Kulttuuri

Kaleva kysyi kolmelta oululaiselta kult­tuu­ri­toi­mi­jal­ta, millaista kaupungissa on toimia – Kult­tuu­ri­bin­gon Heikki Palomaa: "Oulun ilmapiiri ei ole taidetta ja kulttuuria tukevaa"

– Oulu elää löydöistä, tunteista, kokemuksista, yksin tai yhdessä tehdyistä, kulttuuriaktivisti Maria Anneli Moilanen toteaa. KUVA: Jukka Leinonen
Kulttuuri 25.10.2019 22:23
Pia Kaitasuo

Oulun kaupunki kysyi taide- ja kulttuuritoimijoiltaan, millainen paikka Oulu on toimia. Nettikyselyn tietoja kerättiin tutkimukseen, joka tukee Oulu2026-hakuprosessia. Ennen kuin tuloksista tiedotetaan, Kaleva kääntyi kolmen toimijan puoleen.

Riikka Kontio

Olen kulttuurikentän sekatyöläinen. Kuvataiteilija, graafinen suunnittelija ja kuvataideterapeutti. 

Minulla on työhuone Hiukkavaaran K2 -talon taiteilijayhteisössä.

Tällä hetkellä toimin Elävä Kuolema -hankkeessa, jossa tehdään taidetta Oulun kaupunginsairaalaan palliatiivisen ja saattohoidon osastolla A2. Puolet sen rahoituksesta on kaupungilta, puolet Taiteen edistämiskeskukselta. Ilman kaupungin tukea hanke ei olisi voinut toteutua näin laajamittaisena, yhdeksän taiteilijan voimin.

Teen kuvataiteilijana kotikäyntejä ikääntyneiden luo yksinäisyyttä estävässä Helmit ja Heikit -hankkeessa ja yhteisötaidetta ikääntyneiden parissa Hiirosen kodilla.

Ohjaan myös Valveella Elämäni kuvat 60+ -kuvataideryhmää ja teen kuvataidetta ja järjestän kuvataidekursseja.

– Pikisaaren tyhjilleen jääneiden tilojen tulevaisuus puhuttaa ja ihmetyttää, kuvataiteilija Riikka Kontio sanoo. KUVA: Jukka-Pekka Moilanen

Oulun kaupunki myönsi viime vuonna hyvin demokraattisesti työtila-avustuksia sitä hakeneille kuvataiteilijoille. Se että raha jakaantui tasaisesti kentälle on hyvä.

Työtila-avustus on todella tärkeä, se kattaa osan työtilakustannuksista ja parantaa toiminnan edellytyksiä. Kaikkialla tätä tukimuotoa ei tunneta.

Työskentelyapurahoja kaivataan, sitä ei tainnut saada tänä vuonna kukaan.

Taiteilijat toivoisivat luonnollisesti enemmän tukea työskentelyyn. Minunkin on ollut pakko täytyy tehdä monenlaista keikkaa elääkseni.

Toimenkuvan monipuolisuus on toki ihanaa, mutta se myös kuluttaa ja hajottaa. Vapaan taiteen tekemiseen, uuden luomiseen jää vain hyvin vähän aikaa ja energiaa.

Hiukkavaaran tilanne on epävarma ja meillä on huoli K2-taiteilijatalon kunnosta ja tulevaisuudesta.

Vuokrasopimuksessani on mm. wc-tilojen käyttökielto. Putkistot kaipaavat huoltamista. Kannan juomaveden työhuoneelle kotoa ja pidän lisäpatteria talvella päällä.

Tilat ovat edulliset, mutta meitä työskentelee kymmeniä olosuhteissa, joihin kukaan muu ei tänä päivänä suostuisi.

Kaupungin myöntämät työtila-avustukset menevät siis kiinteistösijoitusyhtiölle, joka ei hoida kiinteistöjään.

Voisiko kaupungilta löytyä sopiva kiinteistö taiteilijoiden työtiloiksi, jolloin työtila-avustukset kiertäisivät takaisin kaupungille vuokrina?

