Kotimaa

Van­ha­nai­kai­nen tit­te­li­kult­tuu­ri herättää yhä hämmennystä: Rouva vai neiti?

Kantaako käsilaukkua rouva vai neiti? Vaikka osa naisista saattaa kokea neidittelyn ja rouvittelun imartelevaksi, tittelit voidaan kokea myös loukkaukseksi KUVA: Jarmo Kontiainen
Kotimaa 25.2.2015 8:43 | Päivitetty 25.2.2015 8:44
Johanna Juupaluoma

Eräänlainen jäänne menneisyydestä kummittelee yhä suomen kielessä. Vaikka neiti- ja rouva-titteleitä käytetään enää hyvin harvoin arkisessa kielenkäytössä, naisen siviilisäätyä leimaavat nimitykset nousevat aika ajoin esiin eri yhteyksissä, kuten tv-sarjoissa, lomakkeissa ja arvovaltaisissa tehtävissä.

Titteleiden jonkinlaisesta olemassaolosta kertoo esimerkiksi se, että Kotimaisten kielten keskuksessa on vielä 2010-luvullakin vastattu neiti- ja rouva-sanojen käyttöä koskeviin kysymyksiin esimerkiksi siihen, miten avoliitossa elävää tai eronnutta naista pitäisi kutsua. Erityisesti tittelipohdinta lähti liikkeelle 2000-luvun alussa, kun Tarja Halosesta tuli presidentti eikä hän ollut silloin puolisonsa kanssa naimisissa.

Kotukseen kyselyitä neiti- ja rouva-tittelien käytöstä on tullut nimenomaan kohteliaisuusnäkökulmasta.

– Kun ihmiset ovat kansainvälistyneet, ja huomanneet, että ulkomailla kaupoissakin sanotaan ”madame”, he ovat pohtineet sitä, miten Suomessa kohteliaisuutta ilmaistaan, toteaa Kotuksen erityisasiantuntija Riitta Eronen.

Vaikka osa naisista saattaa kokea neidittelyn ja rouvittelun imartelevaksi, tittelit voidaan kokea myös loukkaukseksi riippuen siitä, millä tavalla niihin suhtautuu ja missä tilanteessa niitä käytetään.

Turun yliopiston sukupuolentutkimuksen professorin Marianne Liljeströmin mielestä neiti ja rouva ovat kuitenkin pääosin menettäneet alkuperäisen yhteiskunnallisen merkityksensä jo kauan sitten.

– En näe kauhean suurta tarvetta kampanjoida tässä asiassa. Jos ne jotenkin ovat yhä olemassa, silloin ne sidotaan ikäkategorioihin. Melkeinpä se kuitenkin tehdään tänä päivänä ironisessa mielessä, kuten sanottaessa ”neiti on hyvä”.

Erosenkin mielestä neidittelyä ei enää juuri tapaa muulloin kun leikittelymielessä, mutta sen sijaan rouva saattaa olla hänen mukaansa lähes kuka tahansa nainen riippumatta siitä onko naimisissa vai ei.

– 1970-luvulla rouviksi kutsuttiin tasapuolisuuden nimissä kaikkia naisia ainakin joissakin neuvoloissa ja synnytyssairaaloissa. Nykyään rouvaksi kutsumiseen eri yhteyksissä saattaa liittyä jo vanhanaikaista hohtoakin, Eronen toteaa.

Naisia toisistaan erottelevien nimitysten käytön Liljeström uskookin häviävän suomen kielestä lopullisesti jopa itsestään mitä enemmän yhteiskunta ja parisuhteet moninaistuvat.

Ennen aviosäätyyn, nykyisin enemmänkin ikään sidottujen titteleiden häviämistä jarruttaa Liljeströmin mielestä kuitenkin eräs Suomessa ja maailmanlaajuisesti levinnyt tapa.

– Neitejä ja rouvia ylläpidetään jatkuvasti kyselyillä ja lomakkeilla. Esimerkiksi hyvin usein lentoa varatessa kysytään ihmisten titteleitä. Tittelit pitäisi vain poistaa lukuisista eri planketeista. Nimen ja henkilötunnuksen pitäisi riittää.
Suomen kielessäkin löytyy aivan muita tapoja ilmaista kohteliaisuutta kuin titteleillä.

