Oulu

Kaleva 120 vuotta: Koet­te­le­mus­ten vuosi 1899 – en­sim­mäi­nen Kaleva ilmestyi suuren epävarmuuden keskelle

Oulu on ollut meriportti pohjoisen suuntaan. Kuva kauppatorin ja Tuomiokirkon suuntaan Pokkitörmälle 1800- ja 1900-lukujen taitteesta.
Oulu 1.7.2019 8:46 | Päivitetty 1.7.2019 10:23
Anne Helaakoski

Nikolai II:n antama Helmikuun manifesti uhkasi Suomen autonomiaa ja kevään poikkeukselliset säät ennustivat pahaa katovuotta.

Kun Juho Raappana julkaisi 1. heinäkuuta 1899 ensimmäisen Kalevan, oli kulunut 90 vuotta siitä, kun Suomesta oli tullut Venäjän suuriruhtinaskunta. Sen myötä Suomi oli saanut autonomisen aseman ja omat valtiopäivät.

Suomelle myötämielisen Aleksanteri II:n (hallitsi 1855–1881) kaudella Suomi sai paljon uudistuksia. Valtiopäivät kutsuttiin koolle ensimmäistä kertaa sitten Porvoon valtiopäivien 1809, suomen kieli otettiin ruotsin rinnalle virkakieleksi, Suomi sai oman rahan, Suomeen säädettiin elinkeinovapaus, ja vuoden 1881 asevelvollisuuslailla Suomeen perustettiin Venäjän armeijasta erillinen sotaväki.

Suomen tilanne muuttui, kun hallitsijaksi tuli Nikolai II vuonna 1894. Pietarin turvallisuudesta huolestunut tsaari nimitti 1898 Suomen kenraalikuvernööriksi tiukkaa yhtenäistämispolitiikkaa kannattavan Nikolai Bobrikovin, ja antoi vuonna 1899 Helmikuun manifestin. Siinä säädettiin, että yleisvaltakunnollisiksi luokitellut lait tuli säätää Venäjän perustuslakien mukaisessa järjestyksessä.

Suomessa manifesti otettiin järkyttyneenä vastaan. Sen katsottiin merkitsevän Suomen erikoisaseman loppumista. Alkoivat Bobrikovin uutterasti ajamat venäläistämistoimenpiteet. Alkoi routavuosiksi kutsuttu ensimmäinen sortokausi.

Oululaisia Kasarmintiellä rautatiesillan vihkimistilaisuudessa 1886.

Bobrikov valvoi tiukasti sanomalehtiä

Juho Raappanan julkaisemassa Kalevan ensimmäisessä numerossa ei selkeästi otettu kantaa venäläistämistoimenpiteisiin, ehkä vasta saadun painoluvan takia. Kenraalikuvernööri Bobrikovin tiedettiin noudattavan tiukkaa lehdistösensuuria.

Pienessä uutisessa toki kerrottiin, että niiden puheiden perusteella, mitä maamarsalkka ja puhemiehet ylimääräisten valtiopäivien päätteeksi pitivät, on tulossa erityisen armeijan käskykirje kenraalikuvernöörille, joka ei ole suosiollinen.

Niin kävikin. Vuonna 1901 keisari Nikolai II päätti kaksi vuotta aikaisemmin antamansa helmikuun manifestin perusteella liittää Suomen armeijan Venäjän armeijaan. Asiaa koskeva laki hyväksyttiin vuoden 1900 valtiopäivillä.

Sen mukaan asevelvolliset joutuivat palvelemaan Venäjän armeijassa, myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Uuden lain tulosta tiedettiin vuonna 1899 jo maaseudullakin, sillä kirjeenvaihtaja Paavolasta kirjoitti ensimmäisessä Kalevassa siirtolaisuuskiihkon noususta. Kirjoituksen mukaan ankeisiin oloihin tyytymättömät asevelvollisuusiässä olevat nuorukaiset pakenevat isoin joukoin kutsuntoja kauas lännen kultalaan, Yhdysvaltoihin.

