Oulu

Puheenaihe: Ovatko kirjastomme muuttumassa basaareiksi?

Kirjastojen lain mukaisena tavoitteena on edistää mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen. KUVA: Tornberg Venla
Oulu 13.1.2019 8:00
Pekka Rahko

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa kirjastojen muuttumiseen.

Juuri avattu ja suuren suosion saanut Helsingin keskustakirjasto Oodi on nettisivujensa kuvauksen mukaan "elävä kohtaamispaikka", jossa voi muun muassa kokeilla 3D-tulostusta, käydä näyttelyissä sekä järjestää kokouksia ja tapahtumia. Monissa muissakin kirjastoissa tekemisen ja tapahtumien osuus on kasvussa.

Mutta onko elävyyttä jo liikaa? Vieläkö kirjastoissa on tilaa hiljaisuudelle?

Raadin ratkaisu äänin 5-0: kirjastot eivät ole muuttumassa basaareiksi.

– Kirjastoon kohdistuu paljon odotuksia, usein ristiriitaisiakin. Siltä toivotaan hiljaisuutta, mutta toisaalta tapahtumia. Halutaan kirjoja, mutta myös digipalveluita, Suomen kirjastoseuran puheenjohtaja Silvia Modig kertoo.

Kirjastot ovat Modigin mukaan edelleen merkittävä lukutaidon edistäjä ja myös suurin digituen tarjoaja. Kirjastoissa näkyvät myös niin digitalisaatio kuin työelämän muutos.

– Oodin kaltaiset hankkeet eivät ole syrjäyttämässä perinteistä kirjastopalvelua, vaan tuomassa rinnalle uusia mahdollisuuksia. Kirjasto ei myöskään ole muuttumassa ”basaariksi”, vaan laajentumassa demokratiatilaksi, joka tarjoaa perinteisten palveluiden lisäksi uusia mahdollisuuksia, Modig lisää.

– Kirjastossa piilee ajan ja paikan henki. Tiedon, osaamisen ja elämyksen välittäminen on kirjaston tärkeimpiä tehtäviä, Oulun kaupunginkirjaston kirjastopalvelujohtaja Jouni Pääkkölä määrittelee.

– Kirjaston arkkitehtuuri edustaa aikansa kulttuuria, josta Oodi on näyttävä esimerkki. Kirjasto seuraa aikaa ja tarjoaa yhä laadukasta, monipuolista ja uudistuvaa aineistoa, olipa se sitten perinteistä, digitaalista tai muuten esitettyä. Tietoa ei voi tarjota liikaa.

– Kirjasto kohtaamispaikkana on syrjinnästä vapaa, hiljainen tai tarvittaessa ”elävä” tila. Se on viihtyisä, helposti saavutettava ja yhteisöllisyyttä tukeva olohuone. Tilat, sisällöt ja aineistot ovat sinua varten, Pääkkölä painottaa..

– Maailma muuttuu, samoin kirjastot. Kirjastot eivät ole kirjoja, vaan ihmisiä varten, kirjastotoimen ylitarkastaja Merja Kummala-Mustonen Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta toteaa.

Kummala-Mustosen mukaan uuden kirjastolain tavoitteiden mukaan kirjastoissa edistetään väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuutta ja käyttöä, lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa, mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen, mutta myös aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta.

– Näitä tavoitteita toteuttamaan tarvitaan aineiston ja hiljaisuuden lisäksi tapahtumia ja osallisuutta. Hiljaisuus ja ihmisten kohtaamispaikka eivät sulje toisiaan pois.

– Luen paljon. Olen aina viihtynyt kirjastossa, pastori Juha Vähäkangas Karjasillan seurakunnasta kertoo. Vähäkankaan työalana on kulttuurityö.

– Viime viikolla uutisoitiin Oodin tyhjistä kirjahyllyistä. Syynä oli vilkas lainaaminen. Kirjasto yhdistää meitä. Kirjastokortti on maaginen väline. J.V. Snellman totesi aikanaan sivistyksen olevan kansan pelastus.

– Minusta on upeaa, että kirjastossa on paljon toimintoja, tilaa, eloa, iloa ja aktiviteettejä. Kirjasto on tärkeä. Lukeminen kannattaa. Siten oppii ja tietää enemmän, luulee vähemmän, Vähäkangas huomauttaa.

– Muistan lapsena arastelleeni silloisten kirjastojen juhlavaa jäykkyyttä. Hys-hysh, virkailija sähisi vähänkään äänekkäämmille asiakkaille, oululainen kirjailija Joni Skiftesvik muistelee.

– Nykykirjastot ovat aivan toista; mukavia olohuoneiden jatkeita, joissa ei turhia tärkeillä ja joissa kaikenikäiset viihtyvät, Skiftesvik jatkaa.