– Aina kuin on mahdollista, ensisijaisesti kaikkia pitäisi kutsua omalla nimellään. Kohteliaisuus piilee meillä muualla kuin puhuttelusanoissa, esimerkiksi verbirakenteessa, konditionaalimuodossa, Eronen toteaa.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (29)

Ystäväni Sylva ja minä rouvittelemme aina toisiamme, jos vain yhteen tilaan sovimme.
Sitä vaadimme kaikilta, jotka palvelevat meitä. Mielistelylle sanomme ei, sydämestä tulevaa nöyrää asennetta rakastamme.
Sen sijaan, että laiskoille työttömille maksetaan sohvalla makaamisesta, heille pitäisi opettaa palvelua

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

minä en eronneena kutsu itseäni kuin yksineläväksi sinkuksi joka on kokenut monenlaista maailmassa avioliiton arjen ja tehtaatyön arjen ja ym!!!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voihan neitejä, rouvia ja herroja käyttää yhä titteleinä. Kuten minun nuoruudessani. Mikäs siinä. Mutta sen koen loukkaavana, että minua vanhaa tätiä sanovat vanhat äijät neitsykäiseksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi täytyisi erikseen kysellä titteliä? Voihan lomakkeella olla rasti vaihtoeto mies, nainen. Itse olen avoliitossa asuva nainen, enkä oikein välitä rouvittelusta. Opiskeluaikana oppilaitoksellamme oli teitittelykampanja, joka todellakin tuntui naurettavalta. Miesopettajat sitten sekoilivat neitien ja rouvien sekamelskassa. Kyllä sitä ihminen voi olla kohtelias muutenkin, ei siihen tarvita titteleitä eikä teitittelyäkään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Entä sitten Herra? Jonkinlainen luokkayhteiskunnan jäännehän sekin on, herrat petkuttavat kansaa jne. Ainakaan itse en koe herroittelua mitenkään imartelevaksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minä käytän naisista termejä nainen,neiti tai rouva.
Muija ja ämmä termit moni nainen kokee loukkaaviksi joten niitä en suosittele käyttämään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tähän liittyy myös teitittely. Kai minussakin ikä alkaa näkyä, kun huomaan kassalla tulevani teititellyksi. Ensin se yllätti. Nykyään ajattelen, että hienoa, hän osaa käyttäytyä - hymy palkaksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksei miehiä erotella aviosäädyn mukaan? Miksei vaadita titteliä, millä erottaa naimattoman miehen "elämänsä avioliitossa vakiinnuttaneesta"? Ettekö sovinistit tajua, mistä tässä(kin) asiassa on kyse?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En erityisemmin pidä neidittelystä tai rouvittelusta. Kun kukaan ei minua herroittelisikaan, niin miksipä sitten sanottaisiin neidiksi tai rouvaksi. Kohteliaisuutta voi osoittaa muillakin tavoilla, esimerkiksi teitittelemällä. Se riittää minulle mainiosti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jutussa esiintyvät henkilöt eivät ilmeisesti juuri asioi oman korpimajan ulkopuolella. Suuremmassa maailmassa pidetään kohteliaisuuksia arvossa ja suomalaista suorasukaisuutta esimerkiksi kirjallisissa yhteydenotoissa alentavana. Toisekseen on asiayhteyksiä, joissa on väliä oletko mies vai nainen, kun ihmiskunta ei vieläkään ole sinut itsensä kanssa. Nimistä on joskus vaikea päätellä sukupuolta, joten kansainvälinen käytäntö kysyä titteliä on vain käytäntöä helpottava seikka, jolla vältetään nolot väärinymmärrykset ja mahdollistetaan oikeaan sukupuoleen viittaavan kielen käyttö, joka suomesta poiketen on vahvaa mm. eurooppalaisissa kielissä. Kun rouvittelusta tai neidittelystä tai herroittelusta tai muusta loukkaantuvia on valtavan vähän suhteessa niihin, jotka arvostavat kyseisten tittelien käyttöä sekä käytännön että kohteliaisuussyistä, on enemmistön etu pitää titteleitä käytössä aina tarpeen vaatiessa. Korpi-Suomessahan voi sitten käyttää näitä perinteisempiäkin ilmauksia, joissa käytetään tittelin tilalla viittauksia tiettyihin elimiin tai vihulaisen lempinimiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minusta oli aika kornia armeijassa, kun naispuoleisia aliupseereita, upseerikokeilaita ja upseereita puhuteltiin aina "rouva sotilasarvo". Mutta tosiaan, eipä naisille ole siviilisäätyneutraalia herraa vastaavaa titteliä olemassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Best Western kysyi titteliä kanta-asiakaskorttia hakiessani. Valitsin sopivimman: kapteeni.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No kertokaa miten pitää käyttäytyä jos toiset kokee imartelevaksi mutta toiset loukkaavaksi? Tämähän alkaa muistuttamaan jo Muhamedhommaa, ei tiedä mitä saa piirtää, kirjoittaa tai tässä tapauksessa sanoa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onpa typerää puhetta, ehkä liikaa lukeneelta. Miten naisen siviilisääty muuten ilmaistaisiin kuin sanoilla neiti ja rouva. Kyllä tämä on nykyaikaa eikä mitään muinaisuutta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muualla maailmassa etenkin etunimenkäyttö tuntemattomasta ihmisestä koetaan hyvin tungettelevaiseksi ja epäkohteliaaksi. Muodollinen puhuttelu on kohteliasta ja suojelee henkilön yksityisyyttä. Suomesta valitettavasti puuttuu muodollisen puhuttelun luonteva osaaminen. Jos joskus harvoin edes teititellään, niin se tehdään väärin: pitää sanoa verbi yksikössä eikä monikossa. Teititellessä ei siis sanota esim. "te olette olleet presidenttinä jo pitkään", vaan pitää sanoa "te olette ollut presidenttinä jo pitkään".

