Oulu

Oulussa selvitetään, mihin sosiaali- ja ter­vey­den­huol­lon rahat menevät – kau­pun­gin­sai­raa­lan hoitajamäärää pidetään ver­tai­lu­kel­poi­se­na

Oulu 9.1.2019 6:15
Esko Aho

Oulun hyvinvointijohtajan Kirsti Ylitalo-Katajiston mukaan kaupungin kehittäminen ei ole nollasummapeliä. Kulttuuripääkaupunkihankekin tukee sosiaali- ja terveyspalveluita.

Kunnallisalan kehittämissäätiön sunnuntaina julkistetussa vuoden 2018 Ilmapuntari-tutkimuksessa kansalaiset valitsivat 47 asian listalta itselleen tärkeimmiksi teemoiksi kevään eduskuntavaaleissa sairaiden ja vanhusten hoidon sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen. Näiden aiheiden nouseminen kärkeen ei liene kenellekään yllätys.

Nuorten ongelmat ja vanhusten vaipat saavat aina, varsinkin ennen vaaleja, osakseen paljon huomiota ja poliittista myötäelämistä. Käytännön tasolle vaalihuumassa annetuista lupauksista suodattuu tavallisesti vähemmän.

Ihmisten tärkeimmiksi kokemat asiat ja vaikkapa oululaisten verkkokirjoittajien ehdoton inhokki, Euroopan kulttuuripääkaupunkihanke 2026, päätyvät säännönmukaisesti yleisönosasto- ja somekeskusteluissa eri vaakakuppeihin.

Oulun hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto, onko kaupungin kehittäminen nollasummapeliä, jossa yhteen tarkoitukseen mennyt euro on suoraan toiselta pois?

– Kaikki peruspalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut mukaan lukien, tähtäävät samaan maaliin. Mikään toimiala ei pysty yksin ylläpitämään yhteiskuntaa. Kulttuuripääkaupunkihankkeessakin esille nousee muun muassa syrjäytymisen ehkäiseminen. Se ei ole sosiaali- ja terveyspalveluista pois.

– Olemme juuri aloittaneet yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa selvitystyön, mihin sosiaali- ja terveydenhuollon rahat Oulussa menevät. Meidän pitäisi jatkossa pystyä paremmin kokoamaan yhteen perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon palvelut.

Esimerkiksi Oulun kaupunginsairaalassa perushoito toimii hyvin päiväsaikaan, mutta öisin 30:a potilasta kohden on vain kaksi hoitajaa. Vaippojakin kaupunginsairaalasta löytyy, muttei aina käsiä niitä vaihtamaan.

Miksi potilaiden perushoitoon ei voi varata tarpeeksi resursseja ympäri vuorokauden, kaupunginsairaalan palvelupäällikkö Päivi Sydänmaa?

– Yöhoitajien määrä riippuu osastosta. Kahdella osastolla voi olla myös kolmas yhteinen yöhoitaja. Hoitajien kokonaismäärän mitoitusluku sairaalassamme on ihan vertailukelpoinen: 0,83. Se lasketaan jakamalla hoitajien määrä potilaspaikkojen määrällä. Kaikissa hoitolaitoksissa mitoitukset vaihtelevat eri vuorokaudenaikoina.

Kaupunginsairaalan potilaita on silti ohjeistettu olemaan kutsumatta näitä vähiä hoitajia luokseen liian tiheään, vaikka siltä vaipoissa tuntuisi. Onko kaupungilla vaippojen vaihtoväleistä jokin suositus?

– Ei tietenkään, sehän on yksilökohtaista, vaikka uudenaikaiset vaipat pysyvät pidempään pintakuivina.

Potilaalle tärkeät ongelmakohdat eivät ole aina suuria ja kalliita.

