Lumikinos nököttää Kierikkikeskuksen kivikautisen talon nurkassa. Lunta tupaan pääsee myös katon ammottavista aukoista. Kivikautinen kylä on päässyt rapistumaan, vaikka osa rakennuksista on 2000-luvulta ja vanhimmatkin vuodelta 1997.
Kierikissä työskentelevän arkeologi Sami Viljanmaan mukaan kivikautisten asumusten olisi pitänyt kestää kauemmin. Nyt säälle herkkien rakenteiden rapistumista ovat edesauttaneet paikoin tehdyt rakennusvirheet ja asumusten ylläpitoon käytettävät vähät resurssit.
"Suomessa ei ole aikaisemmin rakennettu tässä laajuudessa kivikautista kylää. Ei siis ole ihme, että tietoa ei silloin ollut riittävästi saatavilla, kun kylää rakennettiin. Nyt, kun tietoa ja kokemusta on enemmän, asioita voidaan tehdä kestävämmin. Tosin vieläkään emme tiedä kaikkea kivikautisesta asumistavasta", Sami Viljanmaa sanoo ja toivoo, että jatkossa myös kivikauden kylän henkilöstöresursseihin voidaan satsata.
Jatkuvaa taistelua rahasta
Viime viikolla opetusministeriö myönsi Kierikin kivikauden kylän peruskorjaukseen 30 000 määrärahan. Kunta on varautunut peruskorjaukseen myöskin 30 000 eurolla.
Kivikauden kylän rakennelmat ovat Kierikissä tiukoilla, sillä talviaikana rakennukset nököttävät kylmillään lumen keskellä. Se vähentää rakennelmien käyttöikää.
Rakennusvirheillä Viljanmaa viittaa esimerkiksi kattorakenteisiin ja turpeiden asetteluun. Kattoruoteiden päällä olevat turpeet kiskovat turpeiden alla olevia tuohia alas, kun niiden päinvastoin pitäisi painaa tuohia pysymään katossa.
"Todennäköisesti käytämme ensi kesänä rakennustöissä osittain toisenlaisia materiaaleja kuin nyt. Esimerkiksi kattoturpeet voidaan korvata järviruo´olla", Viljanmaa pohtii.
Kivikautisten rakennusten suunnittelussa käytetään apuna muinaistekniikan artesaaniopiskelijoita Lounais-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta. Se on Viljanmaan mukaan erinomainen lisä Kierikkikeskuksen omaan osaamiseen, joka sekin on arvostettua. Esimerkiksi Kierikkikeskuksen johtaja Leena Lehtinen saa kiitos kaikilta ahkerasta työstään Kierikkikeskuksen eteen.
"Suhteessa kokonaisuuteen, saavutettuihin kävijämääriin ja kansainväliseen maineeseen, Kierikkikeskus on vähäisin panoksin saanut Lehtisen johdolla paljon aikaan", Yli-Iin kunnanjohtaja Rauni Nokela kiittelee.
Leena Lehtinen on tällä hetkellä vuorotteluvapaalla toukokuun loppuun saakka.
Lehtinen iloitsee Kierikin saamasta opetusministeriön rahasta, joka yhdessä kunnan rahan kanssa mahdollistaa Kierikin kivikautisen kylän uusimisen ja korjaamisen. Se on jälleen yksi voitto avustusrahojen hakemisessa.
"Kivikauden kylässä on joka vuosi tehty peruskorjauksia niillä resursseilla, mitkä meillä ovat olleet. Perusongelmamme on, että raha ei riitä kaikkeen, mihin haluaisimme", Lehtinen tiivistää.
Kierikkikeskuksessa työskentelevät toivovat, että kivikauden asumusten korjaaminen tapahtuu samojen ammattitaitoisten rakentajien voimin kuin millä kylä rakennettiinkin. Rakentajista tehdyt virheet eivät missään nimessä ole kiinni.
Kierikkikeskuksen tulevaisuuden kannalta Lehtinen ja Viljanmaa näkevät Yli-Iin liittymisen Ouluun ensiarvoisen tärkeänä.
"Vaihtoehto b on se, että Yli-Ii pakkoliitetään johonkin ja se olisi Kierikin kannalta katastrofi", Lehtinen painottaa.
