoja summia
9
Tuore laskelma väläyttää tuntuvia korotuksia työeläkemaksuihin tulevaisuudessa – Suomen eläkejärjestelmä voi kriisiytyä alhaisen syntyvyyden takia
9
Sdp:n etumatka kokoomukseen nähden kasvoi hieman
6
Sulamisvedet tulvivat kaduille viime vuotta pahemmin – yöpakkaset tuovat helpotusta loskainfernoon, mutta tekevät kaduista liukkaita

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Oulun Stora Enson tehdas onko seuraava?

121 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Eläkkeiden OSTOvoimaa on korotettava

Eläkeläiset oli yksi valtavan suuri kansalaisryhmä, jota oikeistohallituksemme kohteli kaltoin. Meillä on yhtäjaksoisti ... Lue lisää...
korjaus helppoa

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

20.3.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image