Kotimaa

Ukrainan poisjäänti Helsingin mi­nis­te­ri­ko­kouk­ses­ta viittaa pehmeään Venäjä-linjaan, tutkija sanoo – "Länsi tekee myönnytyksen Venäjälle"

Toimitusministeristön ulkoministeri Timo Soini (sin.) johtaa perjantaina Euroopan neuvoston ministerikomitean kokouksen Helsingin Finlandia-talossa. Kokoukseen päättyy Suomen kausi ministerikomitean puheenjohtajamaana. KUVA: Vesa-Pekka Hiltunen
Kotimaa 16.5.2019 17:02
Petteri Lindholm

Toimitusministeristön ulkoministeri Timo Soini (sin.) sanoi olevansa maltillisen toiveikas Euroopan neuvoston Helsingin-kokouksen lopputuloksesta.

Ukrainan ulkoministerin poisjäänti Euroopan neuvoston huomisesta Helsingin-kokouksesta viittaa siihen, että neuvosto olisi pehmentämässä Venäjän-vastaisia pakotteita.

Näin arvioi Ulkopoliittisen instituutin (Upi) ohjelmajohtaja Arkady Moshes.

– Länsimaat tekevät Helsingin-kokouksessa myönnytyksen Venäjälle, Moshes uskoo.

Mosheksen mukaan on tiedossa, että Ukraina on yrittänyt suostutella Euroopan neuvostoa siihen, ettei Venäjää kohtaan tehtäisi myönnytyksiä.

Ukrainan ulkoministeri Pavlo Klimkinin kokousmatkan peruminen näyttää Mosheksen mukaan protestilta sitä vastaan, että neuvosto aikoo kuitenkin liennyttää suhtautumistaan Venäjään.

Klimkinin poisjäännistä kertoi Suomessa ukrainalaismedioiden tietoihin perustuen Ilta-Sanomat.

Ukrainalaislähteiden mukaan Helsingin kokouksessa aloitetaan prosessi, jolla Venäjä palautetaan Euroopan neuvoston toisen pääelimen, parlamentaarisen yleiskokouksen toimintaan.

Yleiskokous epäsi Venäjältä äänioikeuden, kun Venäjä oli valloittanut Krimin niemimaan Ukrainalta vuonna 2014.

Vuonna 2017 Venäjä lakkasi maksamasta Euroopan neuvoston jäsenmaksuaan, ja rästissä on nyt noin 90 miljoonan euron maksut.

Soini "maltillisen toiveikas"

Ennen tietoa Ukrainan poisjäännistä haastateltu toimitusministeristön ulkoministeri Timo Soini (sin.) sanoi odottavansa Helsingin-kokoukselta julkilausumaa, joka lieventää Venäjän ja Euroopan neuvoston välillä viime vuodet muhinutta kriisiä.

– Neuvoston päämajasta Strasbourgista on tulossa kokoukseen sellaiset paperit, joiden pohjalta olen maltillisen toiveikas kokouksen tuloksesta, Soini sanoi Lännen Medialle.

Neuvosto ja Venäjän on kyettävä Soinin mukaan kompromisseihin, jotta kiistaan saadaan ratkaisu. Soini ei yksilöinyt, mitä kompromissi osapuolilta käytännössä tarkoittaisi.

– Suomen kanta on, että Venäjän lähtö ei olisi kenenkään etu: ei Suomen, ei Euroopan neuvoston, eikä Venäjän.

"Miksi puhua kompromissista?"

Upin ohjelmajohtaja Mosheksen mielestä on virheellistä puhua kompromissista, jos neuvosto pehmentää Venäjän-vastaisia sanktioita.

– Mikään ei ole muuttunut kiistan juurisyyn eli Krimin valtauksen suhteen, joten miksi puhua kompromissista? Jos Venäjä otetaan takaisin Euroopan neuvoston yleiskokoukseen, kyse on myönnytyksestä Venäjälle, Moshes toteaa.

Jos ukrainalaismedioiden ennakoima prosessi Venäjän palauttamiseksi yleiskokoukseen käynnistetään Euroopan neuvostossa, jäsenmaksunsa jäädyttänyt Venäjä saattaa alkaa taas maksaa jäsenmaksuaan.

Tällöinkään kyse ei Mosheksen näkemyksen mukaan ole kompromissista.

– Kaikkien jäsenten on tietenkin maksettava jäsenmaksunsa järjestölle. Maksamisen jatkaminen tarkoittaisi normaalien sääntöjen noudattamista.

Soini sanoi, että Venäjän ja neuvoston kiistan ratkaisu edellyttää Venäjän vastaantuloa.

– Suomi on ollut puheenjohtajakaudella tarpeen vaatiessa tiukka. Venäjälle on sanottu suoraan, että taustasyy kiistaan on Krimin valloittaminen.

Tutkija: Lännellä kaksi vaihtoehtoa

Jos länsimaat tekevät Venäjälle myönnytyksiä perjantaina, käytännön vaikutuksia ei tule ylikorostaa, Upin Moshes tarkentaa.

– Symbolisesti myönnytys Venäjää kohtaan olisi merkittävä. Se olisi ensimmäinen askel pakotteiden lieventämisessä.

Silti esimerkiksi EU ei tulisi Mosheksen mukaan joustamaan Venäjän-vastaisista talouspakotteista.

Tällainen lopputulos olisi Mosheksen mukaan samalla merkki siitä, että Venäjän diplomatian lähestymistapa, jossa maa ei aidosti myönny vastapuolen näkemyksiin, toimii.

