Kulttuuri

Ukko ylijumalan historia ulottuu 7 000 vuoden taakse

Kulttuuri 31.3.2006 9:33
STT
Muinaissuomalainen Ukko ylijumala oli ihmishahmoinen säiden haltija ja ukkosen jumala. Häntä kunnioitettiin, hänen salamoitaan pelättiin ja häneltä pyydettiin apua.

Vanhimpana muotona ukkosen jumaluudesta tunnetaan kuitenkin suuri kotka, joka on lennellyt taivaalla kivikauden pyyntikulttuurien aikana ainakin seitsemän vuosituhatta sitten.

- Lintujumaluutta on esiintynyt eri kulttuureissa. Uralilaisten kielen sanojen perusteella Ukko ylijumalaa edeltänyt ukkoskotka voidaan jäljittää hämmästyttävän kauas, sanoo Turun yliopiston arkeologian emeritusprofessori, Unto Salo, 78.

Ukko ylijumalan merkitys on muuttunut eri aikakausina. Salo kertoo, että Ukko ylijumalasta on löytynyt yhtymäkohtia suomalais-ugrilaiseen metsästäjäjumaluuteen, hedelmällisyyden jumalaan sekä antiikin Kreikan Zeukseen tai roomalaisten Jupiteriin.

Unto Salo kirjoittaa Ukko ylijumalan historiaa uudestaan arkeologian, uskontotieteen ja kielitieteen keinoin. Hänen tutkimuksensa julkaistiin tammikuussa kansainvälisesti arvostetussa amerikkalaisessa monografiasarjassa.

Ukko ja Ilmarinen

Unto Salo kertoo, että ukkosenjumala Ukko saapui kantasuomalaisten ja saamelaisten taivaalle noin 2 400 eKr. idän aroilta Viron kautta. Ukkosenjumalan käsissä oli yleensä vasarakirves, jollaisia rannikolla asuvat kantasuomalaiset alkoivat valmistaa kiukaiskulttuurin aikana (2 400-1 200 eKr.).

- Uuden jumalan nimeksi tuli Ilmarinen tai Ilmamoinen, sillä sanaan ilma sisältyi myös taivaan merkitys. Kyseessä lienee käännöslaina indoeurooppalaisten ukkosenjumalan nimistä, sillä sanat Zeus ja Jupiter on myös johdettu sanasta taivas, toteaa Salo.

- Jumala-sanan alkuperäinen merkitys on kirkas tai loistava, jotka ovat taivaan ominaisuuksia.

Yhteistä on myös se, että Ukko, Ilmari, Zeus ja Jupiter kuvataan parrakkaina urhoina, miehekkään voiman symboleina. Zeus piti käsissään salamakimppua, Ilmarinen vasarakirvestä.

- Myytti ukkosenjumalasta viittaa myös alkutuleen, jonka Ilmarinen löi käärmesalamallaan olevaisuuden pimeässä alkumeressä. Hän oli tulen herra kuten Zeus.

Ukko jakaantui kahtia

Uusi jumaluuskäsitys liittyi uuden maailmankuvan syntyyn. Uutta jumaluutta tarvittiin, kun kantasuomalaisten elinkeinoiksi tulivat kaskeaminen ja karjanhoito. Viljelys vaati tulta, sadetta ja poutaa, joita uusi taivaanjumala hallitsi.

- Noin 500 eKr. alettiin valmistaa rautaa, ja Ilmarisesta tuli raudan jumala ja ukkosenjumaluus jäi Ukolle. Ilmarinen hallitsi tulta ja tuulta, joita tarvittiin pelkistettäessä rautaa malmista. Jumaluus jakaantui siis Ukon ja Ilmarisen kesken, kuvaa Unto Salo.

Ukko ylijumala muuttui maan hedelmällisyyden herraksi, johon liitettiin myös isällisiä ominaisuuksia. Ilmarinen taas tunnetaan Kalevalasta ihmetekoihin kykenevänä sankarillisena seppänä, joka takoi Pohjan Akalle sammon.