– Hieman kyllä ihmettelen sitä tavaran paljoutta, mitä uusimpiin kirjastoihin työnnetään lainattaviksi. En suoranaisesti vastusta porakoneiden, tennismailojen, suksien ja ompelukoneiden valikoimia, mutta huolestunut olen tiedoista, että kirjastorakennusten suurentuessa ja laitteiden lisääntyessä kirjojen määrä vähenee.

– Vaikka kirjastoihin tuotaisiin lainattaviksi minkälaisia vehkeitä ja vermeitä, kirjoja ne eivät korvaa, Skiftesvik korostaa.

Mitä mieltä olet kirjastojen toimenkuvista? Vastaa kommentoimalla tätä juttua. Voit osallistua keskusteluun myös Facebookissa.

MAINOS

Kommentoi

Toivottavasti kirjasto ei muutu basaariksi. Hiljaisuutta, rauhaa ja sivistystä! Paikka, jossa voi keskittyä rauhassa ja opiskella. Monelle nuorelle opiskelijalle ja myös perheellelliselle aikuisopiskelijalle kirjasto on usein ainoa paikka, missä voi keskittyä opiskeluun. Meluisia paikkoja mennä ja olla riittää. Säilytetään edes tämä sivistyksen kehto sille kuuluvalla arvokkuudella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

'' Kirjasto yhdistää meitä. Kirjastokortti on maaginen väline. J.V. Snellman totesi aikanaan sivistyksen olevan kansan pelastus. ''
Sivistyneisyys ON kansan pelastus. Kuinka moni kykenee hahmottamaan 'sivistyksen' ja sivistyneisyyden valtavan suuren eron?
Kun menee ja suorittaa jonkin tutkinnon niin sitä kutsutaan sivistykseksi. - Sillä ei ole mitään tekemistä sivistyneisyyden kanssa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi kirjastot ei saa olla kirjastoja, tehää kulttuuritaloja muita harrastuksia ja seuranpitoa varten.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kirjaston pitää olla kirjasto, minne voi mennä rauhottumaan ja tutkimaan/lainaamaan kirjoja.
Rauhallinen paikka siis, missä liikutaan ja ollaan hiljaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

E-kirjojen valikoiman lisääminen nykyaikana olisi hyvinkin perusteltua. Paperisia kirjojakaan ei saisi silti unohtaa. Itse pidän fyysisten kirjojen hypistelystä ja siitä, miltä kirja tuntuu käsissä.

Lukeminen parantaa kirjakielen käytön taitoja ja siten voi vaikuttaa ihmisen työllistymiseen ja elämässä pärjäämiseen. Tutkimuksien perusteella lapsena ja nuorena lukemisella on suotuisia vaikutuksia empatiakyvyn kehittymiseen. Kirjastot mahdollistavat lukemisen myös niille, joilla ei ole varaa pitää kirjastohuoneita ja toisaalta kirjasto on ekologinen valinta: kaikkea ei tarvitse omistaa itse. Kirjastojen olemassa olo on siis hyvinkin perusteltua.

Kirjaston ensisijainen tehtävä on olla kirjasto (=pitää yllä kirjakokoelmaa ja lainata kirjoja lukijoille). Liian ankara hyssytteleminen on liioittelua, mutta kyllä kirjastossa pitäisi mielestäni olla rauhallinen yleistunnelma eikä mölyämistä joka nurkalla. Abivuonna tuli käytettyä hyvinkin paljon kirjaston lukusalia. Mahtavaa, että tällainen rauhallinen opiskelupaikka oli, kun koulun tiloissa niitä ei oikein löytynyt.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Haluaisin että kirjastot olisivat edelleen kirjojen ja lehtien lukemista varten. Nyt ovat niin meluisia ettei siellä voi keskittyä. Myöskin opiskelijoiden ja tentteihin lukijoiden on vaikea keskittyä siellä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aina ei voi.
Esim. omana abivuotenani asuinrakennuksessani tehtiin massiivista remonttia. Sukulaisillekaan ei voinut mennä pakoon - asuivat toisella paikkakunnalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Turhia verorahojen meno reikä.En käytä enkä tule käytämään. Pitäis yksityistää, jäänne jostain meneestä ajasta. Ei toimi nyky päivänä

