Oulu

Kaleva 120 vuotta: Juho Raappana perusti Kalevan aikana, jona sensuuri haittasi sananvapautta – ajatusta omasta lehdestä pidettiin lapsellisena

Raappanan perhepotretti oletettavasti vuodelta 1908. Juho Raappanan lisäksi kuvassa vaimo Maria ja lapset Erkki, Aaro, Mauno ja Helka.
Oulu 1.7.2019 10:32
Inkeri Harju

Kalevan perustamista pidettiin aikoinaan uhkarohkeana ja lapsellisena ideana. Juho Raappana kuitenkin uskoi unelmaansa ja osti vanhan kirjapainon. Millainen mies hän oli?

Raappanan perhepotretti oletettavasti vuodelta 1908. Juho Raappanan lisäksi kuvassa vaimo Maria ja lapset Erkki, Aaro, Mauno ja Helka.

Kalevan ensimmäisen numeron takana oli yksi mies, jolle totuuden tuominen kansan tietoon oli sydämen asia. Hän oli Kalevan perustanut Juho Heikinpoika Raappana. Perimätiedon mukaan Raappana oli syvästi uskonnollinen, pidetty ja määrätietoinen mies.

Raappanan juuret ovat Rantsilassa, jossa hän syntyi 25. syyskuuta vuonna 1869. Hän sairasti lapsena polion, jonka seuraus oli elinikäinen liikuntavamma. Vamman takia Raappana joutui tukeutumaan liikkuessaan keppiin. On arveltu, että osittain tämän takia, hän hakeutui akateemiselle alalle. Helpotusta liikkumiseen Raappana sai polkupyörästään, jota kutsuttiin polleksi. Pollen avulla Raappana kulki toimituksen ja postin väliä ”uskomatonta nopeutta”.

Ylioppilaaksi Raappana kirjoitti Oulun Suomalaisesta Lyseosta vuonna 1891. Hän oli erittäin lahjakas oppilas ja todella taitava ainekirjoittaja. Huhuttiin, että hän kirjoitti aineita myös koulutoveriensa puolesta. Lukion jälkeen Raappana lähti Helsingin yliopistoon opiskelemaan matematiikkaa ja fysiikkaa. Yliopisto-opinnot loppuivat kuitenkin lyhyeen, luultavasti rahan puutteen takia. Helsingistä Raappana palasi takaisin Oulun seudulle ja työskenteli kansakouluopettajana Oulujoen pitäjän Pikkaralan koululla. Hän oli erittäin tykätty opettaja, oppilaiden mieleen Raappana jäi varsinkin taitavana kanteleen soittajana.

Samoihin aikoihin, tarkemmin vuonna 1892, Raappana avioitui Maria Loviisa Steniuksen kanssa Oulussa. Vuosi häiden jälkeen pari sai esikoisensa Erkki Raappanan, josta tuli aikuisiällään tunnettu kenraalimajuri ja Mannerheim-ristin ritari. Oululainen kirjailija Robert Brantberg on kirjoittanut Erkin elämästä kirjan. Juho ja Maria saivat vielä kaksi poikaa Aaron ja Maunon sekä kaksi tytärtä Helkan ja Irjan. Kuopus Irja kuitenkin kuoli jo vuoden ikäisenä.

Lehtimiesuralle Raappana ajautui vuonna 1896, jolloin hänestä tuli silloisen oululaisen sanomalehti Kaiun toinen toimittaja päätoimittaja K.F. Kivekkään palvelukseen. Kivekäs kuvailee apuriaan raittiiksi ja tunnolliseksi. Raappana työskenteli Kaiussa runsaat kaksi vuotta ja ilmeisesti pohdiskeli pitkään ajatusta omasta lehdestä. Idea konkretisoitui, kun vanha Barckin kirjapaino tuli omistajansa kuoltua halvalla myyntiin. Unelma omasta lehdestä sai osakseen paljon epäilyä, osaltaan ihan aiheesta. Lehti syntyi aikana, jota määrittivät ensimmäinen sortokausi, lehdistön sensuuri ja monta jo Oulussa toimivaa kilpailevaa lehteä. Raappana kuitenkin uskoi ajatukseen, jota muut pitivät lapsellisena.

