Oulu

Minkki tekee ympäristössä tuhojaan – lakimuutoksen myötä haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltua eläintä tehopyydetään Oulun kaupungin alueilla

Lainmuutos siirsi minkit vastikään haitalliseen vieraslajiluokkaan. Eläintä tehopyydetään Oulun kaupungin alueilla, koska ne tuhoavat muiden eläinten pesiä.
Oulu 17.7.2019 7:22 | Päivitetty 17.7.2019 8:02
Elisa Husu

Minkkien levittäytymistä lähelle kaupunkiympäristöä torjutaan tehopyynnillä. Oulun kaupungin Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluissa työskentelevä metsätalousinsinööri Juho Kuukasjärvi kertoo minkkejä pyydettävän niiden tuottaman tuhon takia. Minkit turmelevat muiden eläimien, kuten maapesijöiden, vesilintujen ja kahlaajien pesiä. Vuodesta 2017 lähtien kyseistä näätäeläintä on pyydetty toistasataa. 

Kaupunkiminkki oli saanut lokin saaliikseen Oulussa. Lukija otti videon Merikosken sillan alta Lyseon vierestä.

– Palautettakin on tullut. Jotkut toivovat, ettei minkkejä pyydettäisi. Suurin osa luonnonsuojelijoista kuitenkin hyväksyy pyynnin, Kuukasjärvi kertoo.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Esko Saaren mukaan minkkien tehopyynti on perusteltua, koska kyseessä on vieraslaji.

– Minun käsitykseni on, niin kuin uskon laajasti Luonnonsuojeluliitonkin olevan, että minkki on paha tuholainen Suomen luonnossa, Saari sanoo.

– Toki Luonnonsuojeluliitossakin on eri näkemyksiä. Luontoon liittyvät asiat ovat tunneherkkiä. Varsinkin metsästys jakaa liittolaisia. Näkemykset vieraslajien haitallisuudesta ovat kuitenkin hyvin yhtenäisiä.

Laki muuttaa minkkien asemaa

Suomessa tehtiin vieraslajilainsäädännön muutos kesäkuun 1. päivä, jonka seurauksena minkit siirrettiin riistalajiluettelosta haitallisten vieraslajien luetteloon. EU:ssa säädetyn lain mukaan haitallisiin vieraslajeihin kuuluvat myös perukarhu, piisami, rämemajava ja supikoira. Aikaisemmin riistalajiksi luokiteltuna minkin pyytäjän piti olla metsästyskortin suorittanut henkilö. Lakimuutos tarkoittaa, että periaatteessa kuka tahansa voi hävittää minkin omalta maaltaan.

Oulun kaupunki järjestää kuitenkin pyynnin organisoidusti. Kaikki kaupungin omistamat metsäalueet, 20 000 hehtaaria, on vuokrattu metsästykseen paikallisille metsästysseuroille. Oulun kaupungin alueella, missä metsästystä ei harrasteta, kaupunki teki yhteistyösopimuksen Oulun pienpetopyytäjät ry:n kanssa kaksi vuotta sitten. Kaupunki on myös kouluttanut ihmisiä pienpetopyyntiin, ja tukenut toimintaa vuokraamalla uusimpia laitteita.

– Minkkejä ja muita pienpetoja pyydetään muun muassa Äimärautiolla, Kuusisaaressa ja Hietasaaressa. Pyynnissä käytetään loukkuja, joihin eläin jää kiinni, jonka jälkeen se lopetetaan. Oulun pienpetopyytäjissä on muutamia innokkaita metsästäjiä, nuoria miehiä. He ovat erikoistuneet erityisesti minkkien ja supien pyyntiin, Kuukasjärvi sanoo.

– Tässä yhteydessä on korostettava, että minkkien pyynti ei oikeuta metsästäjiä pyytämään näätää. Näätä on luonnonvarainen laji, Saari lisää.

Kesäaikana tehopyynti tauolla

Minkkejä näkyy myös aivan keskustan tuntumassa, kuten Hupisaaressa. Minkkien esiintyminen kaupunkiympäristössä kertoo niiden sopeutuvuudesta.

– Minkit ovat kaikkialla missä on vesistöä, koska ne saalistavat muun muassa kaloja. Ne ovat hyvin oppivaisia, ja osaavat etsiä ruokansa. Senkin takia kaupungin seudut ovat niille hyviä paikkoja.

Vaikka minkkien pyynti on järjestetty siten että sivullisille tai kotieläimille ei aiheudu vaaraa, pyynti Hupisaaren kaltaisissa paikoissa on Kuukasjärven mukaan hankalaa. Eläin on yleensä lopetettava siinä paikassa, missä se on jäänyt loukkuun.