Oulun kaupunginsairaala ei tällä hetkellä tarjoa potilailleen sairaalajalkineita talon puolesta, päin vastoin kuin Oulun yliopistosairaalan eri osastot. Jos pystyt vielä liikkumaan etkä huomaa ottaa omia Reinoja ja Ainoja mukaan kaupunginsairaalareissulle, saat luistella sukkasillasi.

Säästättekö jalkineista, palvelupäällikkö Sydänmaa?

– Kyse ei ole säästämisestä, vaan yliopistollinen sairaala on alkukesästä saakka testannut yhdessä Oulun keskuspesulan kanssa erilaisia potilasjalkineita. Odotamme testien tuloksia.

Jalkinetutkimusprojektin kestoa ei kuitenkaan ole määritelty. Eikö potilasjalkineita ole jo vuosien mittaan tarpeeksi koekäytetty?

– Nyt tutkitaan lähinnä koneellisen pesun kestävyyttä. Se on tärkeää infektioiden torjunnan kannalta.

Juttua muutettu kello 7.50. Otsikkoa korjattu.

Mitä on hyvä perushoito?

Perushoito tarkoittaa potilaan hyvinvointiin olennaisesti vaikuttavista toiminnoista kuten hygieniasta, ruokailusta ja liikkumisesta sekä psyykkisistä ja sosiaalisista perustarpeista huolehtimista. Yhden asiakkaan hyvä perushoito vaatii Suomen lähi- ja perushoitajaliiton mukaan 150 minuuttia eli 2,5 tuntia vuorokaudessa.

Tutustu ja tilaa kevättarjous 😎

Kaleva Digi 2 kk vain 9,90 €!
Säästä 67 %! (Norm. 2 kk/31 €)
MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (59)

On hyvä jos sienitautiset jalat suojataan uimapaikka tai rokseilla jos käy yleisessä uimahallissa,kylpylässä,suihkussa, ja näin estää leviämisen ja kun jokaisella on omat tohvelit. Myös hoitajilla omat työkengät ja sukat. Hygienia on hyvä asia. Kunhan kenkä ei luista . Varpaat kuuluu olla suojassa roiskeilta ja putoavilta tavaroilta. Ennen hoidettiin 50 yhdellä tai kahdella 10 tunnin vuorolla. Pääkaupungissa ja Tampereen seuduilla urakalla . Hoitajilla menee selkänikamat ja ranteet. Päivittäisessä nostelussa. Parasta vaan ottaa rauhallisesti vaikka kiire on kova . Juomaveden laatu vitamiinit on tärkeitä. Tehkää vatsalihasliikkeitä kokoajan niin virtsankarkailu puolittuu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen ollut töissä oulun kaupunginsairaalassa sairaanhoitajana. Osastot oli kamalan raskaita ja vajaalla miehityksellä mentiin melkeinpä joka aamu, koska sijaisia ei saatu/palkattu. Yövuorossa usein lähihoitaja ja sairaanhoitaja ja lähes 40 potilasta. Useilla potilailla meni iv antibiootteja ja myös verensiirtoja oli joinakin öinä, näissä tehtävissä sairaanhoitaja oli kiinni monta tuntia, muut potilaat oman onnensa nojassa. Monesti vielä joukkoon saattoi mahtua levoton potilas, jonka hoidossa olivat molemmat hoitajat kiinni. Ei kiitos enään ko. Lafkaan töihin mistään hinnasta. Käsittämätöntä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suuria määriä urakalla virtsapusseja,katetreja yövuorossa vaihdettiin hirveet määrät vielä piti auttaa toista osastoa oman lisäksi hirveällä kiireellä keskimäärin 40-50 per osasto ja kuolevat päälle erikseen piti laittaa ja aamulaisille vehkeet valmiiksi. Minipalkka pitkät työmatkat . Vielä pilkkaavat hoitajia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihmetytttää kyllä tuo kommentti että vaippoja riittää. Minun äitini oli monesti illalla klo 18 sänkyä myöten märkänä kun menin katsomaan häntä. Kun ihmettelin sairaanhoitajalle, että tuntuu että äidilläni olisi vielä aamuvaippa tähän aikaan niin sh sanoi että niinhän se onkin, ei niitä vaihdeta kun yöksi uudet. Muutenkin kohtelu oli todella tylyä. Omaisia ei kuunneltu ollenkaan ja vaikeahoitoisesta potilaasta haluttiin vaan eroon. Kyllä ihmisten pitäisi alkaa vaatimaan politiikoilta rahaa ihmisten hyvinvointiin eikä mihinkään muuhun. Älkää ihmiset äänestäkö puolueita jotka ajavat vaan omia ja yritystensä etuja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikö tuossa ole ristiriita , vastaava kertoo että ei ole mitään kuinka monta vaippaa menee ja sh kertoo että vain yöksi uusi vaippa . Teitä päättäjiä hoidetaan toivottavasti samalla lailla .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pohtikaa oikeasti, mihin rahat menivät?
Osa ihmisistä on saanut yksityisiltä hoitoa, jonka Oulun kaupunki on kustantanut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kylläpä kengistä puhutaan ku potilaat säälii ku hoitajat ei kerkiä jokapuolelle ja kuinka hoitajia on vähän. Oks:ssa on isoja osastoja ja vähäinen mitoitusmäärä.. varsinkin yöaikaan potilaat on heitteillä kun 2 hoitajaa ei kerkiä jokapuolelle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Selvittää?
Mitä riivatun selvittämistä itse järjestämän ja hallinnoiman toiminnan menojen jakaumien osalta VOI OLLA ?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toivottavasti EI tule sotea. Pannaan vain perusterveyden ja erikoissairaanhoidon palvelut yhteen ja kunnat huolehtivat sosiaalipuolesta. Näin hyvä tulee - ja ennen kaikkea ilman maakuntahimmeliä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mihin on mennyt korvamerkatut rahat, jotka kaupunki on saanut esim. testamentin kautta?

