Verotulojen kasvu ollut hidasta, lähivuosiksi ennustetaan selvää parannusta. Suuret hankkeet lisäävät kaupungin menoja, mutta tuottavat pitkällä tähtäyksellä lisää verokertymää.
Suuret elinvoimainvestoinnit ja käyttötalousmenojen nousu kasvattavat Oulun kaupunkikonsernin kuluja ja lainamääriä merkittävästi lähivuosina. Menokehityksen vastapainoksi kaupunki etsii säästöjä Muutosohjelma 2020:n avulla.
Kaupunginhallitus käsitteli ohjelmaa maanantaina. Tavoitteena on löytää kaupungin toiminnoista säästöjä 40 miljoonan euron verran tälle vuodelle.
Osa muutosohjelman toimenpiteistä, kuten uusien liikelaitosten perustaminen, on jo tehty. Toimien odotetaan tuovan noin kymmenen miljoonan euron säästöt vuodessa. Talous jää silti yhä noin 30 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.
Käyttötalousmenojen kasvu johtuu kaupunginjohtaja Päivi Laajalan mukaan pääosin normaalista kustannustason noususta.
Oulu-konsernin lainamäärä on vielä suurten kaupunkien alhaisin. Se kasvaa kuitenkin parhaillaan käynnissä olevien Oulun Energian biovoimalan ja uuden OYSin sairaalan rakentamisen myötä jo tänä vuonna kolmanneksella.
Laajala muistuttaa, että muitakin suuria investointeja on tulossa. Kun investointitaso on ollut pitkään 140 miljoonan luokkaa vuositasolla, nousee määrä vuodesta 2023 lähtien 170–180 miljoonaan euroon vuodessa.
Talouden tasapainottaminen edellyttää uusia toimenpiteitä. Niiden kaivelu on vasta alkutekijöissään, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kyösti Oikarinen (kesk.) sanoo. Keinovalikoima on rajallinen.
– Verot, asiakasmaksut, muut maksut, muu tulojen lisääminen ja säästöt. Yhtälö ei ole helppo, Oikarinen toteaa.
Suurin osa kaupungin tuloista on veroja. Verokertymä ei ole Oulussa viime vuosina juuri kasvanut. Ennusteiden mukaan tälle ja lähivuosille on kuitenkin odotettavissa selvää kasvua.
Ongelmana on, että kaupungin kassaan kilahtava osuus veroista on jotakin muuta kuin veroprosentti antaa ymmärtää. Kun veroprosentti nostettiin kuntaliitosten jälkeen 20:een, kaupungin kassaan kertyvä prosentti oli vähennysten ja muiden muutosten jälkeen 15,40. Viime vuonna se oli enää 14,54.
Kaupungin toimintaa määrittävät lakisääteiset tehtävät ja velvoitteet. Niistä tinkiminen on hankalaa. Juustohöylällä ei myöskään saada aikaan merkittäviä säästöjä.
Kaupunginjohtaja Laajala korostaa, että pysyviä säästöjä saadaan, kun palveluverkko viritellään tehokkaaksi tai kun palveluista luovutaan.
Poliitikoilla on erilaiset näkemykset talouskysymyksistä.
– Meillä on yhdeksän valtuustoryhmää. Asioista sopiminen on palapeliä ja vaatii kompromisseja, Oikarinen toteaa.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen (kok.) pitää verojen ja maksujen korotuksia huonoina vaihtoehtoina.
Yksi säästökohde voisi olla Laajalan mainitsema palveluverkko. Siihen kajoaminen on kuitenkin osoittautunut poliittisesti araksi asiaksi.
Niin sanotut elinvoimainvestoinnit, joita ovat muun muassa asemanseudun rakentaminen, Kiikelin Allas Sea Pool-hanke, kulttuuripääkaupunkihanke ja asuntomessut, lisäävät kaupungin menoja.
Oikarinen ja Hänninen painottavat kuitenkin, että niiden on määrä pitkällä tähtäimellä tuoda lisää rahaa kaupungin kassaan.