Kulttuuri

Puuhevonen oli pojan kallein aarre ja sukupolvia yhdistävä kokemus, nyt niitä on koottu museoon – "Näitä on rakastettu rajusti"

KUVA: Pekka Peura
Kulttuuri 8.5.2019 12:50
Anna-Mari Kilpijärvi

Puuhevoset edustavat maakuntamuseotutkija Riina Kohosen mukaan suomalaista kansanomaista taidetta puhtaimmillaan. Puuhevoset olivat lähes poikkeuksetta poikien leluja, tytöt saivat leikkiä nukeilla.

Hymyilevä puuhevonen yhdistää sukupolvia. Pojille veistetyt lelut opettivat paitsi kädentaitoja, mutta myös hevosmiestaitoja oli mahdollista opetella.

– Itse tehdyissä eläinleluissa hevonen on ollut ehdoton ykkönen, Museo- ja tiedekeskus Luupin maakuntamuseotutkija Riina Kohonen kertoo.

Puuhevosista usein tiedetään kuka sen on veistänyt. Usein hevosen veisti joko isä tai isoisä.

Puuhevoset olivat nimenomaan poikien leluja. Tytöt leikkivät nukeilla.

– Leluissa oli pitkään sukupuolijako. Vasta oikeastaan viime vuosikymmeninä jako on vapautunut, nyt kuka vain saa leikkiä milläkin, Kohonen miettii.

Keppihevoset tulivat Suomeen paljon puuhevosia myöhemmin. Vaikka Keski-Euroopassa keppihevosia on keskiajalta, Suomeen ne rantautuivat oikeastaan vasta 1900-luvulla.

Puuhevoset poikien leluna korvasi myöhemmin nalle.

Puusta veistetyt edustavat Kohosen mukaan suomalaista kansanomaista taidetta puhtaimmillaan.

Riina Kohonen esittelee näyttelyn vanhimpia puuhevosia 1800-luvulta. Pienempi hevonen on Kuusamosta, isompi Pudasjärveltä. KUVA: Pekka Peura

– Niitä ei ole luotu hyötytarkoitukseen. Hevonen on muotoutunut käsin tehdessä, Kohonen kertoo.

Hevosia on veistetty puusta, mutta myös muita materiaaleja on käytetty, kuten lankkuja, vaneria ja paperimassaa.

– Jos ajatellaan suomalaista kulttuuria ennen sotia, puu oli silloin kaikessa mukana, myös leluissa, Kohonen kertoo.

Pohjois-Pohjanmaan museon kesänäyttely Kopoti kop esittelee ympäri maakuntaa kerättyjä puuhevosia. Vanhimmat hevoset ovat arviolta 1800-luvulta. Karkeatekoiset hevoset noudattavat oksan muotoja. Pudasjärveltä tulleelta hevoselta puuttuvia jalkoja korvaa vanha pikkupenkki ja kuusamolaisen pikkuhevosen jalat harottavat vastaan. Moni näyttelyn hevonen kulkee.

Realistisuus tuli mukaan vasta myöhemmin, mutta lasten leikeissä hevosen muodolla tuskin on ollut merkitystä.

– Lapsen mielikuvitus ei tarvitse paljoa. Esimerkiksi Pudasjärven hevonen on varmasti laukannut lapsen leikeissä, Kohonen miettii.

Näyttelyn hevosissa näkyy leikkien jälkiä. Puu on hioutunut leikeissä sileäksi.

– Näissä näkyy esineen arvo. Näitä on rakastettu rajusti. Osalla puuttuu jalkoja, turpaakin on pitänyt yhdellä vaihtaa, Kohonen naurahtaa.

Vaikka kyseessä oli pitkälti lelu, opettivat puuhevoset Kohosen mukaan myös hevosmiestaitoja. Hevosella on usein ollut suitset, joten lapsi on voinut harjoitella suitsimista. Isoimmilla hevosilla on voinut myös harjoitella ratsastamista.

Toisaalta puuhevoset ovat olleet suosittuja myös lapsikuvauksien rekvisiittana. Pieni lapsi oli Kohosen mukaan helpompi saada pysymään paikallaan hevosen selässä.

Idea näyttelyyn syntyi Kohosen kiertäessä maakunnassa. Puuhevosia löytyy lähestulkoon kaikista kotiseutumuseoista.

– Paikallismuseoista löytyy monenlaisia aarteita, esillä ei ole vain piimäkauhoja ja puulusikoita, Kohonen korostaa.

Pohjois-Pohjanmaalla on lukuisia paikallismuseoita. Vaikka kotiseutumuseoiden hiipumisesta on Kohosen mukaan puhuttu pitkään, ei yhtäkään museota olla sulkemassa tai lakkauttamassa.

– Tilat ja esineet kiinnostavat edelleen ihmisiä, Kohonen sanoo.