Sortovuosien alkamisen tunnelmaa kuvaa myös Kalevan kirjoitus, jossa kommentoitiin ikäviä huhuja Uuden Suomettaren ja Päivälehden, eli pääkaupungin ainoiden Suomen valtiollisten lehtien lakkauttamisesta. Kalevan mukaan se olisi kova isku Suomen kansalle, mutta ei toki ole vielä toteutunut. Vaikka sensuuritoimikunta kuuluu ehdottaneen niitten lakkauttamista, kenraalikuvernööri ei vielä ole päätöstä antanut.

Hupisaaren sillat 1800-luvun lopulla.

Aiheuttiko Nikolai II:n tuhotulvan?

Vuosi 1899 kuritti suomalaisia paitsi henkisesti myös konkreettisesti. Kevättalvella 1899 lunta oli tullut todella paljon, josta seurasivat suunnattomat tulvat. Vastaavia tulvia toistuu vain kerran 500 vuodessa.

Tulvat olivat erityisen pahoja Vuoksen, Kymijoen ja Kokemäenjoen alueilla, muttei niiltä säästytty Oulun seudullakaan. Kaleva kertoi Oulujoen veden olevan tavattoman korkealla, alemmat seudut veden alla, ja niityt ja rantapellot yhtenä järvenä. Maanteilläkin on vettä, ja kylvöille ja heinille vesi teki suurta vahinkoa.

Kaleva kehottikin jokivarren asukkaita tutkimaan tulvan syyt ja sen, miten niitä voitaisiin ehkäistä, ”sillä näyttäväthän tulvat uudistuvan vuosittain ja käyvät yhä uhkaavimmiksi”.

Suomessa kevään 1899 tulva nimettiin Valapaton tulvaksi Nikolai II:n mukaan. Hän kun oli valtaan päästyään vahvistanut Suomen perustuslait, mutta pettänyt Suomelle antamansa vakuutuksen Helmikuun manifestilla.

Tulvan lisäksi samalle keväälle osui myös kuumuutta ja kuivuutta. Kaleva kertoi esimerkiksi Turtolassa lämpömittarin näyttäneen likemmäs 30 astetta eikä koko alkukesänä ollut satanut nimeksikään. Kasvillisuus kärsi kuivuudesta ja ”jos ei heti sadetta saada, niin katovuosi on odotettavissa joka viljasta”.

Säätä ja satoa koskevien juttujen määrä on ymmärrettävää, sillä katovuosia pelättiin oikeasti. Olihan kulunut vain kolmekymmentä vuotta Oulun lääniäkin koetelleista Suurista nälkävuosista, jolloin nälkä ja kulkutaudit tappoivat arviolta 150 000 ihmistä.

Kaleva sivuaa tätä koettelemusten vuotta oikeastaan vain yhdessä lauseessa artikkelissa otsikolla Lähestyvät juhlat. Siinä kerrotaan tulevista Pohjalaisen ylioppilaskunnan kesäjuhlista sekä Oulun entisen lyseon 25-vuotismuistojuhlista, joissa Kalevan alkoholivastaisen linjansa mukaisesti kehotetaan välttämään juopottelua ja karttamaan väkijuomia, jotta näytettäisiin hyvää esimerkkiä kansalle.

”Ja tosiaan on montakin syytä toiwoa, että näinä aikoina kieltäydytään nautinnoista; maahan huokaa surusta, epätietoisena kansa kohtalostaan, kato uhkaa puutteella laajoja osia maatamme.”

Näkymä kirkon tornista lääninvankilaan ja kasarmille päin 1800-luvulla. Oikealla yläkulmassa entiset kruunun viljamakasiinit, oikealla näkyvä tiilitehdas ja keskellä oleva fajanssitehdas ovat hävinneet. Etualalla olevat talot paloivat vuonna 1884 tulipalossa.

“Lehmän lantaa jota noutaa ilman hinnalla”

Mitä 1. heinäkuuta 1899 ilmestynyt ensimmäinen Kaleva kertoo tuon ajan Oulusta?

