Oulu

Kem­pe­le­läis­pas­to­ri Juha Maalismaa osaa 19:ää kieltä – "Olen vihkinyt englanniksi, kastanut ruotsiksi ja tingannut sakkoja alemmas unkariksi"

Juha Maalismaa on opiskellut useita kieliä ensin omatoimisesti, koska alkeiskurssilla edetään hänen mielestään yleensä liian hitaasti. KUVA: Rita Kumpulainen
Oulu 29.12.2019 18:41 | Päivitetty 29.12.2019 18:43
Rita Kumpulainen

Juha Maalismaa on hyötynyt taidoistaan paljon. Unkarissa hän tinkasi liikennesakon pienemmäksi.

– Kielet kiinnostavat minua, sanoo seurakuntapastori Juha Maalismaa.

Yhdeksän vuotta sitten papiksi vihitty mies paljastuu melkoiseksi kielitaituriksi. Kielirepertuaariin mahtuu peräti 19 eri kieltä. Kaikkia kieliä mies ei osaa yhtä hyvin, joten asiaa pitää tarkentaa.

– Kuusi kieltä hallitsen niin hyvin, että voin käyttää niitä lähes tilanteessa kuin tilanteessa. Kielet ovat suomi, englanti, ruotsi, saksa, ranska ja hollanti.

– Kahta kieltä uskallan sanoa puhuvani, mutta ne vaatisivat aktivoituakseen asumista kyseisessä maassa. Kielet ovat espanja ja venäjä.

Lisäksi tulee ryhmä kieliä, joita Maalismaa ymmärtää melko hyvin passiivisesti, varsinkin luettuna, ja pystyy jossakin määrin niillä myös kommunikoimaan. Ne kielet ovat italia, viro, norja (bokmål) ja portugali.

Seuraava kategoria on vähän hajanaisempi. Osaamisaluettaan hän luonnehtii ”kieliksi, joita olen opiskellut ja osaan jonkin verran”. Osassa passiivinen taito on melko hyväkin, mutta tuottamisen osaaminen on paljon heikompaa.

– Kielet ovat kreikka (nykykreikka ja Uuden Testamentin kreikka), latina, esperanto, japani, unkari, tsekki ja Raamatun heprea.

Tanskakin on jollakin tasolla ”hanskassa”.

– Tanskaa en ole koskaan opiskellut, mutta sehän on kirjoitettuna lähes samaa kuin norjan bokmål, vaikka poikkeaakin ääntämykseltään aika paljon norjasta.

Papin työssään Maalismaa on käyttänyt vieraita kieliä harvakseltaan.

– Olen vihkinyt englanniksi ja kastanut ruotsiksi. Kerran edessäni oli suomalais-portugalilaisen parin vihkiminen. Sulhasen avulla opettelin sanomaan kysymykset myös portugaliksi. Itse vihkimistilanteessa kysyin molemmilta kysymykset sekä suomeksi että portugaliksi. Vasta jälkeenpäin olen opetellut portugalia.

Pienessä Maalismaan kylässä Yli-Iissä syntynyt Juha Maalismaa sai lukiossa ensimmäisen merkittävän kosketuksensa vieraaseen kieleen. Nuorukainen pääsi 4H-nuorisovaihtoon Itävaltaan.

– Siellä sain saksani sujuvaksi. Näin jopa unia saksaksi.

Lukion jälkeen Maalismaa lähti Oulun yliopistoon sähkötekniikkaa opiskelemaan. Pian hänelle selvisi, ettei tekniikka ole hänen juttunsa. Kohta hän aloitti ranskan kielen opinnot. Kolmen kuukauden kesätyö Ranskan Normandiassa sujui hyvin.

– Innostuin tosissani ranskasta. Minulle sanottiin: ”Ettekö te olekaan ranskalainen!” ”Mais vous n’êtes pas français!”

– Todellisuudessa äänsin ranskaa paremmin kuin ymmärsin. Hyvä palaute luonnollisesti kannusti jatkamaan.

Ranskan kesän jälkeen Maalismaa alkoi miettiä kielten opiskelua. Hän pääsi opiskelemaan germaanista filologiaa pääaineena ja ranskaa sivuaineena.

Opiskeleminen tuntui heti omalta. Myös tekniikan opiskelu eteni jo diplomityövaiheeseen asti.

Diplomityö valmistui Ranskassa, ja ensimmäinen työpaikka löytyi Nokialta puhelimien radio-osien suunnittelusta. Työpaikka tuli ranskan kielen ansiosta.

– Oli upeaa osata ranskaa. Tein reissuja Ranskaan. Toinen projekti vei muun muassa Unkariin. Unkaria opettelin itsekseni. Osaan numerot unkariksi miljoonaan. Olen tingannut poliisin kanssa sakot puoleen alkuperäisestä.