Jos tämä säästäminen väärästä paikasta jatkuu. Joten ei saada muutosta, niin sitten johtajaporras vaihtoon.

Diabettes, vaikka sokeri arvot on koholla, mutta kaupunki ei anna siihen liuskoja jolla kotona voisi seurata arvoja. Siinä vaiheessa annetaan kun sairaus on mennyt liian pitkälle.

Koska avilla on järkyttävän pitkiä jonoja, niin kukaan ei Oulussa ehdi valvoa. Niin helppo on luistaa näistä asioista ja toivotaan ettei kukaan jaksa kannella eteenpäin epäkohdista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Osan sokerista saa tasaantumaan kasvisruoka ja kevyt ruoka kuurilla ,tarkoittaa lisää liikuntaa,jättää makeat pois myös levistä pitää lukea onko siirappia tai sokeria ja ottaa huomioon että hedelmä on sokeria . Yhtään herkkuja vaan näkkileipää . Juomana vesi. Muutaman viikon kuurilla laihtuu . Sokeri on usein syy huonoon oloon . Samoin kofeiini . Liikuntaa ja vettä. Vatsalihasliikkeitä. Porkkanaraaste on hyvä välipala suklaan tilalle. Kun itse tekee ruokaa saa liikuntaa. Apteekista saa näitä sokeritestejä ja yksityisillä on 5€ kerta . Apteekista kannattaa ostaa verenpaine mittari yhdessä vaikka ystävien kanssa tai sukulaisten tai jonkun kerhon. Yhdessä voi mittailla vanhentumis arvoja. Vaihdevuosissa ne heittää tosi paljon mutta sitten rauhoittuu . Vaihdevuosissa pelästyy kun hiki valuu kasvoja pitkin ja hormonitoiminta muuttuu rajusti. Se tasaantuu siitä . Alkaa n.50 v. Joskus tuntuu että on nälkä vaikka oikeesti onkin jano joten aina kannattaa juoda ensin vettä kun on hämmentynyt olo. Esim.päärynä virkistää koska siinä on vettä. Ihminen hikoilee nestettä vaikka ei liiku. Ihon kuivumista voi itse hoitaa apteekin rasvoilla ja kosteusvoiteilla sekä kauppojen pullovesillä joissa ei ole klooria.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sosiaali-ja terveyspalvelutyön liiallinen kuormittavuus ja riittävän henkilömäärän määrittäminen ja johtaminen tarvitsee tuekseen objektiivisesti mitattua tietoa hoitotyöstä.