Voisiko kaupunki ottaa vahvempaa roolia turvatakseen taiteilijoille työskentelytiloja?

Tällä hetkellä Pikisaaren Osaon tyhjilleen jääneiden tilojen tilanne puhuttaa ja ihmetyttää. Kuvataiteilijat kuulevat tilojen käytön suunnitelmista ja infotilaisuuksista vahingossa tutuiltaan.

Vaikka toimivien tilojen tarve on huutava ja Pikisaaren tilat voisivat olla sopivia, rivien välistä on ollut luettavissa, että kuvataiteilijoita saareen ei enempää kaivata.

Kuitenkin ruohonjuuritason innostuneesta toiminnasta syntyvät muhevimmat, toimivimmat yhteisöt, joissa on autenttista vetovoimaa.

Olen istunut useassa työryhmässä suunnittelemassa kuinka taiteilijat olisivat valmiita avaamaan tiloja myös muille gallerioiden, työpajojen, residenssien ja kurssitilojen muodossa.

Silti tuntuu ettei meitä kuulla.

Maria Anneli Moilanen

Olen kulttuuriaktivisti, tekijä ja kokija, mm. Merikoskikerho ry:ssä, Oulun Sarjakuvaseura ry:ssä ja Ryhty Kollektiivissa.

Ihmiset, jotka liikkuvat aktiivisesti, voivat hyvin. Ihmiset, jotka tykkäävät kulttuurista ja taiteesta, voivat hyvin.

Esimerkiksi kirjasto on rauhan tyyssija, jossa kuka vain voi imeä itseensä tietoa ja sivistystä.

Ne, joilla on halu olla luovia, saavat siihen mahdollisuuksia ikään katsomatta. Tunnen hurjan määrän ihmisiä, jotka ovat harrastaneet vaikkapa musiikkia jo varhaisesta tai aloittaneet myöhemmällä iällä soittamisen, tai kirjoittaneet, laulaneet, tanssineet, mitä vain luovaa.

Tapaan viikoittain ihmisiä, jotka tulevat katsomaan runo-, performanssi- tai musiikkiesityksiä. Kohtaaminen heidän kanssaan on lähes poikkeuksetta iloisen odotuksen siivittämää. Puheensorinaa, hyrisevää tunnelmaa. Istumapaikan hakemista. On alkamassa jotain erityistä, katsojaa varten valmisteltua.

Aloitteleviin esiintyjiin ja tekijöihin suhtaudutaan hellyttävän kannustavasti. Nimekkäämpiä arvostetaan ja heiltä vaaditaan enemmän. Jokainen ymmärtää, mitä on laittaa itsensä ja taiteensa esille.

Ei ole parempaa kuin live-esitys ihmiseltä ihmiselle.

Ilo ja vapaus on valita esitys tai tapahtuma ympärivuotisesta tarjonnasta, runsaus ja päällekkäisyys ruokkii mieltä ja on jännää.

Oulu elää löydöistä, tunteista, kokemuksista, yksin tai yhdessä tehdyistä.

Järjestetyissä oululaisen kulttuurin tilaa ruotivissa vapaissa keskustelutilaisuuksissa voi tarkastella asioita eri näkökulmista ja antaa omien ajatusten tulla kuulluksi.

Jossain tuolla niemennotkoissa sijaitsevat valtuusto, hallitus, lautakunnat, päättäjät….

Heikki Palomaa

Olen Kulttuuriyhdistys Kulttuuribingo ry:n puheenjohtaja sekä muusikko ja performanssitaiteilija.

Kulttuuribingon tavoitteena on ylläpitää tilaa, jossa on työtiloja taiteilijoille, galleria sekä esiintymistila. Kulttuuribingolla oli ensin Mäkelininkadulla (2011–2017) ja sen jälkeen Asemakadulla (2018–2019).