Tässä tuore kolumni muodollisesta puhuttelusta ja titteleistä The Washington Postista:

http://www.washingtonpost.com/posteverything/wp/2015/02/18/please-address-me-as-mister-i-insist/

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Neiti nuoresta sinkusta puhuttaessa. Elämänsä avioliitolla vakiinnuttanut nainen on rouva.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sinkku voi olla vanhempikin naimaton naisimmeinen ja silloin loukkaa jos rouvittelee. Helppoa katsoa vasemman käden nimetöntä ja sen mukaan päättelee sanomisensa.
PS.Eikä avioliitto elämän auvo ole,mikä elämän vakiinnuttaisi "oikeille" urille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuskin loukkaa, pikemminkin liioittelee. Ennen oli, että jos ei tiedä, niin silloin "rouva".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (29)

Uutisvirta

41
Yrittäjien Mikael Pentikäinen on huolissaan tulevista verolinjauksista: "Vaalikampanjoinnissa monien puolueiden kädet olivat syvällä yrittäjien taskuissa"
40
Kellojen siirtelyn loppuminen vaatii vielä monta päätöstä – Suomessa ratkaisu kesä- tai talviajasta on vastavalitulla eduskunnalla
29
Miten Oulun Kaupunginojaa pitäisi kehittää? – kaupunkilaisilta kysytään toiveita ja historiatietoa
22
Kirkkovaltuusto hyväksyi suunnitelmat Ylivieskan uudesta kirkosta – Kirkkohallituksen yliarkkitehdilta kehut hyvästä työstä ja kohtuullisuudesta
10
Kerro meille: Millaisia muistoja sinulla on Iin Rysäklubista?
9
Kärpät kaatui Hämeenlinnassa sysimustaan minuuttiin toisessa erässä – Manner HPK:n salamamaaleista: ”Ei siinä mielestäni mitään isompia virheitä tapahtunut”
8
Sulamisvedet uhkasivat rakennuksia Pudasjärven keskustassa – palomestari: "Vesi jo nurkkapielessä"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus päättyy tänään klo 12 Ahvenanmaan maakunnassa. Metsäpalovaroitus on edelleen voimassa Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakunnissa. Ruohikkopalojen vaara on suuri Ahvenanmaan, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Kommunismi on luonnollinen tapa toimia

218 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Miksi eläkekatto on Suomessa tientynlainen tabu?

Ilkeää on, tuo kateus nimittäin. Alle promille, siis tuhannesosa eläkeläisistä, saa yli kymppitonnin eläkettä (Iltalehti... Lue lisää...
Taloudesta

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

24.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image