Hoitavan henkilökunnan resursseja määriteltäessä ratkaisevaa ei ole ainoastaan yksikön paikkojen tai hoidettavien asiakkaiden määrä. Tärkeätä on myös se, miten hoitoisia asiakkaat ovat eli miten paljon ja miten vaativaa hoitoa he tarvitsevat. Hoitajien riittävän ja oikean määrän määrittäminen suhteessa potilaiden tarvitsemaan hoitoon ei olekaan yksinkertaista.

Suomessa on hoitoisuusluokitusjärjestelmä, jonka avulla voidaan määritellä jokaiselle yksikölle optimaalinen hoitajien resursointi siten, että se perustuu yksikössä hoidettavien asiakkaiden hoidon tarpeeseen. Järjestelmään tämän keskeisen hoitoisuustiedon tuottavat yksikön kaikki hoitotyön tekijät itse. Tämä hoitotyön luokittelu tekee näkyväksi hoitajien tekemän hoitotyön ja yhtä lailla asiakkaiden päivittäin saaman hoidon.

Järjestelmän tuottaman tiedon avulla kyetäänkin suunnittelemaan ja arvioimaan yksikössä tarvittavan hoitohenkilökunnan määrä. Tietoon ja asiakkaiden hoitoisuuteen perustuvasta oikeanlaisesta resursoinnista hyötyvät sekä asiakkaat, hoitotyön tekijät ja ennenkaikkea veronmaksajat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paitsi että sitä hoitoisuusluokitusta ei kirjata läheskään kaikkien potilaiden kohdalta. Jos ei ole pakko kirjata niin ei sitä tehdä. Järjestelmästä ei siis ole käytännössä hyötyä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

" Meidän pitäisi jatkossa pystyä paremmin kokoamaan yhteen perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon palvelut."

Muistan ajan, noin seitsemän vuotta sitten, kun kaupungilla oli vielä oma erikoislääkäripalvelu. Oli oma reumatologi ja kardiologi nykyisten oman fysiatrin ja geriatrin lisäksi.
Kaikki hoito, tutkimukset ja kontrollit järjestyivät nopeasti. Sairaudet eivät ennättäneet mennä huonompaan suuntaan ja haitata toimintakykyä. Ne eivät ennättäneet aiheuttaa turhia sairaspoissaoloja eivätkä aiheuttaneet suuria kuluja kaupungille, kun niiden hoito hankaloitui. Se oli varmaan kaupunginkin etu.

Miten homma nykyään sitten toimii? Reumansairaudet ja sydänongelmat hoidetaan Oysissa. Molemmilla puolilla siellä tehdään hienoa työtä, kiitos siitä heille. Mutta resursseja hoitaa kaikkia potilaita yhtä nopeasti ja hyvin kuin ennen ei Oysille ole selvästikään annettu tarpeeksi.

Jokin aika sitten sain lähetteen pieneen sydäntutkimukseen, joka ennen kaupungin omalla puolella järjestyi nopeasti. Lähete oli kiireellinen, mutta silti odotusaika Oysin puolella oli siihen viisi kuukautta. On ymmärrettävää, että sydänpolilla on tärkeämpääkin tekemistä, kuin hoitaa lievästi oireilevien tutkimuksia. Ja lääkärit tekevät siellä varmasti todella hyvää työtä. Mutta entiseen verrattuna, odotusaika on aivan kohtuuton. Ja se rikkoo mm. potilaan oikeutta päästä hoitoon ajoissa.