Ainakin sen, että jo 120 vuotta sitten Oulu oli vilkas hallintokaupunki. Oulussa oli niin lääninhallitus- ja rahasto, lääninmaanmittauskonttori, maistraatti, raastuvanoikeus, tullikamari ja pakkahuone kuin rahatoimikamari ja kutsuntatoimistokin.

15 000 asukkaan kaupungissa oli tuolloin myös muun muassa seitsemän pankkia, ja kuusi lääkäriä sekä eläinlääkäri pitivät vastaanottojaan.

Postin ja postijunien lähtöajat kerrottiin tarkkaan. Sivistystä, suomen kieltä ja lukutaitoa levittävät Kansankirjasto ja -lukusali olivat juuri muuttaneet seppä Jokelan taloon, nykyisen Isonkadun ja Saaristonkadun kulmaukseen.

Oulun oli vielä kaksikielinen kaupunki. Se näkyi Kalevassa kirkollisissa tiedoissa. Puolipäiväsaarnan suomeksi ja ruotsiksi piti pastori Hiltula ja iltasaarnan suomeksi pastori Calamnius.

Pörssikurssit olivat tärkeitä vauraille kaupunkilaisille. Omalta palstaltaan löytyvät Suomen Pankin myynti- ja vaihtokurssit muun muassa Pietarin, Lontoon, Pariisin, Amsterdamin ja Kristianian pörsseissä. Venäjän rahan kurssi oli 37 kopeekkaa markalta.

Vähittäiskauppiaiden määrä lisääntyi Oulussa 1800-luvun lopulta lähtien nopeasti. Kauppiaiden ilmoituksissa mainostetaan niin Amerikan läskiä, palttoo-, puku- ja housukankaita, hautapatsaita, meijeritarpeita, vesijohtoja, kalastuskojeita ja paperosseja sekä ”Hyviä Spanialaisia Höyheniä”.

A. Laine myy astioita ehdottomasti huokeimmalla ja Työväen Kaupassa on alennusmyynti. ”Lehmän lantaa jota noutaa saa ilman hinnalla”, ilmoittaa Carlenius.

Työväenyhdistys puolestaan kertoo ilmoituksessa järjestävänsä arpajaiset rakennusrahastonsa kartuttamiseksi.

Ensimmäinen uutiskuva julkaistiin Kalevassa 24. tammikuuta 1911. Kuvassa siitossonni on valjastettu kyntötyöhön hevosen rinnalle.

Ensimmäisessä uutiskuvassa siitossonni

Juho Raappanan etusivulla ilmoittama Kalevan väkijuomien vastainen linja näkyy useissa jutuissa, kuten uutisessa Norjassa pidetystä raittiusasiaa tukevasta mielenosoituksesta sekä mielipidekirjoitukseksi luonnehdittava tekstissä Tampereella pidetyn väkijuomalakkolaisten kokouksen sanomalehdille lähettämästä pyynnöstä luopua väkiviina-ilmoitusten julkaisemisesta.

Kaupunkilaisille tarjottiin Kalevan loppusivuilla myös kepeämpää luettavaa. Yleishyödyllistä-palstalla annetaan niksejä esimerkiksi silkkihatun puhdistamiseen ja Pikku tietoja -otsikon alla viihdytetään kertomalla viisaista Englannin Intian norsuista sekä Ruotsin kuninkaan Kaarle XII:n ja hänen äitinsä eripurasta.

Ylivoimaisesti eniten nelisivuisen lehden palstatilaa saa ukrainalaissyntyisen S. Stepniakin suomeksi käännetty novelli Kertomus kopeekasta.

Valokuvia Kalevaan tuli vasta 1910-luvun puolella. Ensimmäinen uutiskuva julkaistiin tammikuussa 1911 siitossonneista kyntötöissä kertovan jutun yhteydessä.

Vuonna 1912 urheilukin sai palstatilaa, kun Kalevan kirjeenvaihtaja sähkötti Tukholman olympialaisista: ”Hannes Kolehmainen voittanut ensi palkinnon juoksussa 5,000 m. matkalla ajalla 14 min. 36,6 sek. mikä tulos on uusi loistava maailmanrekordi.”

Kello 10.23: korjattu jutun alussa vuosien määrä. 

