Varusmiespalvelukseen astuu yhä heikkokuntoisempaa ainesta. Näin sanoo liikuntapäällikkö, majuri Harri Koski Puolustusvoimien pääesikunnasta.
Kosken mukaan suuri osa varusmiehistä alkaa olla jo niin heikossa fyysisessä kunnossa, että huoli reservissä olevien sotilaiden toimintakyvystä kasvaa.
– Lihaskunnoltaan heikkokuntoisten osuus on hieman kasvanut viimeisinä vuosina. Myös hyväkuntoisten määrä on pienentynyt aikaisemmista vuosista. Tämä on suoraa seurausta yleisestä kunnon heikkenemisestä.
– Sotilaallisesti on tietysti huoli siitä riittääkö asevelvollisten fyysinen toimintakyky tehtävien edellyttämälle tasolle reservissä.
Varusmiesten kuntotestien tulokset viimeiseltä neljältä vuosikymmeneltä alleviivaavat Kosken huolenaiheen.
Cooperin testin keskiarvo 2 433 metriä
Kun vielä 1970-luvun lopulla 12 minuutin juoksumatkan (Cooperin testi) keskiarvo oli palvelukseen astuvilla varusmiehillä 2 760 metriä (hyvä tulos), vuonna 2014 keskiarvo oli 2 433 metriä (välttävä).
Myös lihaskunnoltaan hyväkuntoisten määrä on laskenut selvästi. 1990-luvun alussa hyvän tai kiitettävän lihaskunnon kirjautti kaksi kolmesta palvelukseen astuneesta (66,8 prosenttia). Vuonna 2014 luku oli 39,03. Myös lihaskunnoltaan heikkokuntoisten määrä on noussut viime vuosina.
Testausmenetelmät muuttuivat vuonna 2011, joten tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia, mutta Kosken mielestä silti oikeaa suuntaa antavia: suunta on alaspäin.
– Tämä on suoraa seurausta yleisestä kunnon heikkenemisestä.
Nykyään lihaskuntotestiin kuuluvat vauhditon pituushyppy, istumaannousu ja etunojapunnerrus. Vauhdittomassa pituudessa alle 20–24-vuotiaan pitäisi hypätä 2,10 metriä hyvään tulokseen. Istumaannousussa, eli vatsapunnerruksissa hyvään tulokseen vaaditaan 36 toistoa minuutissa. Etunojapunnerruksia pitäisi saada vähintään 30.
Katso kaikki luokittelutaulukot täältä.
Koski sanoo, että lihaskuntoa mittaavat testit ovat luonteeltaan yksinkertaisia, mutta kertovat massatestinä suunnan isolla otannalla tehtynä.
– Perusterve ja vähänkään lihaskunnostaan huolehtiva nuori saavuttaa helposti vähintään hyvän tason. Huoli on siis todellinen jo terveydellisesti ajateltuna, jos tulokset jäävät jo nuorena heikolle tasolle. Edessä on todennäköisesti ongelmia tuki- ja liikuntaelinten toiminnallisuudessa työelämään siirryttäessä, vaikka työ olisikin kevyttä toimistotyötä.
Hätkähdyttävin muutos painossa
Tilastojen perusteella hätkähdyttävin muutos on tapahtunut varusmiesten painossa. Samalla, kun kehon keskipituus on pysynyt suunnilleen samana, hieman alle 180 senttimetrissä, keskipaino on noussut 6,8 kiloa viimeisen 20 vuoden aikana.
Vuonna 1994 palvelukseen astuva varusmies painoi keskimäärin 70,8 kiloa, vuonna 2014 jo 77,6 kiloa.
Voiko tätä muutosta selittää esimerkiksi sillä, että alokkailla olisi enemmän lihasmassaa, joka painaa enemmän?
– Kyse ei ole yleisesti ottaen lihasmassan kasvusta vaan enemmänkin ylimääräisen energian kerryttämästä rasvakudoksesta. Siis ihan puhtaasti lihavuudesta.
– Geneettisesti ei siis ole kyse jalostumisesta lihaksikkaammiksi, vaan voisi luulla jopa liikkumattomuuden ja vähäisen lihasaktiivisuuden vaikutuksesta tapahtuvan ihan päinvastaista. Lihavuus näkyy kunnossa.
Voisiko löytyä jotain yhteistä selittäjää sille, että palvelukseen astuvat ovat vuosi vuodelta huonommassa juoksukunnossa, huonommassa lihaskunnossa ja painavampia kuin aiemmin?
– Syitä on monia, joita voi löytää nuorten elintapojen muutoksesta. Juostaan ja liikutaan vähemmän kuin aikaisemmin, ja jalat eivät kestä rasitusta. Lihaksia käytetään vähemmän ja arkiliikunnassa on puutteita. Syödään kulutuksen nähden liikaa ja nautittava ravinto on usein lihavuudesta kärsivien kohdalla heikkolaatuista ja ruoan laatuun ei kiinnitettä riittävää huomiota määrän ohella.
– Syyllistämällä asiat eivät parane, mutta olisi tehtävä paljon rakenteellisia muutoksia varhaiskasvatuksen ja koulun saralla. Vanhemmuuteen puuttuminen on oma vaikea osa-alueensa.
Vuoden 2015 varusmiesten kuntotesteistä ei ole vielä raporttia saatavilla, mutta Koski sanoo nähneensä tuloksia. Viime vuoden tulokset ovat liikuntapäällikön mukaan karkeasti arvioiden vuoden 2014 tasolla.
– Mitään merkittävää muutosta ei ole siis havaittavissa.