Oulu

Oulun yliopiston tutkimus: Nopeat virtaaman muutokset ve­si­voi­ma­loi­den alapuolisissa jokiuomissa lisääntyneet – taustalla tuulivoiman kasvu

Havaitun muutoksen taustalla vaikuttaa tutkimuksen mukaan erityisesti tuulivoiman ja muiden vastaavaa säätövoimaa tarvitsevien energiantuotantomuotojen yleistyminen. Arkistokuva Ajoksen tuulivoimapuistosta. KUVA: Nina Susi
Oulu 18.12.2018 11:03
Kaleva

Oulun yliopistossa on valmistunut ensimmäinen laaja tutkimus vesivoimaloiden säännöstelyn aiheuttamista jokien lyhytaikaisista nopeista virtaaman muutoksista Pohjoismaissa, erityisesti Suomessa ja Norjassa.

Tutkimuksessa tehty merkittävin havainto on, että vesivoimaloiden aiheuttamat nopeat virtaaman muutokset voimalapatojen alapuolisissa jokiuomissa ovat huomattavasti lisääntyneet viimeisen kymmenen ja erityisesti muutaman viime vuoden aikana.

Havaitun muutoksen taustalla vaikuttaa tutkimuksen mukaan erityisesti tuulivoiman ja muiden vastaavaa säätövoimaa tarvitsevien energiantuotantomuotojen yleistyminen. Vesivoimaa käytetään yleisesti säätövoimana pohjoismaisilla energiamarkkinoilla.

Kun tuotannossa tapahtuu nopeita muutoksia, tarvitaan vesivoimaa enemmän, mistä seuraa, että vettä päästetään vesivoimalan turbiinien läpi enemmän. Tämä seurauksena nopeat virtaaman muutokset alapuolisessa joessa lisääntyvät.

– Nopea virtaaman muutos joessa on luonnoton ilmiö. Niiden lisääntyminen vaikuttaa jokien ekologiaan, sillä vesieliöstö ei ole sopeutunut näihin nopeisiin virtauksen muutoksiin. Haasteita syntyy myös joen käytettävyyteen, sanoo tutkimuksen päätekijä, tohtorikoulutettava Faisal Ashraf.

Oulun yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikössä työskentelevän Ashrafin mukaan lyhytaikaissäännöstelyn voimistuminen tulee selvästi esiin vertailemalla virtaaman muutosten yleisyyttä vuosien 2011–2013 ja 2014–2017 välillä. Jälkimmäisellä jaksolla ne ovat selvästi lisääntyneet. Tuulivoiman rakentaminen Suomeen alkoi kasvaa vuodesta 2013 lähtien.

Tutkimuksessa hyödynnettiin vuosien 2008–2017 aikana mitattuja tunnittaisia virtaaman muutoksia yhteensä 157 pohjoismaisesta joesta, joista 80 oli säännösteltyjä (padottuja) ja 77 luonnontilaisia (patoamattomia) jokia.

Tutkimuksessa on huomioitu monet keseiset virtaaman muutoksiin vaikuttavat tekijät, kuten vesivoimaloiden koko ja tyyppi, ympäröivä maastotyyppi ja joen valuma-alueen koko. Tutkimuksen tulosten mukaan lyhytaikaissäännöstelyä esiintyy pohjoismaisissa säännöstellyissä jokiuomissa huomattavan usein.