– Hupisaaressa on hirveästi koiran ulkoiluttajia ja lapsia. Haaste liittyy lopettamiseen. Jos loukku on sopivassa paikassa, lopettaminen tapahtuu ampumalla. Kuusisaaren ja Hupisaaren tyyppisissä paikoissa toimitaan kuitenkin niin, että loukussa oleva minkki viedään parempaan paikkaan lopetettavaksi, Kuukasjärvi selittää.

Saaren mukaan pienpetopyytäjien on varmistettava, ettei eläin joudu virumaan loukussa pitkää aikaa, koska se kuolee nälkään tai janoon. Eläin olisi lopetettava mahdollisimman kivuttomalla tavalla.

Minkkejä ei pyydetä kesäaikana, koska emot liikkuvat poikasten kanssa. Se jakaa mielipiteitä: jotkut muistuttavat poikasten menehtyvän nälkään emon kuollessa, toiset näkevät hyödylliseksi lopettaa eläin olosuhteista riippumatta.

– Maapesijät kärsivät eniten minkeistä, koska ne hävittävät niiden pesät, Kuukasjärvi sanoo.

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (45)

Turkki on talvipakkasella lämmin. Minkki ylläpitää luonnon tasapainoa saalistamalla. Ihmiset ylikuluttavat luonnon epätasapainoon. Minkki on tervetullut Suomeen vaikka ilmasto lämpeneekin nyt ainakin vähän aikaa, uutta jääkauttakin odotetaan, luonnollista vaihtelua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minkit ei kuulu Suomen luontoon mutta ei niitä enään saada häviämään ehkä harvennettua .silloin pitää olla kovat keinot myös emien pyydystäminen

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minkkiturkkeja näkyy nykysin vähemmän, vaikka nehän on kyllä kauniita, tilanne vielä muuttuu ja vapaita minkkejä ei näy.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihmiset ovat pukeutuneet turkiksiin käytännöllisistä syistä aina, muuten olisivat paleltuneet. Pian tarvitaan taas turkkeja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olenkin jonkun aikaa ihmetellyt että mihin lokit kadonneet, jospa lokkikanta alkaisi elpyä minkin pyynnin jälkeen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei saa alkaa vainoaan linkkiä ei muitakaan eläimiä. Kyllä ne mahtuu täällä asustaan. Pitäisi alkaa kaupungin kustannuksella viemään ruokaa rannoille niin ne jättää lintujen pesät rauhaan

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei muuten minkkikannat lopu, nimittäin näillä Natura-alueille, joilla ei saa metsästää tai jopa liikkua alueella laisinkaan toimii reservaatti jossa minkit ym vieraslajit sikiävät ja levittäytyvät sitten etäämälle. Jatkumo on valmis.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minkki on myös hävittänyt luonnossa eläneen Vesikon joka on elintavoiltaa erillainen kuin minkki mutta kuului aikonaa Suomen luontoon harvinaisena näättä eläimenä. Minkki on armoton peto joka hävittää vesi- ja metsälintujen pesät ja aikuiset että poikueet. On tavattu minkin pesiä pullollan saaliseläimiä jopa 70 yksilöä lintuja. Taitavan uimarina saalistaa vedessä altapäin ja tappaa varmasti. Todellinen ekoteko on hävittää tämä riiviö.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sano tuo lammasfarmarille jolta susi tappaa huvikseen 30 lammasta ja syö yhtä. Minkit pitää hävittä viimeistä myöten, eivät kuulu Suomen luontoon. Ihminen (lue:kaupunkilainen) on niiin vieraantunut luonnosta, että harhoineen kuvitteleen kaiken elollisen olevan hyödyllistä ja oikeassa paikassa. Näin ei ole, tämä on fakta eikä mielipide- ja mututuntumakysymys. Luontoa itseään julmempaa ei ole.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Luonnonsuojelijat siis suojelevat luontoa siten, että esim. minkkejä saa pyytää, loukuttaa ja surmata!?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Minkkien levittäytymistä lähelle kaupunkiympäristöä torjutaan tehopyynnillä."
Vain Oulun kaupunngin päättäjistä löytyy näin käsittämättömän idioottia ja typerää väkeä että he pitävät minkkejä uhkana nimenomaan kaupunkiympäristölle? Minkki kun on oikeasti paljon suurempi uhka luonnolle eli haja-asutusalueella. Olisipa kiva kuulla perustelut sille miksi niitä ei pyritä hävittämään sieltä missä ne oikeasti vaikuttavat luonnon tasapainoon kuten syrjäseuduilla ja luonnonsuojelualueilla.