Vuonna 1899 Raappana allekirjoitti vanhan jo parhaat päivänsä nähneen painon kauppakirjan. Hintaa rakennuksella koneineen ja kalusteineen oli 3 500 markkaa. Seuraava askel oli painolupa, joita myönsi Painoasiain Ylihallitus Suomessa, hakemuksia käsitteli kenraalikuvernööri. Lupahakemuksessa Kaleva oli kuusipäiväinen lehti, joka jaettaisiin arkipäivisin kello kuusi iltapäivällä Oulun keskustassa. Lisäksi keskiviikkoisin ja lauantaisin ilmestyisi supistuspainos maaseutua varten. Anomus hyväksyttiin yllättävän nopeasti ja uskotaankin, että Raappanan uskonnollisuudella oli siihen myönteinen vaikutus.

Ajan henkeen kuului, että lehdet piikittelivät ja syyttelivät toisiaan varsin kärkkäästi. Niin teki myös Kaleva, ja varsinkin Kalevan ja Kaiun väliset erimielisyydet ajan asioista levisivät lukijoihin asti. Oululaiset jakautuivat selvästi Kaiun ja Kalevan kannattajiin. Toimitustyön tekeminen oli myös jatkuvaa kamppailua sananvapauden ja sensuurin kanssa. Kaleva, kuten monet muutkin lehdet, lakkautettiin kolmeksi kuukaudeksi esivallan arvostelemisesta. Lakkauttamisesta aiheutui valtavia taloudellisia tappioita. Sensuurin lisäksi Kalevan taloutta söivät ”herkkähipiäiset” lukijat, jotka haastoivat Raappanan Oulun raastupaan, aikansa oikeuteen, useaan kertaan. Syynä oli yleensä lukijaa loukkaava kirjoitus. Korvauksia maksettiin esimerkiksi rakennusmestari Lillqvistille tekstistä, jossa Raappana syytti Lillqvistin käyttävän työmaallaan sekundääritiiliä.

Kalevan talous ei Raappanan aikana toipunut, ja Raappana jätti lehden masentunein ja vastahakoisin mielin vuonna 1904. Lehti ja paino myytiin Kalevassa aiemmin työskennelleelle Jaakko Tervolle. Lehtimiesuran päätyttyä Raappana ei kuitenkaan lannistunut vaan vaihtoi jälleen uraa ja perusti asianajotoimiston. Juho Raappana menehtyi syyskuussa 1923 Oulussa ollessaan 53-vuotias.

Tällainen Kaleva oli Raappanan aikana

Levikki vuonna 1899 noin 1500 kappaletta

Vuosikerran hinta 6 markkaa

Nelisivuinen

Ei kuvia, todella harvoin piirroksia

1. sivu: sää, valuuttakurssit, päivälista, matkustavaiset, kuolinilmoitukset, muut ilmoitukset, pääkirjoitus

2. sivu: selostus jostakin päiväkohtaisesta tai yleisestä aiheesta, uutiset Oulusta ja läänistä, pakina

3. sivu: Venäjän ja ulkomaan uutiset, yleisönosasto, nurkkaromaani

4. sivu: ilmoituksia ja edellisen sivun juttujen jatkoa, nurkkaromaanin toinen puoli

Lauantain lehdessä Oulun kirjeet. Suosittu palsta, jossa toimittaja esiintyi Nyyrikki nimimerkillä ja otti kantaa ajankohtaisiin asioihin. Ilmestyi vuosina 1899-1909.

Suomen sanomalehdet

Åbo Tidningaria 1771, ensimmäinen Suomessa ilmestynyt sanomalehti

Tietosanomat 1776, ensimmäinen kokonaan suomenkielinen lehti

Kalevan kanssa samaan aikaan Oulussa ilmestyivät: Kaiku, Louhi, Oulun Ilmoituslehti ja Uleåborgsbladet

Huvudstadbladet 1864

Keskisuomalainen 1871

Aamulehti 1881

Kauppalehti 1898

Kaleva 1899

Päivälehti 1889 - Helsingin Sanomat 1904

Turun sanomat 1904

Ilta-Sanomat 1932

Ilkka 1906

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (23)

Sanavapaus on nykyään myytti, sensuurista on tullut jokapäiväistä ja kuristavaa. Vain oikeat mielipiteet kelpaavat lehteen, muut unohdetaan tai valehdellaan nurin.