Kaupunkien tukema ja tuottama taide ja kulttuuri tavoittelee monesti suurta yleisöä, jolloin kokeellisemmat ja mielenkiintoisemmat projektit jäävät huomiotta.

Se on tietenkin ihan ymmärrettävää, koska kaupungin tulisi tuottaa palveluita sen asukkaille eli juuri suurelle yleisölle.

Kuitenkin aina on myös ne pienemmät yleisöt, jotka ovat kiinnostuneet vaihtoehtoisemmasta ja haastavammasta taiteesta ja kulttuurista, eikä heitäkään tulisi unohtaa.

– Kulttuurin ja taiteen tulisi olla olennainen osa kaupungin toimintaa ja olla osana jokapäiväistä keskustelua ja päätöksentekoa, Kulttuuribingon puheenjohtaja Heikki Palomaa tähdentää. KUVA: Jukka Leinonen

Noille yleisöille olemme pyrkineet Kulttuuribingon kautta tuomaan taidetta ja tapahtumia.

Toiminta on ollut pääasiallisesti omakustanteista, mutta olemme saaneet myös joitakin apurahoja.

Kun ajattelen Oulun kaupungin kulttuuritoimintaa, ajattelen kaupunginteatteria, taidemuseota ja Valvetta.

Ne tuntuvat itselleni etäisiltä, koska niiden ympärillä on tietty byrokratia ja ne ovat melko vakiintuneita konsepteja, joita on hankala lähestyä.

Sama byrokratia näkyy myös siinä, että nyt kun joudumme lähtemään nykyisestä tilasta, ei kaupungilla ollut resursseja auttaa tilan tai rahoituksen suhteen, koska kaupunki ei toimi niin nopealla tahdilla.

Kaupungin kulttuuriapurahoja ja -avustuksia voi hakea kerran vuodessa ja päätökset niistä saa viiveellä. Niiden määräkin on hyvin pieni.

Mitään tilojakaan kaupungilla ei ollut tarjota. 

Oulun ilmapiirikään ei ole taidetta ja kulttuuria tukevaa. 

Oulu on kasvava kaupunki, jossa on jo 200 000 asukasta, mutta ei ollenkaan taidealan koulutusta.

Ammattikorkeakoulussa on musiikkipedagogin ja tanssinopettajan koulutus, mutta varsinaisia taideaineita ei voi opiskella missään.

Mielestäni tähän ei ole ratkaisuna kulttuuripääkaupunkihanke tai muutkaan yksittäiset hankkeet, vaan jatkuva kulttuurin ja taiteen konkreettinen tukeminen.

Kulttuurin ja taiteen tulisi olla olennainen osa kaupungin toimintaa ja olla osana jokapäiväistä keskustelua ja päätöksentekoa.

Se unohtuu helposti muiden käytännöllisempien asioiden alle, koska sitä on vaikeampi mitata taloudellisen kasvun näkökulmasta.

Jokainen hyvinvoiva yhteiskunta kuitenkin tarvitsee suuren määrän monenlaista taidetta ja kulttuuria pitääkseen yllä hyvinvointinsa.

Toisaalta taas olen kokenut Oulussa työskentelyn kiehtovaksi, koska täällä ei ole samalla tavalla rajoittavia standardeja, joiden mukaan asiat pitäisi tehdä, vaan saa itse luoda omat sääntönsä ja tavoitteensa.

Isommissa kaupungeissa on olemassa jo tietty ympäristö, johon asioita tehdään ja helposti alkaa tehdä asioita tietyllä tavalla vain tuohon ympäristöön pääsemisen takia.

Kun resurssit ovat rajalliset, täytyy itse tehdä paljon ja olla omistautunut asialleen.

Jos Oulussa jaksaa tehdä haastavaa ja vaihtoehtoista taidetta ja musiikkia, voi olla varma, että sitä oikeasti haluaa tehdä.

