Hoitotakuun rajoja on ylitetty Oulussa, koska lasten- ja nuorisopsykiatriaan on vaikea saada sijaisia. Kiireellisiä hoidon aloituksia oli keväällä paljon. Nopsa-tiimi tarjoaa nopeaa kriisiapua.
Lasten ja nuorten tarvitseman psykososiaalisen tuen saamista on tehostettu Oulussa, mutta hoitotakuun aikarajoja ylitetään edelleen.
Palvelupäällikkö Marjo Kiviniemi Oulun kaupungin terveydenhuollon erityispalveluista kertoo, että Oulussa on meneillään mittavat toimet seksuaalirikosten ennaltaehkäisemiseksi sekä lasten ja nuorten tarvitseman psykososiaalisen tuen lisäämiksi. Yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa selvitetään myös hoitoketjujen toimivuutta.
Lue myös: Nuoret kaipaavat enemmän tietoa mielenterveyspalveluista
– Lasten ja nuorisopsykiatriassa on viime aikoina ollut hoitotakuun ylityksiä. Niistä on saatu puretuksi noin puolet. Lastenpsykiatriaan tuli viime vuonna vähemmän lähetteitä kuin vuonna 2017, mutta tänä vuonna lähetteitä on tullut noin 20 enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Nuorisopsykiatriassa lähetemäärät ovat jonkin verran kasvaneet vuodesta 2018 lähtien. Tänä vuonna kasvua oli tammi-lokakuussa noin 7%.
Kiviniemen mukaan sijaisia on vaikea saada edes pitkäaikaisiin tuurauksiin. Pulaa on ollut sairaanhoitajista, toimintaterapeuteista ja psykologeista. Vakituisiin tehtäviin rekrytointi on onnistunut.
– Mikäli lasten- ja nuorisopsykiatrian koko resurssi olisi käytössä, pysyisimme todennäköisesti hoitotakuuajoissa. Kiireellistä hoitoa vaativat asiakkaat pääsevät aina jonon ohi. Keväällä näitä kiireellisiä hoidon aloituksia oli paljon, ja se osaltaan ruuhkautti hoitotakuujonoa.
Lastenpsykiatriassa yleisimpiä hoitoon tulon syitä ovat käytösongelmat sekä aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöt. Nuorten yleisimpiä ongelmia ovat masennus ja ahdistus.
Elokuussa toimintansa aloittanut psykososiaalisen tuen Nopsa-tiimi tarjoaa yhteisöihin kohdistuviin kriiseihin apua nopeasti ja matalalla kynnyksellä. Ryhmän jäsenet liikkuvat siellä, missä nuoret ovat. Syksyn aikana tiimiläiset ovat kohdanneet noin 1 500 nuorta, joista suurin osa on 13-15 -vuotiaita.
Turvallinen Oulu -projektin johtaja Kati Kaarlejärvi kertoo, että toiminta hakee vielä muotoaan. Selväksi on kuitenkin tullut, että sille on tarvetta.
– Pitkäaikainen hoito ei voi alkaa heti, mutta apua tarvitaan kriisin jälkeen mahdollisimman nopeasti. Siinä Nopsa-tiimi voi olla avuksi.
Hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Pirjo Sirviö (sd.) sanoo lautakunnan suhtautuvan vakavasti kaikkiin viesteihin, joita kentältä kuuluu.
– Lautakunnan tahto on saada hoitoketjut niin toimiviksi, että nuorten pahoinvointiin voidaan reagoida jo alkuvaiheessa. Kouluilla pitää psykologien ja kuraattorien yhteistoiminta tehdä muiden mielenterveystoimijoiden kanssa niin saumattomaksi, ettei erikoissairaanhoitoon tarvitsisi mennä.
Oulussa on 30 koulupsykologia ja 30 kuraattoria, joiden hoitoon osallistuminen on kaventunut oppilashuoltolain uudistuksen jälkeen.
– Olen kuullut, että juuri tästä uudistuksesta johtuu osittain se, että lähetteet erikoissairaanhoitoon ovat lisääntyneet. Erikoissairaanhoito ole aina voinut luottaa siihen, että jatkohoidot toimivat.
Sirviön mukaan tavoite on, että apu olisi mahdollisimman matalalla kynnyksellä saatavilla hyvinvointikeskuksissa ja siellä olisi moniammattilaisten tiimi työskentelemässä ja auttamassa nuoria.
– Päällekkäistä toimintaakin on. Sairaanhoitopiirin on nimetty tätä varten muutosjohtajaksi Hannu Säävälä, joka selvittää, miten hoitoketjut toimivat, millaisia ammattilaisia ja kuinka monta tähän työhön tarvitaan ja missä he työskentelevät.