Japanin kieltä Maalismaa opetteli armeijan jälkeen sahaustienesteillä tilaamansa kielikurssin avulla. Japanissa hän osti japaninkielellä japani-englanti Raamatun.

Juha Maalismaa

  • Syntynyt 1966 Yli-Iissä, asuu Oulussa.
  • Perhe: Vaimo Tarja, tytär Jenni ja poika Juuso.
  • Valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1994, teologian kandidaatiksi vuonna 2009.
  • Työ: Kempeleen seurakunnan seurakuntapastori vuodesta 2010.
  • Muuta: Kempeleen kirkkovaltuuston ja -neuvoston jäsen ennen Kempeleen seurakuntapastoriksi valitsemista.
  • Harrastukset: Kielet, musiikki, laulaa Askeleet-kuorossa, aikaisemmin Cassiopeia-kuorossa ja Oulun Tuomiokirkon Katedraalikuorossa. Soittaa pianoa ja saksofonia.
MAINOS

Kommentoi

Siinä voi jo sanoa että on kieli päätä. Kaikilla sitä lahjakkuutta ei ole.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt on Uusivuosi eikä Aprillipäivä. Muutaman sanan yleisimpiä kieliä osaa lähes jokainen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miten hallitset Suomen sukulaiskielet, suomalais-ugrilaiset kielet tai saati meänkielen, kveenin kielen, samojedikielet, saamen kielistä puhumattakaan.
Vai onko se hienompaa puhua vieraita kieliä ranskaksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

unkarin kieli ei olekaan suomen sukulaiskieltä. mutta saahan sitä kuvitella näin olevan.
ja osaa 19 kieltä on taas höpöä. eihän tuossa lue kuin about 5 jota osaa.
toki voihan sitä opetella vaikka 50 kieltä yhden sanan ja sanoa osaavansa 50 kieltä...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tässä pitää tietää, että Euroopan kielet ovat erittäin samankaltaisia toisiinsa nähden. Suomea äidinkielenään puhuvien on vaikea hahmottaa tätä, koska muista Euroopan niistä kielistä, jotka ovat jonkin valtion pääkieliä, ainoastaan viro muistuttaa edes vähäisissä määrin suomea. Kun osaa hyvin yhden kielen kustakin isosta indoeurooppalaisten kielten ryhmästä (germaaniset, romaaniset ja slaavilaiset kielet), seuraavien kielten perusteiden oppiminen on hyvinkin nopeaa. Eli kun opettelee hyvin vaikkapa saksan, ranskan ja venäjän, on helppoa jatkaa esimerkiksi hollantiin, italiaan ja ukrainaan. Tämän jälkeen onkin muutamia poikkeuksia lukuunottamatta (esimerkiksi balttilaiset kielet) edes vähäinen ymmärrys lähes kaikkiin Euroopan maiden virallisiin kieliin. Perussanastothan muistuttavat usein toisiaan. Monen kohtalaisen hyvin osaama englanti on kielenä muuten jännä poikkeama: kieliopiltaan germaaninen kieli sangen romanistisella sanastolla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hienoa että osaa noin paljon vieraita kieliä mutta miksei oman maan vähemmistökieliä kuten pohjois-saamea,koltansaamea taikka inarinsaamea?? Ja tulikohan romanikaan mainituksi. No aika vähän sitä edes kouluopetuksessa käsitellään oman valtakunnan alkuperäisväestöä. Tai eläimistä poroa ja sopulia esimerkiksi,ne ovat suurimmalle osalle suomen lapsista aika outoja eläimiä kun leijonat,tiikerit,kamelit,käärmeet ja kilpikonnat ym. tunnetaan hyvin.Tässä aikuisiällä olen tutkinut vanhoja koulukirjoja eri vuosikymmeniltä ja alkanut ihmetellä niiden sisältöä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minäkin puhun siansaksaa ja kuuntelen kaikkia maailman kieliä sujuvasti eli oon jopa parempi kun Maalismaa...tai lähes yhtä hyvä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Liekö kyseessä kielilläpuhumisen armolahja? Aika moni hengen mies tarujen mukaan hallitsee sen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

kyseessä on siis henkilö joka saa sanan pari jotakin kieltä. ei tarkoita että osaisi tosiaan puhua 19 kieltä sujuvasti...pieni tarkennus olisi paikallaan toimittajalta.
kaikki voi opetella vaikka 50 sanaa eri kielistä ja sanoa osaavansa 50 eri kieltä...no tokihan se niin olisi mutta niiden kielten puhuminen taas laajemmassa mittakaavassa...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minun isoveljen vaimo osaa myös monia kieliä ja puhuukin niitä ja ei vain ymmärrä niitä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihailtavaa! Ei tule tuollainen kielitaito ilman vaivannäköä lahjakkaallekaan. Enemmän tällaisia positiivisia esimerkkejä myös Kalevan sivuille😊.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

27.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image