Tapahtui Suomessa 1899

Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Nikolai II antoi 15. helmikuuta 1899 Helmikuun manifestin eli Keisarillisen Majesteetin Armollisen Julistuskirjan.

Nikolai II ei suostunut vastaanottamaan Pietariin saapunutta suurta lähetystöä. 18. maaliskuuta saapuneella lähetystöllä oli mukanaan keisarille osoitettu kansalaisadressi, jolla vastustettiin helmikuun manifestia. Adressin oli allekirjoittanut 522 931 henkilöä.

Jean Sibeliuksen 1. sinfonia kantaesitettiin Helsingissä 26. huhtikuuta. Samassa yhteydessä esitettiin Sibeliuksen Viktor Rydbergin runoon säveltämä Ateenalaisten laulu, jonka Sibelius sävelsi protestiksi Helmikuun manifestille.

Nikolai II kieltäytyi tapaamasta Pietariin 2. heinäkuuta saapunutta kulttuuriadressin tuonutta kansainvälistä lähetystöä. Kulttuuriadressin oli allekirjoittanut 1 063 kulttuuripersoonaa kahdestatoista Euroopan maasta ja siinä pyydettiin Venäjän keisaria säilyttämään Suomen erityisoikeudet ja säästämään sen asema.

Suomen Työväenpuolue (vuodesta 1903 SDP) perustettiin työväenyhdistysten edustajainkokouksessa Turussa 17.–20. heinäkuuta.

Akseli Gallen-Kallelan Kullervon kirous valmistui. Maalauksen voidaan tulkita vertauskuvallisesti ilmentävän suomalaisten katkeruutta venäläistämistoimenpiteiden takia.

Sortokausien tunnetuin teos, Eetu Iston Hyökkäys valmistui. Maalauksen sanoma oli niin selvä, ettei teosta voinut esittää julkisesti, mutta se levisi painokuvina kaikkialle Suomeen.

Jean Sibeliuksen säveltämä ja Eino Leinon sanoittama Suomi herää (Finlandia) kuultiin ensimmäistä kertaa nuorsuomalaisten Suomen sanomalehdistön päivän juhlassa marraskuussa. Juhlaa vietettiin Venäjän sortopolitiikkaa vastaan omien lehtien puolesta.

Ja muualla maailmassa

Espanjalaisvalta Kuubassa päättyi.

Opel-autojen valmistus alkoi Saksassa.

Espanjan-Yhdysvaltain sota päättyi rauhansopimukseen.

Aspiriini patentoitiin.

Ajokortti tuli pakolliseksi Ranskassa.

Ensimmäinen Haagin rauhankonferenssi käynnistyi Haagissa ja ensimmäinen Haagin sopimus allekirjoitettiin.

Norjalainen keksijä Johan Vaaler patentoi paperiliittimen.

Hufvudstadsbladetin uutisessa oli ensimmäinen tarkistettavissa oleva tieto auton liikkumisesta Suomessa.

Kuuluisa Dreyfusin tapaus: Alfred Dreyfus armahdettiin Ranskassa.

Sigmund Freudin kirja Unien tulkinta julkaistiin Wienissä.

Alaskasta löytyi kultaa.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Onnea Kalevalle! Tiukan oloinen toimittaja tämä Raappana ja lahjakas. Raittiusaate näyttää häneen purevan oikein hyvin tänä aikana. Ei olisi paha nykyäänkään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onneksi olkoon, Kaleva!
Olen ollut innokas lukija jo vuodesta 1963.
En ollut silloin vielä koulussakaan mutta osasin jo lukea hyvin, suoraan eikä tavaamalla.
Kennedyn murhastakin uutiset aina luin sinä vuonna.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olipa muuten täyttä asiaa, jota ei nykyään enää ole saatavilla, koska ns. tiedonvälitys nykyisellään keskittyy enimmäkseen "missien ilmavaivoihin" ym. muihin "tärkeisiin" asioihin. Kirjoitan tämän yleistäen, enkä aseta koko taakkaa Kalevan hartioille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ilmastonmuutos uhkasi siis jo vuonna 1899. Äärimmäisiä sääilmiöitä! :O

