Oulun käräjäoikeudessa käsitellään torstaina tapausta, jossa oululaismies syyttää kahta Oulun poliisilaitoksen poliisia pahoinpitelystä. Miestä itseään syytetään useista rikoksista, muun muassa liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja niskoittelusta poliisia vastaan.
Miehen ajamat syytteet poliiseja vastaan ovat hänen itsensä ajamia, eli syyttäjä ei vaadi poliiseille oikeudenkäynnissä tuomioita.
Välikohtaus sattui Oulun Lentokentäntiellä vuoden 2016 toukokuussa, kun poliisi pysäytti miehen kuljettaman henkilöauton.
Syyttäjän mukaan mies käytti ajon aikana matkapuhelinta, jonka johdosta hänen ajoneuvonsa kulkeutui ajokaistan reunasta reunaan ja ainakin osittain vastaantulijoiden kaistalle. Samalla mies oli syyttäjän mukaan käyttänyt vasemmalle kääntyvien kaistaa vaikka oli ajanut eteenpäin.
Kun poliisi pysäytti miehen, hän oli kuvannut videota puhelimellaan poliisiauton sisällä. Poliisi oli pyytänyt puhelinta itselleen.
Tämän jälkeen mies on syyttäjän mukaan yrittänyt estää matkapuhelimen haltuunottoa laittamalla puhelimen taskuun ja koukistelemalla käsiään. Poliisi kaatoi miehen maahan hallintaotteen saamiseksi ja puhelimen poisottamiseksi.
Miehen mukaan voimankäyttö liioiteltua
Mies näkee tilanteen toisin. Hänen mielestään poliisit ovat syyllistyneet pahoinpitelyyn kaataessaan hänet maahan ja repiessään häntä käsistä.
Miehen mukaan poliisit ovat käyttäneet tilanteeseen nähden tarpeetonta väkivaltaa. Mies katsoo, että tilanteen kokonaiskuva huomioiden poliisit ovat ylittäneet poliisin voimankäytölle sallitut rajat.
Hänen mukaansa poliisit ovat myös rikkoneet virkavelvollisuutensa toimimalla vastoin takavarikoinnista annettuja säädöksiä. Miehen mukaan poliiseilla ei ole ollut oikeutta vaatia häntä poistamaan puhelimestaan tiedostoja.
Auto oli katsastamaton
Syyttäjä vaatii miehelle rangaistusta liikenneturvallisuuden vaarantamisen ja niskoittelusta poliisia vastaan sekä lisäksi haitanteosta virkamiehelle ja ajoneuvorikkomuksesta. Syyttäjä väittää, että miehen ajoneuvossa oli tummennetut etulasit, jotka olisi katsastuksen kehotuksen mukaan pitänyt poistaa. Syyttäjä katsoo ajoneuvon olleen käyttökiellossa.
Syyttäjää vaatii miehelle sakkotuomiota.
Mies vaatii poliiseilta ja Suomen valtiolta yhteisvastuullisesti 500 euroa vahingonkorvauksia kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta. Hänen mukaansa poliisit tekivät hänelle ruumiillista väkivaltaa aiheuttaen hänelle hetkellistä kipua.
Mies kiistää syytteen liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Hän kiistää autonsa kulkeneen vastaan tulevien kaistalla. Hän myöntää syyllistyneensä tilanteessa korkeintaan liikennerikkomukseen. Hän kiistää myös ajoneuvorikkomuksen, sillä hänen mukaansa hänen ajamansa auto ei ollut käyttökiellossa. Hän väittää, että tummennukset oli jo poistettu.
Mies kiistää myös syytteet niskoittelusta ja haitanteosta virkamiehelle.
Mies myöntää laittaneensa puhelimen taskuunsa, mutta hän katsoo hänellä olleen oikeus tehdä näin. Miehen mukaan poliisi ei esittänyt hänelle käskyä luovuttaa kännykkä tai poistaa siitä kuvattu aineisto. Hän kiistää myöskään yrittäneensä millään tavoin estää puhelimen poistamista käsiä koukistelemalla.
”Jatkuvasti salassapidettävää tietoa”
Poliisitkin kiistävät syytteensä ja korvausvaatimukset. Heidän mukaansa syytteet ovat perusteettomia ja aiheettomia eikä heidän toiminnassaan kyseisessä tilanteessa ollut mitään virheellistä tai moitittavaa.
Poliisien mukaan mieheen kohdistuneet toimet, käskyt ja voimakeinot olivat lain ja oikeuden mukaisia miehen oman käytöksen vuoksi.
Poliisit katsovat, että heillä oli oikeus kieltää luvaton kuvaaminen poliisiautossa ja he antoivat miehelle useita mahdollisuuksia totella käskyä antaa puhelimensa, mutta näin ei käynyt.
– Poliisiauton sisätiloissa on muun muassa niin sanottu poke-näyttö, johon tulee jatkuvasti salassapidettävää tietoa, muun muassa ihmisten nimiä. Puhelin piti takavarikoida asian selvittämiseksi, poliiseja avustava asianajaja Kari Eriksson kuvaili.
Toinen poliiseista ei työskentele enää poliisin palveluksessa.
Esitutkintaa ei aloitettu, ryhtyi ajamaan syytettä
Asianomistaja saa nostaa itse syytteen vain tietyissä tilanteissa. Sen saa tehdä esimerkiksi silloin, jos syyttäjä on päättänyt jättää nostamatta syytettä tai jos esitutkintaviranomainen tai syyttäjä on päättänyt, ettei esitutkintaa toimiteta.
Oululaismiehen ajamassa jutussa tutkinnanjohtajana toiminut syyttäjä päätti keväällä 2017, ettei poliiseja ole syytä epäillä rikoksesta eikä esitutkintaa aloitettu. Syyttäjä toimii tutkinnanjohtajana poliisin tekemiksi epäillyissä rikoksissa.
Käräjäoikeus antaa tuomionsa ensi tiistaina.
Juttua täydennetty ja päivitetty kello 16.35.
Kommentointi juttuun on päättynyt.