– Virtaaman muutokset vaihtelevat myös vuodenaikojen mukaan luonnollisestikin, mutta nopeita hetkellisen säännöstelyn aiheuttamia virtaaman muutoksia havaittiin aineistossa läpi vuoden linkittyen sähkömarkkinoiden energiantarpeisiin, sanoo tutkimukseen osallistunut yliopistotutkija Hannu Marttila.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (24)

Tätä virtauksenvaihteluahan oli Oulujoessa (ainakin Montta-Merikoski välillä) 70-luvun lopulle saakka uiton vuoksi. Lauttojen hinauksen ajaksi vedenkorkeutta ja -virtausta nostettiin merkittävästi. Aamupäivällä nostettii ja iltapäivällä kun hinaaja oli palannut lähtöpisteeseen pienennettiin veden juoksutusta.
Hyvä, että nyt tutkitaan. Ihmisillehän ei tuulivoima kuulemma aiheuta mitään haittoja vaikka mylly jurnuttaisi asunnon naapurissa äänineen,valoineen ja varjoineen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Kun tuotannossa tapahtuu nopeita muutoksia, tarvitaan vesivoimaa enemmän, mistä seuraa, että vettä päästetään vesivoimalan turbiinien läpi enemmän."

Säätövoiman ymmärtämisessä on yleinen harhaluulo, että säätö tarkoittaa sitä, että "vettä päästetään enemmän". Näin on tietysti laita kulutushuippujen kohdalla, mutta tilanne on päinvastainen tuotantohuippujen kohdalla. Tuulivoiman tuotantohuipussa vettä päästetään VÄHEMMÄN vesivoimalan turbiinien läpi.

Tuulivoiman kohdalla tuotantohuippujen ennakointi on vaikeaa, toisin kuin kulutushuippujen ennakoinnissa. Kulutushuiputhan toistuvat säännöllisen kaavan mukaan, jolloin säätöön voidaan ottaa mukaan myös hitaammin reagoivia lämpövoimaloita.

Suomessa vesivoiman tuotanto on sen verran suurta, että tuulivoiman säätövoimaksi sitä riittäisi pitkälle tulevaisuuteen. Ongelma on kuitenkin siinä, että tämä säätö keskittyy liiaksi vain harvoihin voimaloihin. Miten lie voimayhtiöiden yhteispeli tässä toimii, vai toimiiko ollenkaan?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paljonko poltetaan fossiilisia, että saadaan louhittua ja eroteltua 1 000kg uraania?
Epäilen vahvasti tuota ydinvoiman päästöttömyyttä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paljonko poltetaan fossiilisia, että saadaan louhittua ja eroteltua tarvittava määrä hiiltä verraten 1000kg uraania.
Epäilen vahvasti tuota hiilenpolton päästöttömyyttä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuka hyvänsä voi seurata sähköntuotantoa ja virtaamia reaaliaikaisesti;
https://www.statnett.no/for-aktorer-i-kraftbransjen/tall-og-data-fra-kraftsystemet/#nordisk-kraftbalanse
Automaattiset mittausasemat Suomessa:
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesitilanne_ja_ennusteet
Voimaloiden virtaamaa säädetään Fortumin ohjaamossa keskitetysti.
Tuulivoima tarvitsee vesivoiman säätövoimaksi tuulettomana aikana.
Vaelluskalan arvo on mitätön tuotetun sähkön arvoon.
Hyvä kun yliopistossakin seurataan jokien ominaisuuksia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuulivoimaa pidetään yleisesti ottaen huuhaana ja äärimmäisen kalliina tapana tuottaa energiaa, sillä kansa joutuu maksamaan tuulisähkön kahteen kertaan. Ensin meitä verotetaan jotta näitä myllyjä voidaan rakentaa ylipäätään. Puhuvat jostain tukipaketeista jne. Tämän jälkeen kun meidän kerran sponsoroima sähkö tulee töpselistä, niin ensinnäkin se itse sähkö maksaa ja siihen päälle tulee energiavero ja alv. Ei mitään järkeä.

Vesivoimaa harvemmin kutsutaan huuhaaksi, mutta sitä se todellakin on. Vesivoima pilaa suuria vesistöjä ja estää kalojen luontaista elämää. Ilman Kemijoen patoamista lohi nousisi Lapin yläosiin asti ja toisi hyvinvointia tuhansille ihmisille elinkeinon ja virkistyksen muodossa. Vesivoima on tehotonta ja tuhoaa luontoa ja eläimiä.