Toinen esimerkki. Kärsin niveltulehduksista. Koska kaupungilla ei ollut reumatologia enää, kävin yleislääkärillä. Hän tarkisti tilanteen ja pyysi tulemaan kuukauden päästä uudelleen. Sama toistui. Siinä ajassa tulehdukset ennättivät heikentää vointia ja toimintakykyä. Kolmannella kerralla lääkäri sanoi suoraan, että oikeastaan hän ei ole varma, miten kortisonia niihin niveliin pistetään. Se pakotti minut käymään yksityisellä reumatologilla. Asia saatiin hoidettua yhdellä käyntikerralla.

Oysin reumapolille vihdoin päästyäni hoito oli hyvää ja tehokasta, mutta sielläkin lääkäreiden viesti jossain vaiheessa oli, että kaikkia potilaita, jotka erikoislääkärin hoitoa ja kontrolleja tarvitsisivat, ei voida siellä hoitaa.

Se, että heti silloin, kun sairauteni oli aktiivisimmassa vaiheessaan, erikoislääkäriin pääsyä ei ollut, heikensi toimintakykyäni niin, että se johti pitkään työelämästä poissaoloon. Kaupungille se aiheutti pitkältä ajalta verotulojeni menetyksen ja paljon lisäkuluja sairauden pahennuttua, kalliita tutkimuksia ja useita erikoislääkärillä käyntejä Oysissa.

Minkä vuoksi haluaisinkin kuulla Oulun hyvinvointijohtajalta vastauksen myös seuraaviin kysymyksiin. Jos hoito on siirretty Oysiin näiden sairauksien osalta, miksi se ei enää toimi kuten ennen? Ja olisiko viisaampaa ja edullisempaa hoitaa näitä sairauksia sairastavia edelleen kaupungin omien erikoislääkäreiden toimesta, jolloin yhteistyö perusterveydenhuollonkin kanssa toimisi paremmin ja turhilta sairaslomilta sekä verotulojen menetyksiltä vältyttäisiin?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aina löytyy jonkinlainen selitys puutteelle niinkuin tämä aamutossujen puuttuminen. Muistelen jo vanhassa Lääninsairaalassa yli 50-vuotta sitten potilaana olleena käyttäneeni osastolla sairaalan aamutossuja. Nyt niitä ei saa lainkaan sillä perusteella, että aamutossujen pesuominaisuuksia testataan. Voi kait niitä perinteisiä aamutossuja käyttää, vaikka jokin taho niitä toisaalla testaakin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyviä tossuja nämä perinteiset . Sopivat eivätkä luista. Turvallisuuden tähden ne on tehty ja pidetään niistä kiinni . Jos potilas luistelee käytävillä se on suuri rahanmeno sitten hoitaa heitä katkenneet luut maksaa . Missään nimessä ei saa sukilla liikkua koska ne luistaa se on selvä . Terveydenhoitoon täytyy saada täyspäisiä suomalaisia töihin .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muistakaa aina ostaa vanhuksille tossuja . Luistamattomia ,hyvä pito. Onko ne jotain rosvoja niiden tossujen kimpussa idästä tullut. Nehän varastaa villatakista sukkiin kaiken . Ei pidä suostua kaikkeen .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (59)

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Kuusamon kuntaa länsituuli on päivällä voimakasta, tuulen nopeus puuskissa paikoin 20 m/s.

Ajokeli on paikoin huono Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Etelä- ja Keske-Lapissa lumi- tai räntäsateen vuoksi. Ajokeli muuttuu paikoin huonoksi yöllä Pohjois-Lapissa lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

PEKKA HAAVISTO

298 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Tulonsiirrot rikkailta köyhille....

Viimeisin kina oli 12:sta eurosta, joka johtui työeläkemaksusta? Kuten tunnettua alle 15 000€ vuodessa tienatusta ei mak... Lue lisää...
Sopotti

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

23.3.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image