Koulupoliisi Merja Rasinkangas kertoi maanantaina Kalevan haastattelussa, että Oulun kouluissa sattuneet lasten väkivallanteot työllistävät poliisia nyt paljon.
Yllättikö tieto, kasvatustieteiden professori Eila Estola Oulun yliopistosta?
– Kyllä yllätti, ensimmäisen kerran kuulin tällaisesta. Tieto herättää huolta lasten pahoinvoinnista ja opettajien jaksamisesta. Sopii toivoa, että kyseessä olisi vain tapausten satunnainen lisääntyminen.
– Se, että poliisin pitää käydä selvittämässä tilanteita kouluissa yhä useammin, kertoo kyllä selvästi ongelmasta. Koululaiset ovat nahistelleet varmasti aina, mutta se ei ole syy suhtautua väkivaltaan koulussa välinpitämättömästi.
Mistä koululaisten aggressiivisuuden lisääntyminen voi johtua? Onko tarjolla yhä enemmän esimerkiksi viihdemaailman tarjoamia huonoja malleja?
– Jos syy olisi helposti löydettävissä, ongelma olisi jo varmaankin ratkaistu. Käsitykset esimerkiksi tietokonepelien haitallisuudesta ovat monenlaisia. Siitä ollaan kuitenkin yhtä mieltä, että ihmisten oikea vuorovaikutus, seurassa oleminen, on kaikille hyväksi. Liiallinen virtuaalimaailmassa viihtyminen heikentää sosiaalisia taitoja.
– Uusissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että esikouluiässä päiväkodissa olleiden lapsien empatiakyky kehittyy muita paremmin.
Kertooko lasten häiriökäyttäytyminen viasta koulussa? Ovatko opetusryhmät liian suuria?
– Koulu ei ole irrallinen saareke. Kasvatusyhteisöjen ja kotien yhteistyö on tärkeää. Suurissa opetusryhmissä syntyy paljon kontakteja eikä opettajan ole niin helppo valvoa kaikkien oppilaiden käyttäytymistä kuin pienissä ryhmissä.
Onko vanhemmuus hukassa?
– Perheitä ja vanhempia on hyvin monenlaisia. Osalla on ongelmia, mutta pitää varoa aiheuttamasta liialla arvostelulla vanhemmille toivottomuuden tunnetta. Monella on kovat työpaineet eikä tukea antavia verkostoja ehkä ole, kun isovanhemmatkin saattavat asua kaukana. Rajat ja rakkaus on kuitenkin edelleen hyvä kasvatusneuvo.
– Vanhempien on oltava selvillä esimerkiksi siitä, mitä lapset tekevät netissä. Ehkä vanhemmat voisivat vähentää omaakin netinkäyttöään. Lapset muistavat parhaiten ne hetket, kun on oltu aidosti yhdessä perheen kanssa.
Miten huoltajan olisi suhtauduttava tietoon lapsen aggressiivisesta käyttäytymisestä?
– Helpostihan siinä nousee puolustuskannalle, mutta pitäisi malttaa kuunnella kaikkia osapuolia. Se sijaan, että vain kielletään huono käytös, voidaan miettiä yhdessä hyviä käyttäytymisen vaihtoehtoja.
Onko käyttätymisongelmaisille lapsille tarjolla riittävästi ammattiapua?
– Kouluissa on kuraattoreja, opinto-ohjaajia ja moniammatillista yhteistyötä. Toivottavasti tämä osaaminen on jokaisessa koulussa tehokkaassa käytössä. Selvää on, ettei apua pitäisi koskaan joutua odottamaan kuukausikaupalla.
Onko lasten ja nuorten käyttäytyminen muuttunut paljon viime vuosikymmeninä?
– Lapsen perustarpeet hyvään elämään pääsemiseksi eivät ole muuttuneet miksikään, vaikka pintakäyttäytyminen muuttuukin. Meillä on hienoja lapsia ja nuoria. Olen huomannut sen tänä syksynäkin ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoita tavatessani. He ovat aktiivisia, positiivisia ja terveellä itsetunnolla varustettuja.
Yhdeksän rikosilmoitusta
- Oulussa on tehty tänä syksynä yhdeksän rikosilmoitusta koulupahoinpitelyistä.
- Selvää syytä pahoinpitelyjen lisääntymiseen ei ole löydetty.
- Opetusalan Ammattijärjestön mukaan kouluikäisten aggressiivinen käyttäytyminen ei ole lisääntynyt viime aikoina laajemmin.