Ei ole olemassa juuri nyt parempaa energiantuotannon muotoa kuin moderni hiilivoimala. Se on aivan uskomaton laitos kuinka yksinkertainen se on. Yhdellä rekallisella kivihiiltä tekee niin paljon sähköä, että ei mitään järkeä. Hiilivoimalan savupiipusta tulee vesihöyryä ja hiilidioksidia. Noki ja hiukkaset kerätään suodattimiin. Hiiilivoimala on aivan suvereeni myös verrattuna ydinvoimalaan jonka tekniikka on monimutkaista ja koko laitos on altis terrorismille ja laitoksen rakentaminen kestää kaksi vuosikymmentä ja maksaa miljardeja siinä missä hiilivoimala muutaman hullun miljoonan.

Hiilivoimala on tasan ainoa joka on myrkytön ja päästötön. Ja näsäviisaille tiedoksi, että hiilidiksidi ei ole mikään päästö, sillä sitä tulee sinun ja lemmikisikin suusta kun hengitatte ja käytte ulkoilemassa. Hiilidiksidi on upea ja positiivinen asia jota voidaan myös kutsua rakkauden kaasuksi, koska ilman sitä elämää ei voisi olla edes olemassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No kyllä se ydinvoimala aina hiilivoimalan voittaa.

Vesivoimaa voisi olla ilman joen täydellistä tuhoamistakin - ja näinhän se oli vielä myllyjen aikana. Se sopii hyvin vuoristoisiin maihin, joissa pudotuskorkeudet ovat suuria, mutta Suomessa, jossa altaiden alle hautautuu kokonaisia erämaita, se on huono.

Tuulivoima sopii myös vuoristoisiin maihin. Sen kysynnän ja tuotannon vaihteluita voidaan kompensoida pumppuvoimaloilla. Vuoristoisissa maissa energia varastoituu korkeuseroon eikä vesimäärään.

Ilman runsaita maaston korkeuseroja tuuli- ja vesivoima ei toimi yhdistelmänä hyvin. Tanskan tuulivoima on samassa nipussa Norjan vuoristojen kanssa.

Hiilidioksidi on pieninä määrinä harmiton, mutta suurina määrinä se tappaa tukehduttamalla. Lisäksi se reagoi veden kanssa muodostaen hiilihappoa, joka syövyttää karstimaita ja aiheuttaa esim. hiilidioksidin avulla teurastettaville eläimille tuskaisen lopun hapon korventaessa niiden hengityselimiä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos tiedot perustuu siihen että jotkut "puhuvat jostain", kannattaa jättää kommentointi hetkeksi ja käyttää aika lukemiseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onko nyt mennyt puurot ja vellit sekaisin. Jos nyt kuitenkin tarkistetaan sadevesi määrät vuosien varrelta. Yllättäen keväällä virtaamat nousee kuin myös rankkojen vesisateiden jälkeen. Vai puhaltaako tuulimylly jokeen virtaumaa lisää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuulivoima on roskasähköä. Olisikohan viimein aika asettaa myös näille haittatekijöille oikeudenmukainen hinta. Haitat huomioiden (ja veronmaksajien subventiot poistaen) ei tänne rakennettaisi ainuttakaan tuulivoimalaa, koska se ei ole kannattavaa toimintaa. Tämä olisi kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Heh heh,,,,,,,,,,,,,,,,,nykyinen tuulivoima kannattavampaa kuin ydinvoima,asia jonka varmasti tiedätkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin paitsi jos tuulivoimalta edellytetään luotettavuutta ja varavoiman tai energianvarastoinnin kustannukset laitetaan tuulivoimayhtiön maksettavaksi suoraan, niin eipä olekaan tuulisähkö enää edullista. Jonka varmasti tiedätkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuten sanottu, jos KAIKKI tuulivoimalle kertyvät kustannukset otettaisiin huomioon, ei paljon ko. voimalat kannattaisi.
Ja näiden päälle tulee vielä luontoarvojen tuhoaminen, asumisviihtyvyyden katoaminen/asuntojen arvon romahdus mitä asioita on jopa mahdoton hinnoitella.
Ydinvoimaa voitaisiin tehdä halvemmallakin hajauttamalla pienempiin voimaloihin ympäri maata mutta se on 'ympäristö' aktiivien ja poliitikkojen takia mahdotonta ja vieläpä ilman päteviä perusteluja Hyvä kun yksi (iso) voimala saadaan rakenteille kymmenessä vuodessa.
Sen sijaan harrastetaan massiivista luonnon tuhoamista järjettömillä tuulivoima 'puistoilla' (itse asiassa nämähän on ylisuuria luontoa turmelevia teollisuusalueita).