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kannattaisi ehkä käyttää. Voisi jäädä yhdyssanavirheetkin vähemmälle ja parantua kieli muutenkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Siinä vaiheessa, kun alettiin kuuntelemaan musiikkia kännykän kauittimesta kirjastoissa, lopetin käyminen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aivan sama, kunhan pysyvät hengissä eikä niitä suljeta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kirjastossa oltiin ennen hiljaa ja muiden lukurauhaa häiritsemättä. Nykyään älämölöoltä ei pääse sielläkään suojaan. Kirjaston nimi pitäisi muuuttaa Roikkulaksi tai Riekkulaksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oikein hyvä, että kirjasto aktivoi ihmisiä monella tavalla, mutta mielestäni muiden toimintojen rinnalla focus on pidettävä tärkeimmässä eli kirjoissa. Itse sain kirjastokortin vuonna 1968 eli 50 vuotta sitten ja siitä lähtien olen käyttänyt kirjaston palveluja paljon, koska lukeminen on minulle mieluista. Kirjasto on todella muuttunut niistä ajoista, jolloin aloitin kirjaston asiakkaana ja hyvä niin. Ylä-aste ikäisenä aina koulusta päästyäni kävin kirjastossa kuuntelemassa kuulokkeilla Beatlesin levyä lähes joka päivä ja se oli niin kivaa (kirjasto oli samassa rakennuksessa kouluni kanssa). Nykyisin on niin helppo, kun voi asioida tarvittaessa myös netissä ja paikan päällä käydessä saa AINA kiireetöntä, ystävällistä ja asiantuntevaa palvelua. Lukeminen kannattaa aina ja kirjasto on sivistyksen kehto.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nykyinen toimenkuva on hyvä, mutta jatkuvaa kehittämistä tarvitaan. Yksi ihmettelyn aihe olisi, miksi käsikirjasto, alakerta ja kahvila täyttyy opiskelijoista päivisin? Eikö näille voisi rakentaa aivan oman salin, ilmeisesti vain lukurauha on vaatimuksena!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jotenkin on muuttuneet. Ennen oli kirjastot auki joka arkipäivä ja voi lainata, pyytää virkailija avuksi etsimään haluttu kirja jne. Tuli luettua talviaikaan kymmenittäin kirjoja.
Nyt on ovet lukossa kirjastoissa pääosin. Salasanojen ja automaattien kanssa taistellen pääset sisään, mutta miten löydät hakemasi kirjan tuhansien joukosta? Miten osaat aina temppuilevan automaatin kanssa pelittää lainaukset ja palautukset? Varmasti kyselyjä tulee perästä, jos siihen erehdyt.
Eipä ole tullut luettua viime aikoina paljonkaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Samaa mieltä täysin Skiftesvikin kanssa. Kirjastot on rentoja paikkoja nykyään. Lainattavien tavaroiden määrä ihmetyttää. Voisiko niille löytyä joku muu tila jonkun muun ” liikelaitoksen” alta?
Kirjastot saisivat olla auki pitkälle iltaan ja viikonloppuisin. Henkilökuntaa tarvitaan myös.
Kiitos kun on vielä kirjastoja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pohjimmiltaan kyse on lukukulttuurin rapistumisesta, jota yritetään pehmentää ja pyöristellä rakentamalla Oodin kaltaisia rakennuksia.
Ihmiset eivät lue, ja tästä syystä kirjastojen yhteyteen viritellään kaikemoisia kirjojen korvikkeita.

Muutos on ollut nopeaa, ja Oulussa alasajoa suosii Outi- varausjärjestelmä, joka varmistaa sen että kirjastoon ei kannata mennä etsimään uutta luettavaa, sitä ei ole varmasti saatavilla. Väitän puolileikilläni että meillä on tarkoituksena tyhmentää kansaa, tekemällä typeriä päätöksiä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kun huoltoasemat ja muut palvelut lakkautetaan, ei kirjastot ole tulevaisuuden basaareja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

12
Työministeri Timo Harakka tarjoaa lempiveroaan vaihtoehdoksi, jos julkista taloutta tarvitsee vaalikauden lopulla tasapainottaa
10
Lisää kylmää vettä niskaan – valmentajaa vaihtanut AC Oulu maalasi kotikentällä kahdesti, mutta menetti hyppysissä olleen voiton lisäajalla
7
Ennätysmäärä Ferrareja saapuu Nallikariin – roomalainen Ferrari Club Passione Rossa vierailee Oulussa
7
Raksilan uimahallissa on otettu käyttöön lyhennetyt kesäaukioloajat ­– kysyimme, missä asiasta on tiedotettu
4
Tehtaanmyymälät ovat aarreaittoja automatkan varrella – listasimme Pohjois-Suomessa toimivia myymälöitä
4
Hallitus päätti perustaa eläinasiamiehen viran, mutta koska ja millä nimellä? – Eläinten hyvinvointilaki on myös uuden hallituksen työlistalla
4
Nuorella karhulla on ollut etujalassaan kiinni näätärauta jo yli vuoden – nyt viranomaiset pähkäilevät, mitä eläimelle tulisi tehdä Tilaajille

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Juhannusjuhlat 1944

170 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Suomen on aika ottaa markka takaisin

Kansa voisi olla tyytyväinen kunnes ensimmäinen devalvaatio tai muu markan arvon romahdus nostaisi tuontitavaroiden ja p... Lue lisää...
Devalvaatio

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

26.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image