Oulu elää löydöistä, tunteista, kokemuksista, yksin tai yhdessä tehdyistä.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (26)

Eipä ole tyyli muuttunut sitten Paasilinnan ja Simonsuuren. Onneksi meillä on nyt kultuuripääkaupunki-hanke joka tuo edes jonkinlaista buustia kaupungin kultuurielämään. Sitä pääkaupunkiahan Oulusta ei tule mutta onpahan jotain tehty...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Taiteen(kin) ympärillä Oulun tilanne on järkyttävä kyvyttömyyden katastrofi.

Tapaus Larivaarasta vastuussa olevat virkamiehet ja luoittamushenkilöt on ehdottomasti potkittava pois ja kokonaan uudet tehtäviensä tasalla olevat tilalle. Heti.

Oulun Kaupungin todellinen tason ja luonteen tunnetuus ( imango ) on täydellisesti tuhottu vuosikausiksi ellei -kymmeniksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Luin äskettäin, Esko Viirretin innoittamana Paasilinnan ja Simonsuuren kuvaukset Oulun kulttuurielämästä 60-70-luvuilla. Kovasti oli meno tutunomaista vaikka kuvauksista oli viitisenkymmentä vuotta. Olisiko syy pohjoisessa kansanluonteessa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joka sanoo, että taidetta ei tueta tai kunnioiteta tai arvosteta kaupungissa riittävästi, on institutiolistanut taiteen. Apurahat!! Toimitila ym. tuki. Niitä jakaa suljettu porukka joka päättää, kuka saa tukea ja kuka ei. Pitää nuoleskella, että pääsee taiteilijaksi. Sillä ei ole mitään tekemistä taiteen kanssa. Tietyt henkilöt käyttävät valtaa, ovat pyrkineet ja päässeet sellaiseen asemaan. He päättävät, mikä on taidetta. Taidetta ei pitäisi tukea, tulos on niin kuin kaikella tuella, se valuu vallankäyttäjien taskuihin. Taiteella voi olla arvo tekijälleen mutta jos sillä ei ole arvoa kenellekään muulle, ei voi olettaa, että siitä elantonsa saa. Paitsi, jos on sopivissa piireissä, joka jakaa yhteiskunnan rahoja. Taiteen sisältöä tai viestiä se ei tietenkään muuta paremmaksi tai huonommaksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eipä nämä porukat missään sano, että kaupunki on kulttuuria tukevaa pälä pälä. Tukiaisia tarttis lisää jne.jne.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näyttää ja kuulostaa siltä että kulttuuriteko, suuri ja tavoiteltava, on että autoliikenne ja erityisesti henkilöautiliikenne saataisiin loppumaan kaupungin keskustasta. Niin meinas unohtua tuo punainen pyörätie, sekin.
Se, se on kulttuuria se

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Moilasen haastattelusta tulee esille se, miten paljon on jo väkeä, joka saa taiteesta iloa, mielenruokaa ja seuraa. Onko tarjoavia ympäristöjä jo riittävästi vai olisiko kysyntää enemmälle, jos tarjontaa olisi leveämmin?

Arvostus vaikuttaa tekijöiden mahdollisuuksiin. Musiikki, kirjallisuus, tanssi, teatteri, elokuva ja valokuva ovat nyt hyvässä asemassa; kuvataiteet ja käsityötaiteet aliarvostettuja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muutama pieni asia:

1. Kulttuuripääkaupunki-hankkeen ideana on nimenomaan muuttaa toimintamalleja pitkällä aikavälillä ja tarjota merkittävä muutos taiteen ja kulttuurin resursseihin. Kyseessä ei ole siis mikä tahansa yksittäinen hanke, vaan kokonaisvaltainen yritys muuttaa kenttää.

2. Pikisaaren rakennukset ovat edelleen OSAO:n hallinnassa. Kaupunki ei siis omista kiinteistöjä, saati järjestä näyttöjä siellä.