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Jälleen yksi syy tukea päästötöntä ydinvoimaa". Aivan oikein. Se on niin päästötöntä, ettei sieltä tule edes sähköäkään. OL3 tosiassa on ollut valtava päästölähde tähän mennessä. Eikä Hanhikiven ankkalammikkokaan ole ihan pieni ollut.
Kauppalehti juuri uutisoi, ettei Kiinassakaan Arevan hommat ole menneet putkeen. Ensimmäisen voimalan piti valmistua kuusi vuotta sitten. Taas sitä siirrettiin vuodella. Aivankuin Suomessa.
Arvoisa "päästöttömän uuden ydinvoiman" kannattaja. Aikasi voi tulla liian pitkäksi. Taidat sytytellä tuulivoimalla tuotetulla sähköllä monesti talosi lamput.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Valehtelu on taitolaji, 14.12 Taishan 1 läpäisi viimeiset testit ja on nyt käytännössä kaupallisessa käytössä.
lähde http://www.world-nuclear-news.org/Articles/First-EPR-enters-commercial-operation

Sinänsä tuulivoima on ihan ok jos joku muu maksaa siitä ja haitat luonnolle korvataan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eipä olisi isokaan homma kaivaa voimaloiden alle altaita säätämään virtausta. Sopivankokoinen putki vain alavesialtaan pohjalle ja vettä juoksee aina vain sen verran mitä putkesta läpi mahtuu

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ai niinkö? Jos esim. Montta päästää vettä läpi noin 250 kuutiometriä SEKUNNISSA, mietipä minkä kokoinen allas täytysi olla vaikkapa kolmen tunnin virtaaman puskuroinnille. Olisi melkoiset ympäristövaikutukset, jos jokaisen voimalaitoksen taakse pitäisi rakentaa tekojärvi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (24)

Uutisvirta

3
Oulussa löydetyn hylyn tutkimukset etenevät, mutta ongelmana on miten jäännös säilytetään – "Hylky tuhoutuu helposti nostettaessa kuiville"
3
Utajärveläisen Attendon hoivakodin asukkaat saivat 750 euron yllätyslaskun – "Attendo tuottaa tukipalvelut ja voi periä niistä mitä haluaa"
2
Kainuun prikaatin varusmies nosti tuvassa aseen toista varusmiestä kohti ja laukaisi – Sakkoja myös kertausharjoituksen väliin jättäneelle reserviläiselle
2
Oulun kaupungin ympäristöohjelma hyväksyttiin – tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2040
1
Runssilla: Puistolassa tarjoillaan oman talon herkkuja sekä yltäkylläisesti uusia ja yllättäviä makuja
1
Maakaasuputki Viroon valmistuu etuajassa – Näin rakentajat ratkaisivat risteyskohdan Venäjältä tulevan putken kanssa
1
Oulun kaupungin velanotto voi kasvaa tulevina vuosina – kaupunginhallitus pohtii tulevia investointeja

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

No, sossuja äänestäneet, miltä nyt tuntuu

Että meitä älykkäitä demareita on. Maailma on hieno paikka, kun meitä viisaita on. Tuntuu siis tosi hyvältä. Lue lisää...
On se hyvä

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

20.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image