Ukko ja nymfi

Unto Salo siteeraa usein Mikael Agricolan tekstejä, joissa kuvataan suomalaisten jumalia. Agricolan teksteistä voidaan esimerkiksi päätellä, että Ukko vietti pyhiä häitä naisensa kanssa. Ukon naisesta on kuitenkin vain vähän tietoa.

- Nainen oli tiettävästi lähteiden, niittyjen ja rantojen asukas, lähteestä kohonnut nymfi, joka vietteli Ukon ja kesytti salaman.

Salon mukaan myytistä todistavat soikeat ukonkvartsista tehdyt tuluskivet 100-luvulta.

- Uusi tapa iskeä tulta tuluskivillä ja niiden muoto viittaavat ukon ja naisen yhdyntään.

Salo kertoo, että naiseen viittaavat myös paikkojen nimet, joissa esiintyy sana naara.

- Naara tarkoittaa huonomaineista naista eikä johdu verbistä naarata. Naara-nimiset sanat ovat usein vesistöjen - soiden, lampien, rantojen ja järvien - nimissä, jotka viittaavat nymfin asuinpaikkaan, Salo miettii.

- Tuluskiviä on usein löydetty vesistöjen läheltä. On ajateltu, että ne olisivat erämiesten hukkaamia, mutta ne voivat olla myös naiseen viittaavia uhrilahjoja, joiden toivottiin tuovan onnea, kun ne heitettiin veteen tai vetiseen paikkaan.

Tutkimustyö jatkuu

Muinaisuskontoja on Suomessa tutkittu paljon, mutta viimeaikainen tutkimus on painottanut erilaisten tieteenalojen tiiviimpää vuoropuhelua. Suomalaisista myyteistä ovat kirjoittaneet muun muassa Gabriel Porthan, Elias Lönnrot, E.N. Setälä, Uno Harva ja Martti Haavio.