Pikisaareen tulisi todenteolla saada sellaista kulttuuritoimintaa merkittävästi lisää, joka aukeaa laajemmalle kohdeyleisölle. Valitettavasti työhuoneet eivät sellaisia ole. Toki niitäkin tarvitaan, mutta erilaiset tapahtumat, ruoka ja juoma, kaupunkitilat, ja vaikka Kulttuuribingon tyyliset kokonaisuudet ovat niitä mitkä voivat tarjota uutta avointa toimintaa alueelle. Tällä hetkellä Pikisaari nukkuu ruususen unta nimenomaan siksi, kun siellä on pääosin työhuoneita ja koulutoimintaa. Olisi suotavaa että alueesta ei tulisi pienen piirin työhuone.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Otsikko aika provosoiva, sillä jutussa nähtiin muuten paljon positiivistakin kaupungin toiminnassa. Lisäksi tällä Heikillä aika kapea käsitys taiteesta. Kyllä tanssi on taidetta. Lisäksi Oulussa järjestetään monessakin oppilaitoksessa taiteen opetusta. Varhaiskasvatuksesta yliopistoon erilaisia variaatioita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä tanssi voi olla taidetta, mutta onko tanssin opettaminen tai opettajaksi opiskeleminen taidetta? Se kai oli Heikin pointti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tanssin opettaja opiskelee pedagogiikan ohella tanssitaidetta. Onko matematiikan opettaja matemaatikko? On. Onko kaupungissa annettava taiteen opetus taiteen opiskelua? On. Onko varhaiskasvatuksessa toteutettava taide taiteen opiskelua on? On. Heikin pointti tuntuu olevan aika yksipuolinen. Minun mielestä hänen toimintaa tulisi tukea, mutta esim. alueella toimivien oppilaitosten toimintaa ei tulisi väheksyä. Myös hänen lauseensa: "Oulun ilmapariiri ei ole taidetta ja kulttuuria tukeva." on hyvin yleistävä eikä pidä missään nimessä kaikilta osin paikkaansa. Paremminkin asioita pitää tehdä, mutta monia asioita tehdään hyvin. Myöskin tämän lauseen nostaminen otsikkoon oli Kalevalta melkoista provosointia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sitäpaitsi ammattikorkeakoulussa on musiikkipedagogin suuntautumisvaihtoehdon lisäksi myös muusikon suuntautumisvaihtoehto (ainakin vielä parisen vuotta sitten oli). Siltä kuitenkin opettajat minun aikanani houkuttelevat oppilaita siirtymään pedagogien linjalle työllistymissyistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ammatinharjoittamista ei pidä julkisista varoista tukea. Ilmaisia tiloja ei ole olemassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kultuuri on ihan muuta kuin Oulun Teatterin nepotismikähmintä. Kulttuuribingon tyylinen toiminta on sitö mitä itse tahtoisi näkeä ja kokea.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Viisaita sanoja Heikki Palomaalta: ”Ratkaisuna ei ole kulttuuripääkaupunkihanke tai muutkaan yksittäiset hankkeet, vaan jatkuva kulttuurin ja taiteen konkreettinen tukeminen.” Olisi hienoa, jos Kaleva avaisi miten paljon tähän mennessä kulttuuripääkaupunkihankkeen valmisteluun on käytetty rahaa (ja mitä rahalla on saatu aikaan).

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tätä odotetaan.
Kopio tuosta HYVÄ BINGO kirjoituksesta.
” Olisi hienoa, jos Kaleva avaisi miten paljon tähän mennessä kulttuuripääkaupunkihankkeen valmisteluun on käytetty rahaa (ja mitä rahalla on saatu aikaan).