Kopoti kop -pienoisnäyttely esillä Pohjois-Pohjanmaan museossa 1.9. saakka.

Pohjois-Pohjanmaallapaljon museoita

Pohjois-Pohjanmaalla on

63

paikallismuseota.

Paikallismuseot ovat kuntien, kaupunkien tai yhdistysten ja seurojen ylläpitämiä.

Suomen vanhin paikallismuseo on Raahessa.

Museoiden synnyn taustalla vaikuttaa 1800-luvun lopun kansallisromanttisen aatteen nousu ja tarve nostaa omaa, suomalaista identiteettiä. Kotiseuturakkaus nousi ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Myös alkava kaupungistuminen nostatti kaipuun omien juurien muistamisesta.

Paikallismuseoita perustettiin etenkin 60-luvulla.

Kotiseutumuseot ovat usein vapaaehtoisvoimin pyöriviä. Talkootunteja kertyy arviolta 450 vuodessa museota kohden.

Lähde: Museo- ja tiedekeskus Luuppi, maakuntamuseotutkija Riina Kohonen

MAINOS

Kommentoi

Muutimme Ylivieskassa vanhaan 1800 luvulla rakennettuun hirsitaloon ja löysin vintiltä puustaveistetyn lehmän. Taidokas n.7cm korkea vuolutyö, joka maalattu okran väriseksi ja olipa vielä häntäkin paikoillaan. Kaunis kaikenkaikkiaan ja osa talon ja alueen historiaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

19:15
Vesilinnut vieraslajipoliiseina: Mustatäplätokosta voi tulla merimetson suosikkisaalis Tilaajille
19:00
Torihotellin työmaa-aita ahdistaa aittayrittäjiä – kaivuutyöt jatkuvat vielä pari viikkoa, betonitöihin päästään elokuussa Tilaajille
18:27
Helsingin keskustassa ammuttiin kahta henkilöä - Katso video tapahtumapaikalta
18:20
Räisälän ja Kervisen välinen lauttaliikenne keskeytetty huoltotöiden ajaksi
18:14
Puunkaatotyöt katkaisivat sähkölinjan Rovaniemellä ja kipinä sytytti maastopalon – pelastuslaitos muistuttaa metsäpalovaroituksesta
18:00
Ensi viikonlopuksi on Ouluun luvassa hellettä – kysyimme lääkäriltä, miten Qstock-kävijä voi tunnistaa ja välttää nestehukan Tilaajille
17:49
Silminnäkijä: "Ruotsissa ja muualla on ollut vastaavia tapauksia ja nyt näköjään täälläkin" – Kaksi loukkaantunut ja yksi otettu kiinni Helsingin ampumavälikohtauksessa
125
Uimarantojen vähäiset parkkipaikat jokakesäinen ongelma Oulussa – "Aika hurjan näköistä, kun nurmikoilla on autoja miten sattuu"
91
Asuntosijoittaminen on vilkasta Oulun alueella – "Se on ihan hyvä tapa säästää, että nuorena ostaa yhden tai kaksi sijoitusasuntoa"
39
Asunnon liian korkea lämpötila helteellä voi oikeuttaa vuokranalennukseen – "10–20 prosenttia siltä ajalta, kun huoneiston lämpötila ylittää 32 astetta"
36
Työttömyys laski Pohjois-Pohjanmaalla verrattuna viime vuoteen – katso tästä, millä aloilla on eniten avoimia työpaikkoja
33
Työministeri Harakan ensi toimet työllisyyden parantamiseksi – työttömille yksilöllistä valmennusta ja palkkatukeen lisää rahaa
32
Kalevan kesäterassiäänestyksen voitosta käytiin kova kilpailu – voittajaksi nousi kauppatorin Keltainen Aitta, hopeaa Tuiraan
23
Qstockin liikennejärjestelyt huolettavat Pikisaaren asukkaita – aiemmin autoiluun saaressa vaadittiin festivaalin aikana ajolupa, nyt järjestelystä ollaan luovuttu

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus on voimassa Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Taivalkosken ja Kuusamon kuntia sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Ranua, Kemi, Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Tervola, Pello, Rovaniemi, Kolari, Sodankylä, Enontekiö ja Inari.

Hellevaroitus: Lähivuorokauden aikana on odotettavissa tukalaa hellettä koko maassa lukuun ottamatta Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan maakuntia sekä Enontekiön kuntaa.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Naton kannatus hurjassa nousussa

183 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Hakkaraisen Teuvo on kyllä aika äijä sanon minä

Ajatelkaapa tilannetta, että eduskunnassa olisi 100 Hakkaraista ja 100 Huhtasaarta, noin kuvaannollisesti. Kävisikö niin... Lue lisää...
Tenavatähti

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

23.7.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image