Linnanmaan-Kaijonharjun alueesta kasvaa tulevaisuudessa pienen kaupungin kokoinen keskus.
Alueen asukasluku lisääntyy tuhansilla, samoin työpaikkojen määrä. Myös erilaisia palveluja on tulossa runsaasti lisää.
Alueen kaavarunkoa suunnitellaan parhaillaan. Torstaina suunnittelun saldoa esiteltiin yleisölle yliopistolla.
Kampusalueen ja sen ympäristön kehittyminen tuntuu kiinnostavan kaupunkilaisia, sillä kaavarunkovaihtoehdoista järjestettyyn yleisötilaisuuteen saapui noin sata kaupunkilaista.
Kaavarunkoa suunnitellaan kahden vaihtoehdon pohjalta. Molempiin pätevät samat päämäärät, tilaisuuden alustanut kaavoitusarkkitehti Eini Vasu Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalveluista kertoi.
Tavoitteena on, että Linnanmaa-Kaijonharju rakentuu urbaaniksi, tiiviiksi ja vihreäksi, jossa liikkumisessa korostuvat kävely ja pyöräily ja joka on saavutettavissa tehokkaan joukkoliikenteen avulla helposti.
Työpaikkoja enemmän kuin asukkaita
Joukkoliikenne voi perustua myös Ouluun keskustasta Linnanmaalle kulkevaan raitiotiehen.
Maankäyttö tähtää myös siihen, että alueelle tulee riittävästi viherväyliä.
Varsinaisesta kaavarungosta tehdään yhdyskuntalautakunnassa päätös ensi toukokuussa. Kaavarunkoluonnokset ovat parhaillaan nähtävillä ja avoin verkkokysely jatkuu tammikuun loppuun saakka. Ennen päätöksentekoa laaditaan kaavarunkoehdotus ja tehdään vaikutusten arviointi.
Suunnittelualueella on kokoa 330 hehtaaria. Alueella asuu nyt 5 400 ihmistä ja siellä on noin 7 000 työpaikkaa.
Vaihtoehdoista A on maltillisempi, se hyödyntää pitkälti nykyisen yleiskaavan katuinfraa ja on helposti toteutettavissa, projektipäällikkö, arkkitehti Jenni Lautso Sitowisesta kertoi. Sitowise on Oulun kaupungin kehityskumppanina kaavarungon laadinnassa.
A-vaihtoehdossa uusia asukkaita tulisi 6 500 ja työpaikkoja 8 500.
B-vaihtoehdossa muutokset olisivat selvästi isompia: asukkaita tulisi lisää 12 000 ja työpaikkoja yli 10 000.
Viherkonsepti olisi molemmissa sama eli viherväylät yhdistäisivät Pyykös- ja Kuivasjärvet ja toisaalta kulkisivat alueen halki itä-länsi-akselilla.
Kumpaakaan vaihtoehtoa ei ole tarkoitus hyväksyä sellaisinaan, vaan niistä poimitaan vahvuudet, joiden pohjalta kaavarunko lopulta ratkaistaan.
Ratkaisu voi periaatteessa olla myös jokin muu, tilaisuuden juontanut yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja Martti Korhonen (vas.) mainitsi.
Asukkaita kiinnosti liikuntamahdollisuudet
Tilaisuuteen osallistunutta Jussi Vaaraa kiinnosti se, miten eri tarpeet otetaan huomioon kaavarungon laadinnassa.
Esimerkkeinä Vaara mainitsi vapaa-ajan ja kulttuurin sekä liikuntapalvelut. Liikenteen hyvää suunnittelua hän piti erityisen tärkeänä.
– Koska tämä on opiskelijoiden keskittymä, kiinnostaa myös tietää, millaista asuntokantaa ajatellaan. Jos alueelle tulee myös muita asukkaita kuin opiskelijoita, palvelujen pitää olla lähellä, Vaara totesi.
Opiskelijoiden asuminen kiinnosti myös Miriam Putulaa.
Pyöräilyn huomioiminen on Putulasta erityisen tärkeää.
– Baana on ollut tykätty.
Putula miettii myös sitä, miten pysäköinti järjestetään, kun väkimäärä kasvaa rajusti.
– Autoilijoitakin kun on.