Kaikki Oulun kaupungin päättäjät pitäisi vaihtaa kertarysäyksellä uusiin. Nimiä mainitsematta kaupungilla on töissä käsittämättömän paljon täydellisiä typeryksiä. Hommaa tehdään nyt niin paljon mutu- ja kaverille-kanssa periaatteella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Taisi olla minkki Lentokentäntien vierellä eilen iltapäivällä, tuli meren suunnasta lintupolun lähistöllä ja ylitti pyörätien, en ehtinyt nähdä jatkoiko Lentokentäntienkin yli vai jäikö minne meni. Liikennettä oli aika paljon kuitenkin. Katsoin ensin että kärppäkö se on mutta isokokoinen se kärpäksi oli. Saattoi toki olla joku muukin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kantavatko vihreät kettutytöt vastuuta ? Päästivät aikoinaan tuhansia minkkejä luontoon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiittäkää turkistarhaajia vieraslajin levittämisestä Suomeen.

"Suomessa ensimmäiset villiminkit tavattiin vuonna 1932 silloisen Kymen läänin alueella. Tarhojen vähyyden takia Pohjoismaiden kannat kasvoivat aluksi suhteellisen hitaasti, mutta kuitenkin jo 1950-luvun alkuun mennessä laji oli levinnyt koko Ruotsiin. Sotien aikana turkiseläimille ei ollut Suomessa saatavilla riittävästi ruokaa, joten niitä päästettiin vapauteen. Suomeen vaelsi myös itärajan taakse istutettuja yksilöitä. Toisen maailmansodan jälkeen turkistarhaus yleistyi varsinkin Suomen länsi- ja lounaisrannikolla. Vielä 1960-luvulla minkin levinneisyys Suomessa käsitti vain maan länsi- ja lounaisrannikot sekä naapurimaiden rajojen läheiset alueet. 1970-luvulla laji runsastui huomattavasti ja levisi miltei koko maahan, ja 1980-luvun lopulle mennessä se puuttui Suomessa enää Käsivarresta. Nykyisin minkki elää koko Suomessa ja sitä on löydetty lähes jokaisesta nisäkäslaskentojen 50 x 50 kilometrin ruudusta. " -minkki/wikipedia

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (45)

Uutisvirta

9:22
G7-maiden kokous alkaa: Amazon-kriisi ja Trumpin kauppasota saattavat viedä tilan Macronin toivomilta globaaleilta keskusteluilta
9:00
Paula ja Toni Jaakola jakavat yrityksen ja kodin: "Kun vaihdoimme läpsystä, riitoja ei tullut" – Kahdesta bisnekseen liittyvästä asiasta ei kannata lipsua Tilaajille
8:25
Trumpin kauppasota Kiinan kanssa yltyy, samoin talouskiistely kotimaassa – "En vastustaisi, jos hän eroaisi", presidentti sanoi keskuspankin johtajasta
8:13
Fennovoiman paperit viipyvät yhä – STUK on saanut vasta pienen osan Pyhäjoen voimalan rakentamislupaan vaadittavasta aineistosta
8:00
Kun kumppani mukiloi, hoituuko asia puhumalla? – Perheväkivallan sovittelu kuohuttaa uhreja puolustavia järjestöjä Tilaajille
8:00
Sähkönmuruja jauhetaan vaelluskalojen selkänahasta, hallitusohjelman kalamiljoonat voivat harventaa voimalaverkostoa – Miten Jasper Pääkkönen korvaisi menetetyn sähkön? Tilaajille
7:00
Terveiset sadan vuoden takaa – katso kuvia Kiimingissä seisovasta sisällissodan jälkeen valmistuneesta hirsitalosta, joka on yhä täynnä elämää
21
Oulun teatterin esitys myöhästyi – syynä myöhässä ollut lentokone, näyttelijä ei ehtinyt ajoisssa paikalle
20
Suomi yrittää vaikuttaa Brasiliaan naudanlihan kautta – S-ryhmässä ja Lidlissä brasilialaislihaa myydään vain nimeksi
12
Enne tulevasta? Puljujärvi kokeili jo Kärppien ylivoimassa – Manner: "Missä ikinä hän pelaakaan, sen on oltava Jessen oma päätös"
11
"Jokin tässä meillä falskaa" – lomamatka Kroatiaan avasi silmät: Suomi on pudonnut kelkasta, kun arvioidaan eri maiden siisteyttä
10
Tihkusade ei vienyt virettä ilmakitaroista Oulussa – vuoden 2019 voittaja on yhdysvaltalainen The Marquis
7
Fennovoiman paperit viipyvät yhä – STUK on saanut vasta pienen osan Pyhäjoen voimalan rakentamislupaan vaadittavasta aineistosta
6
Kaupungin päättäjillä edessä isojen päätösten syksy – kovaa tasapainoilua liiallisen velkaantumisen ja välttämättömien investointien välillä

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Ulkomailta tuodaan turisteja, mutta oman maan poika ei saa töitä

Tasan tarkkaan jokainen työhaluinen saa töitä. Kokenut olen. Ei vaan kelpaa duunit joillekin Ja vas.hallituksen aikana ... Lue lisää...
Tuntematon

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

24.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image