Latvia haluaa hillitä maas­ta­muut­toa – "Meillä on vielä paljon ku­rot­ta­vaa", toteaa Oulussa vie­rail­lut suur­lä­het­ti­läs

Tasa-arvon parantuminen pitää väen kotimaassa ja houkuttaa muuttajia palaamaan takaisin. Hyvä kehitys tasaa tuloeroja, jotka ovat edelleen suuret Latviassa.

Kun Latvia liittyi EU:hun toistakymmentä vuotta sitten, sen iso tehtävä maassa oli taistelu korruptiota vastaan. Suurlähettiläs Kristine Našeniecen mukaan siinä on onnistuttu hyvin.
Kun Latvia liittyi EU:hun toistakymmentä vuotta sitten, sen iso tehtävä maassa oli taistelu korruptiota vastaan. Suurlähettiläs Kristine Našeniecen mukaan siinä on onnistuttu hyvin.
Kuva: Anni Männikkö

Tasa-arvon parantuminen pitää väen kotimaassa ja houkuttaa muuttajia palaamaan takaisin.

Latvian Suomen-suurlähettiläs Kristine Našeniece kertoo, että Latvian talouskasvu viime vuonna oli kenties EU-maiden korkeinta, 4,8 prosenttia.

– Emme ole tavoittaneet EU:n keskimääräisen bruttokansantuotteen tasoa, joten meillä on vielä paljon kurottavaa. Nousu näkyy tavallisten kansalaisten elämässä esimerkiksi nousseina palkkoina, sanoo torstaina Oulussa vieraillut Našeniece.

Hyvä kehitys tasaa tuloeroja, jotka ovat edelleen suuret Latviassa. Hänen mukaansa viime syksynä työnsä aloittanut hallitus pyrkii parantamaan tilannetta.

– Jotakin on jo tehty, kuten muutettu verotusta aiempaa progressiivisemmaksi. Tälläkin alueella on vielä paljon tekemistä.

Kun Latvia liittyi EU:hun toistakymmentä vuotta sitten, sen yksi iso tehtävä maassa oli taistelu korruptiota vastaan. Suurlähettilään mukaan siinä on onnistuttu hyvin, eikä korruptio rehota samalla tavalla kuin liittymisen aikana.

– Totta kai korruptiota vastaan täytyy edelleen taistella, ja se on uuden hallituksen tärkeä tavoite. Se ei ole kuitenkaan Latvian suurin ongelma. Sitä ovat mielestäni juuri aiemmin mainitut tuloerot ja epätasa-arvoisuus.

Lisäksi Latvia kärsii maastamuutosta. Yhteiskunnallisten olojen parantuminen saisi latvialaiset pysymään kotimaassaan ja muualle muuttaneet palaamaan. Latviasta on muuttanut väkeä etupäässä Brittein saarille, Norjaan, Ruotsiin, Saksaan ja myös Suomeen.

– Aikamoinen määrä väkeä lähti maasta erityisesti viime vuosikymmenen vaihteen talouskriisin aikana. Saldo on yhä negatiivinen. Viime vuonna se oli -4 000 ihmistä. Onneksi kehitys on parempaan suuntaan. Esimerkiksi vuonna 2010 vastaava luku oli -30 000.

Latvian väestöstä 26 prosenttia kuuluu venäläiseen vähemmistöön. Ristiriidat heidän ja latviankielisten välillä ovat suurlähettilään mukaan vähentyneet merkittävästi. Siitä todistaa muun muassa seka-avioliittojen määrän kasvu.

Juttua korjattu 5.3.2019 kello 10.30. Kristine Našeniece on Latvian Suomen-suurlähettiläs eikä Suomen Latvian-suurlähettiläs.

Juttua korjattu 8.4. kello 11.19: Latvian talouskasvu oli viime vuonna 4,8 prosenttia, ei 8,4 prosenttia. Liäsksi maan väestönkehitys oli vuonna 2010 -30 000, ei -13 000. 

Ilmoita asiavirheestä