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joka tapauksessa oululaistaiteilijoiden pitäisi yltää kansalliseen ja kansainväliseen näkyvyyteen ja menestykseen, jotta kulttuuripääkaupunkihanke tulisi työnsä kautta tuetuksi. Toinen haaste on taiteen jalkauttaminen kaupunkilaisten pariin. Vuorovaikutuksen ja jaettavuuden kautta myös ilmapiiri rahoituksen turvaamiseksi paranisi. Lumo-valofestivaali on tästä erinomainen esimerkki.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tarvitaan tilaa eli perustuksia joissa valmistella toimintaa ja projekteja. Tehdä taidetta. Muuten sitä taidetta ei synny ja kaupunki kärsii monipuolisuudesta. Hyvässä kulttuurikaupungissa on useiden toimijoiden järjestämää toimintaa ja alakulttuureja. Niitä ei pääse rakentumaan, kun keskustan vuokrat on niin järjettömän kalliita. Ei taiteilijoilla ole varaa vuokrata suoraan. Tarvitaan halvempia työtiloja. Niistä on huutava pula.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kulttuuripääkaupunki hankkeestaan. Sehän on täysin farssi ja absurdi jo ajatuksenakin! Eikä ole edes rahaakaan. Ihan torso. Teatterissakaan ei osata kuin riidellä.
Jos Oulu ei ole fiksu, niin se syöksyy suinpäin vesittämään koko euroopan kulttuuripääkaupunki toiminnan. Olisihan se sentään jotain!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen taas sanaton. Tämä aihe, se osalliset ja kaikki mitä niiden suusta tulee ulos ja kaikki mitä lehteen on painettu. Hohhoijjaa...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (26)

Uutisvirta

11:23
Korkeakoulujen kevään yhteishakussa ennätysmäärä hakijoita – haettavina vieraskieliset ja Taideyliopiston koulutukset
11:19
Oululaista äijäbalettia ja ilmakitaransoittoa on luvassa Talent Suomi -ohjelman aloitusjaksossa
11:12
Suomen Tieyhdistys kannustaa hakemaan avustuksia yksityisteiden perusparannuksiin – rahoitustilanne parempi kuin vuosiin, yhdistys sanoo
10:58
Lumo-valofestivaali avaa teoshakunsa vuodelle 2020
10:51
ELY-keskus rahoitti hankkeita Pohjois-Suomessa reilulla 28 miljoonalla – Pohjois-Pohjanmaalla rahoituksen määrä laski huomattavasti
10:24
Jalkansa loukannut joutsen huolettaa oululaisia – lintu kököttänyt Raatissa jään päällä pakkasessa
10:14
Koronaviruksen kuolonuhrien määrä nousi yli kahdeksaankymmeneen – Aasian pörssit ja matkailuosakkeet laskivat
75
Metsäteollisuuden laaja kolmeviikkoinen lakko alkoi – alan tuotanto pysähtyy lähes kokonaan Suomessa
53
Lakko pysäyttää työt mekaanisessa metsäteollisuudessa, pelkästään Pyhännällä lakon piirissä on noin 140 työntekijää
9
Metsäteollisuus vastaa lakkoon kolmen päivän työsululla, sovintoa haetaan valtakunnansovittelijan toimistolla
9
Metsänomistajille on suunnitteilla ensimmäinen valtiontuki täysin ja ainoastaan ilmastolähtökohdista – kompensaatioiden taustalla hiilinielujen vahvistaminen
8
Pysähtyvätkö paperitehtaat ja seisahtuvatko sellutehtaat? Metsäteollisuuden sovittelusta ei ole tihkunut tietoja, lakko uhkaa alkaa keskiyöllä
6
Talvinen sää palaa Ouluun: Tällä viikolla taivaalta tulee lunta useampana päivänä, lämpötila pysyy pakkasen puolella
3
Holokaustin tapahtumien läpikäynti on paras tapa vakuuttaa nuoriso: ei koskaan enää Lukijalta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono maan keski- ja itäosassa, Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Kainuun maakunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Kuusamon, Taivalkosken ja Pudasjärven kuntia sekä Enontekiön kunnassa jäätävän tihkusateen ja lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Keskusta korottamassa lapsilisiä!

220 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Pulut kaupan edustalla

Näät heti siinä Lidlien pihalla. Heille se mättö käy, kun eivät ole parempaan tottuneet. Lue lisää...
ASIAKAS KUNNAN TASO

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

27.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image