Viikonloppuna kovassa humalassa ollut pyöräilijä törmäsi jalankulkijaan, joka menetti tajuntansa lyötyään päänsä asfalttiin. Pyöräilijää epäillään liikennejuopumuksesta moottorittomalla ajoneuvolla, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja vammantuottamuksesta.
Oulun poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli Mikko Vuorio kertoo vastaavien tapausten olevan harvinaisia. Poliisi puuttuu Vuorion mukaan humalassa pyöräilyyn muutenkin hyvin harvoin.
– Humalassa pyöräily ei ole rikos. Laissa ei ole esimerkiksi asetettu promillerajaa pyöräilylle. Mutta siinä vaiheessa, kun humalassa pyöräillessä aiheuttaa vaaraa muille, siitä tulee rikos, Vuorio kertoo.
Vuorion mukaan poliisi voi sakottaa tai antaa huomautuksen humalaiselle pyöräilijälle. Menneenä viikonloppuna poliisi puuttui toiseenkin tapaukseen Oulussa, kun kaksi pyöräilijää ajoi nokkakolarin ja poliisipartio kävi tarkastamassa tilanteen. Vuorion mukaan kaksi tapausta samana viikonloppuna on poikkeuksellisen paljon. Aiempia sakotettuja on yksi humalainen pyöräilijä heinäkuussa, sitä edeltävä tapaus menee jo viime vuoden elokuun puolelle.
Humalassa pyöräilevä loukkaa useammin itsensä kuin muita
Liikenneturvan Oulun toimipisteen yhteyspäällikkö Eero Kalmakoski arvelee myös, että poliisi puuttuu humalassa pyöräilyyn harvoin. Hänen mukaansa humalassa pyöräilevät ihmiset loukkaavat huomattavasti useammin itsensä, eivät sivullisia, jolloin tapaukset eivät tule poliisin tietoon.
– Aika moni joka ajattelee, ettei päihtyneenä ole asiaa rattiin, saattaa silti pyöräillä humalassa. Sen ei ajatella olevan vaarallista. Lisäksi humalassa vielä harkintakyky heikkenee, ei ymmärretä välttämättä, ettei olla pyöräilykunnossa.
Kalmakoski toivoisi, että ihmiset ymmärtäisivät jättää pyörän parkkiin alkoholia juotuaan, jo omankin turvallisuutensa takia.
Diplomi-insinööri Noora Airaksinen oli mukana tekemässä tutkimusta, jossa selvitettiin alkoholin osuutta pyörätapaturmiin keräämällä tietoa Pohjois-Kymen sairaalan päivystykseen pyöräilytapaturman vuoksi hoitoon tulleista potilaista vuosina 2004–2006. Tutkimuksen mukaan joka kolmannessa henkilövahinkoon johtaneessa pyöräilytapaturmassa pyöräillyt henkilö oli humalassa. Muun muassa Lääkärilehdessä siteeratussa tutkimuksessa todetaan, että usein nämä olivat yksittäistapaturmia, joissa pyöräilijä kaatuu törmäämättä muihin. Juuri nämä tapaukset eivät päädy virallisiin onnettomuustilastoihin.
– Humalassa pyöräily on selkeästi olemassa oleva ongelma, Airaksinen toteaa.
Hän sanoo samaa, kuin Liikenneturvan Kalmakoski. Moni kyllä tietää, ettei humalassa pyöräily ole välttämättä järkevää, mutta tekee sitä silti.
Airaksinen huomauttaa, että humalassa ajettaessa myös pyöräilykypärä jää usein pois, mikä taas osaltaan lisää pyöräilyn vaarallisuutta. Alkoholia käyttäneiden pyöräilijöiden tapaturmat johtivatkin Airaksisen tutkimuksessa usein pään vammaan.
Airaksisen mielestä lainsäädäntöä voisi tiukentaa. Jos myös pyöräilylle laitettaisiin promilleraja, useampi jättäisi pyörän parkkiin alkoholia nautittuaan, jolloin tapaturmatkin vähenisivät.
Liikenneturvan toukokuussa 2017 tekemän kyselyn mukaan pyöräily humalassa on Suomessa yleistä ja suomalaisten asenne humalassa pyöräilyä kohtaan salliva. Liikenneturvan kyselyyn vastanneista 28 prosenttia eli joka neljäs oli ajanut pyörää humalassa viimeisen vuoden aikana, 14 prosenttia usein. 45 prosenttia piti juopuneena pyöräilyä hyväksyttävänä.