Emeritusprofessori Unto Salo on työskennellyt Satakunnan museonjohtajana Porissa 14 vuotta ja Turun yliopiston arkeologian professorina 20 vuotta.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Haluaisin myös tuoda esiin mielenkiintoisen, mutta ehkä vähän kaukaa haettun asian koskien tuota naara sanaa. Nāra tarkoittaa naista yhdellä intian indo-eurooppalaisella kielellä. Nārā taas on shaivismissa eräs naisjumaluus. Muutenkin
Suomen mytologiassa on joitakin yhtymäkohtia esim. Maailman syntyminen munasta, asioiden synnyn tunteminen, loveen lankeaminen ja voimasanat. vastaavasti hindujen mantrat, siddhit, meditaatio, veda, tieto asioiden perimmäisestä luonteesta. Vedojen runolaulu ja suomalaisten runolaulu on mielestäni hyvin samankaltaista ja mittaista. Molemmat perustuu tiettyihin tavuihin, voimasanoihin ja tietoon. Molempien kulttuuriin kuuluu sairauksien parantaminen loitsuilla. On myös samankaltaisuuksia liityen "fallos-symboleihin" seidat ja hinduje shivalinga. En ole asiantuntia, mutta mielestäni olisi kiva saada lisätietoa mahdollisists yhtymäkohdista jos niitä nyt on. venäjän pakanallisuudessa saattaa olla jotain hindulaisuuksia. Toisaalta tietyt teemat ovat toistuvia ihmiskunnassa ja tämä ihmiskokemus on loppujen lopuksi hyvin samankaltaista kaikkialla maailmassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Inmari...en tahdo löytää kirjoituksestasi sitä punaista lankaa. Pytheaan tekemät havainnot ovat tarkkuudeltaan sitä luokkaa, että on melkoisen rohkeaa väittää hänen sepittäneen koko matkansa, ja aikakauteen suhteutettuna tarkkuus on ihan ilmiömäinen. Strabon esittämän kritiikin kärki oli "auringon kuolinkehto"-kertomuksen mollaaminen- kirjaimellisesti otettuna- järjettömänä ajatuksena, mutta hänkin oli tunnustettava Pytheaan kirjoitusten tarkkuus. Ehkä Strabonin objektisiivisutta on hämärtänyt henkilöhöhtainen tieteellismustasukkainen olotila tai sama "varmuus" mahdottomasta kuin vielä 1800-luvun tiedemiehiäkin, jolloin ei vieläkään pystytty ymmärtämään taivaasta putoavien kuumien tai tulisien kivien mahdolisuutta. Joten Strabollekaan ei ehkä tullut mieleen, että kertomuksen taustalla olisi voinut olla meteoriitti auringon sijaan. Joka tapauksessa Thule voisi hyvinkin olla Saarenmaa, johon Phytean antamat koordinaatit viittaavat, ja meteoriitin putoamispaikka Kaali, ja tähän taas hyvinkin liittyy Taarapita ja "tulihänd/kipinähäntä" kuten ilmeisesti hyvinkin tiedät. Putoamisen ajankohdan ja Pytheaan matkan välillä on ollut vain jokunen sata vuotta ja tuhon jäljet vielä hyvinkin juuri sellaiset kuin hän kuvasi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minä kun luulin että Ilmarinen, Ilmarinta, Ilma, Ilmari, Ilmori, Ilmollinen, Ilman-Ukko tulle udmurdien Inmaris taivaan jumaluudesta joka saamelaisille on Biegga-Galles eli Ilmaris. En ainakaan näe miten pronssikauden kreikan Zeus jumalasta taivuteltaisiin tai osattaiisiin tehdä käännöslaina, edes maiden välisten pitkien maantieteellisten yhteyksien takia, tai edes ymmärretty kääntää oikein, olihah idän kautta tullut Jeesus Kristuskin pikään muodossa Ristin Kiesus. varhaisin muto Zeuksen nimestä on mykeneläinen Di-we tai Di-wo, mutta myöhemmyn siitä käytettiin nimeä Dyeus-phater (Taivaan isä, Isä jumala, Valon isä jne). Ainoa jumaluus jon suomeen voisi Zeuksesta johtaa on Teivaz josta tulee mm sana taivas. Esimerkiksi myöhemmät roomalaisen ajan muutokset olivat kreikassa Zeus - Theo ja latinassa Zeus - Deo. Vaikka etäisyyksien takia Zeus olisikin päässyt vain vääristyneenä kuulopuheena pohjolaan, niin kreikkalainen Pytheas Massalialainen (Marseil) sepitti eli satuili käyneensä kaukana pohjoisessa, jonne pääsi purjehtien ohittamalla Goottien maaat lähtevän niemen, meripihkasta rikkaan Domnan saaren ja lopulta päästiin äärinmäiseen pohjolaan jonka kolme suurinta saarta olivat Scandia, Berrice ja Thule sekä tultiin merelle joka jäätyi talvisin. Ei kuitenkan ole todisteita sille että kreikkalainen satusetä Pyntheas olisi käynyt katsomassa Baltiassa, Islanissa taikka Gröölannissa kuinka aaukkaat puivat atoissa viljansa, valmistavat viininsä hunajasta ja elävät talvensa pimeässä koska aurinko ei nouse ja kesällä se ei taas sitten laske. Kyllä aevain tässä valossa on niin että Ilmarinen tulee udmurttien lintumaisesta Inmar jumalasta eikä Kreikan Zeuksesta. Virossa Ilman-Ukko taas on puolestaan Taarapita (Tuuranputki, Tuurin pitkänen jne), mutta se on jo toinen juttu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus on voimassa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia.


Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

SAIRAIDEN PILKKAAMINEN.

Vai puolustat erilaisia ihmisiä etkä ole niitä tuijottanut?? Ainakin Lesta-Sipilä ei ole kuulunut tähän joukkoon. Olipa ... Lue lisää...
jerme

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

17.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image