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

muutenki seurata maapallon muutoksia,
imastonmuutokselle ilkkumisella on lyhyet jäljet

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maapallon ilmasto on hitaasti viilenemässä pitkällä, yli tuhatvuotisella tähtäyksellä. Muutama tuhat vuotta sitten oli yli 2 astetta lämpimämpää. Keski-Suomessa kasvoi jaloja lehtipuita ja Lapissa puuraja oli nykyistä pohjoisempana. Jääkauden jälkeisenä reiluna 10 000 vuotena onkin yli 90% ajasta ollut nykyistä lämpimämpää.

Ilmastossa on myös lyhytaikaisempia vaihteluita. Sattumoisin otsikossa mainittu 120 vuotta osuu ilmastossa havaittuun 60 vuoden sykliin. Olemme siis samassa luonnollisen ilmastomuutoksen 60 vuoden jakson vaiheessa, mutta kaksi jaksoa myöhemmin! Silloin ilmasto alkoi viiletä 1910 luvun loppupuolelle asti, jolloin alkoi taas lämpeneminen. Voisi siis tämän perusteella ennustaa, että 2020 ja 2030 luvuilla ilmasto taas viilenee.

Ihmistä kaikkeen syyllistävät kieltävät luonnollisen ilmastomuutoksen. Muutokset mitatuissa lämpötiloissa pistetään aina ihmisen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen piikkiin, kuten viime kesän helteetkin. Miten nyt kun on tosi kylmää?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

14:05
Nyt on suurin riski ajaa hirvikolari – Oulu oli hirvivahinkojen määrässä sijalla 20
13:42
41 prosenttia pyöräilijöistä käyttää pyöräilykypärää, selvitti Oulun kaupunki – käyttö kasvanut erityisesti kahden viime vuoden aikana
13:37
Hongkongin mielenosoitusten pelätään kärjistyvän veriseksi yhteenotoksi – Poliisi pitää mielenosoittajia loukussa oppilaitoksessa
13:34
HS: Maajoukkueen alppihiihtovalmentajana toimineelle syytteet Ranuan kuolonkolarista
13:14
Poliisiammattikorkeakoulun opettaja syytteeseen seksuaalisista hyväksikäytöistä ja ahdistelusta – asianomistajia on seitsemän
13:11
Puolustusministeriö ei kertonut henkilöstöryhmille alueellistamisselvityksestä - työntekijät äimän käkenä
12:22
Neljä skenaariota, mitä Hongkongissa voi tapahtua seuraavaksi
40
MTK:n kysely: Kolme neljästä suomalaisesta pitää lihan kulutustaan sopivana – MT: Alle 30-vuotiaista lähes viidennes ei syö lihaa lainkaan
32
Andersson ehdotti: Valtio voisi yhden vuoden ajan maksaa lähes kokonaan kulut polttomoottoriautojen muuttamisesta biokaasulla käyviksi
26
Käteisen puute suomalaisissa pankeissa ihmetyttää kanadalaisia – viime vuonna he kirjoittivat yli 700 miljoonaa shekkiä
20
Postin työkiistaan ei saatu vieläkään ratkaisua, tukilakot laajenevat maanantaina – "On vaikea arvioida, kuinka pitkään vielä menee"
15
Oululaiset yläkoululaiset saunottivat asunnottomia ja auttoivat naapureita – "Sai nähdä, että ihmiset olivat todella kiitollisia siitä, mitä me teimme"
14
Kivikukko koottiin uudelleen salaiseen paikkaan – Kyseessä on harjoittelukasaus, jotta se osataan koota oikein lopulliselle paikalleen Rautatienkadulle
13
Postilakon tukitoimet laajenevat: ensi viikolla postin käsittely loppuu asiamiesposteissa

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

254 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Mietin alkoholin jättämistä, mitä tilalle?

Toi uutuutena krapulattomat maanantait, itsetunto palasi pikkuhiljaa lääkkeen avustuksella. Ei enään koskaan kauheaa mor... Lue lisää...
Tenu, terve

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

18.11.

Fingerpori

18.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image