Onneksi on sillointällöin valopilkkuja että joku vielä yrittää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Esimerkiksi maahanmuuttoa voi ihan vapaasti kritisoida, kunhan kritisointi pysyy asiallisena, mutta eihän se pysy.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin voi kun kirjoittaa samanlailla kuin sinä, eli sanomatta asiasta mitään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Äitini pappa Juho Raappana syny. 1842Tyrnävällä muutti Ouluun ja sieltäKuopioon 1871 värjärin kisällinä sieltä muutti 1896 Reisjärnelle

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Äitini Aino Raappana oli myös Juho Raappanan sukua.,äitini oli Juhon pojan Ilmari Raappanan tytär synt. 1019

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Historia kiinnostaa,olikohan kuuluisa kenraali Raappana samaa sukua? Vastatkaa , jos joku sattuu tietämään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kenraali Erkki Raappanasta toinenkin kirja:
Partanen Jukka - Pohjonen Juha - Tuunainen Pasi: E.J. Raappana Rajan ja sodan kenraali
Kustantaja: Otava, painovuosi:2007, 462 sivua

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oletettavasti potretti on otettu ennen 08. Erkki on ollut 08 15 vuotias. 0nko takana seisova poika 15 vuotias?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onneksi meillä on Persut. Pj. Halla-aho on luvannut ruveta korjaamaan mieletöntä vihapuhesensuuria ja sananvapautta asialliseen suuntaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

persu voi vaikuttaa lakiin, joka laadittiin persuja varten ja jota siis sovelletaan ainoastaan persuihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ajatella, että aikaisemmin ihmiset olivat valmiita maksamaan mediasta, joka retosteli sananvapaudella! Nyt ihmiset maksavat mielummin mediasta joka on heidän kanssaan mahdollisimman pitkälle samaa mieltä. Tämä asiakkaan tilaus näkyy markkinoiden ehdoilla toimivien, hyvin menestyvien lehtien linjoissa kuorolaulantana. Sananvapaudella ei ole muutenkaan minkäänlaista arvoa nykyajan päänsä pensaisin laittaville ihmisille, joilla ei ole itsellään enää mitään sanottavaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sananvapauden puolesta sentään aiemmin taisteltiin. Viime vuosina sitä on rajoitettu piiloutumalla modernin moderointi-termin taakse. Oikeutus tällaiseen toimintaan saadaan selittelemällä vihapuheen kitkemistä. Kaiken takana on ilmeisesti valtakunnallinen ohjeistus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuulemani mukaan ohjeistus ei ole pelkästään Suomen laajuinen vaan koko EU:n laajuinen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (23)

Uutisvirta

22.10.
Ratavaurio sotkee liikennettä pääradalla: Pohjoiseen matkalla olevat yöjunat odottavat Tampereella, Oulu-Tampere -junan matkustajat saivat taksikyydin
22.10.
Venäjän ulkoministeri Lavrov: Venäjä ja Turkki alkavat partioida yhdessä Syyrian pohjoisosissa
22.10.
Viime kauden vastustajan valmentajaa harmittaa: "Pukkia tarjottiin mestaruussarjan kaikille seuroille"
22.10.
Parlamentin alahuone hyväksyi Johnsonin ehdottaman brexit-lain, mutta kumosi esityksen lain tiukasta aikataulusta
22.10.
Pekka Rautio löysi uuden intohimon politiikasta – vaalityön tekeminen oli raahelaislähtöiselle kitaristille yhteiskuntaopin jatkokurssi
22.10.
Autotalli kärsi vahinkoja tulipalossa Haapajärvellä, tuli tarttui läheiseen päärakennukseen – palo uhkasi myös naapuritaloa
22.10.
Tieliikennekeskus varoittaa huonosta ajokelistä: Lapissa tulee lunta tai räntää, tienpinnat voivat jäätyä Pohjois-Pohjanmaalla

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia lännen ja lounaan välinen tuuli on voimakasta, tuulen nopeus puuskissa 15 m/s.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sähköautot valtaavat vähitellen liikenteen

128 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

En käy töissä!

Mutta nämä aloitukset satuttaa aina eniten kateellisia. Vastauksista näkee ketä. Lue lisää...
Niin tai näin

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

23.10.

Fingerpori

23.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image