– Venäjän asemat ovat tässä tilanteessa vahvat, koska länsi ja Euroopan neuvosto ei missään nimessä halua Venäjän lähtevän, Moshes sanoo.

Mosheksen mukaan länttä motivoi liennytyksiin etenkin kauppasuhteet ja energiapolitiikka.

Lännen vaihtoehtoina on Mosheksen mukaan periaatteista eli käytännössä pakotteista kiinni pitäminen ja mahdollinen Venäjän jäsenyyden menettäminen tai käytännöllinen lähestymistapa ja myönnytyksen tekeminen Venäjälle.

– Periaatteiden suhteen annetaan periksi, Moshes uskoo.

47 maan järjestö

Euroopan neuvosto on vuonna 1949 perustettu hallitustenvälinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö.

Se ei kuulu EU:hun, mutta se sekoitetaan usein Eurooppa-neuvostoon eli EU:n huippukokoukseen.

Siihen kuuluvat lähes kaikki Euroopan maat ja muutamia Euroopan ulkopuolisia valtioita. Suomi liittyi vuonna 1989.

Se tunnetaan etenkin Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ja -tuomioistuimesta.

Euroopan neuvosto ei säädä lakeja kuten EU, mutta sen jäsenmaat ovat solmineet lähes 200 kansainvälistä sopimusta esimerkiksi vähemmistöjen oikeuksista ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnasta.

EU:n käyttämä tähtilippu on alun perin ollut Euroopan neuvoston lippu.

Järjestön budjetti on vajaa 440 miljoonaa. Yhtä kansalaista kohti se on alle euron.

MAINOS

Kommentoi

Periaatteet on aina olleet kauppatavaraa. Mikäs siinä. Pakotteet veke, ja kauppa käyntiin Venäjän kans.
Israel joutas pakotteiden kohteeksi.
Ikinä en osta niitten appelsiineja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mahtaakohan se Timo-poika tajuta, että jos ei ole äänioikeutta niin ei ole jäsenmaksujakaan? Tottakai Ukraina ottaa kaiken rahan mitä EU sille lähettää ja enempikin kelpaa! Tartteiskohan Euroopanneuvostolla olla parempaa järkeä käytössä, kuin mitä toimitusministeriön ulkoministerillä on?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Soini on kai niin Venäjän lumoissa että Ukrainan voi unohtaa. Olisi karmea kasvojenmenetys koko EU:lle sillä Venäjä ei ole antanut senttiäkään periksi Krimin eikä itä-Ukrainan suhteen ja nyt oltaisiin tekemässä myönnytyksiä Venäjälle.
En laske tätä Soinille meriitiksi vaikka hän uraansa lopettavana poliitikkona ajattelee olevansa kai Nobelin arvoinen välittäjä. Mitähän tässä on taustalla?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Krim maksoi venäjlle 90me. Soinln seuraava hillotolppa löytyy lipposen ja ahon vanavedestä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Samalla sitten tunnustaa israelinkin uudet alueet.
Tämä venäjän myötäily on sama kuin lupaisi tappaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

22:53
Oulun kaupunginjohtaja: Sote-uudistusta kehitettävä palvelut edellä, maakunnan verotusoikeuden vaikutukset selvitettävä perusteellisesti
22:00
Lumotut sanat -festivaali kokoaa oululaisia lapsia ja perheitä kirjallisten asioiden äärelle kuukauden ajan
20:47
Lyonissa kirjepommi haavoittanut useita ihmisiä – kukaan ei ole kuollut
20:47
Talon lunastus ja purku tiehankkeen alta aiheuttivat haikean mielen – Iin ohitustiehanke saattaa alkaa toteutua luultua nopeammin, jo kymmenen vuoden päästä Tilaajille
20:00
Kysyimme, ehtiikö vielä varata kampaajaa ensi viikon lopun valmistujaisia varten – "Muutamia vapaita aikoja on"
19:42
Kumpi tienaa enemmän euroedustaja vai kansanedustaja? – Brysselissä tilille voi kilahtaa kuukausipalkkioiden ja kulukorvausten lisäksi tuhansien eurojen veroton päiväraha
19:40
Sakari Mannisen Minna-äiti pyrkii seuraamaan poikansa jokaisen pelin, puolivälierän suoritus liikutti kyyneliin – Kaapo-koira kaipaa kotona isäntänsä rapsutusta
66
Hamal tekee kahta työtä ja yrittää ansaita nettona 2 600 euroa kuussa, jotta saisi perheensä Suomeen – Korkea tuloraja on vähentänyt perheenyhdistämisiä
54
Nuoret jalkautuivat toisen kerran kaduille ympäri maailmaa ilmaston puolesta – missä ovat aikuiset?
42
Fennovoima: Kaikki lupa-asiakirjat STUKille viimeistään keväällä 2021 – "Viime kesän jälkeenhän koko hankkeen aikataulu on muuttunut"
38
Näin asianajajat ja muut oikeusavustajat törttöilevät – "Tuomarilla on persiljaa korvissa aina, kun minä puhun"
35
Jupakka sai uuden käänteen – Heinäluoman rypsiöljyerä myyty loppuun
29
Osaajapula voi olla ratkaiseva isku yksittäisen yrityksen maailmanvalloitukselle – miksi ict-alan työvoiman tarve ja tarjonta eivät kohtaa? Lukijalta
23
Leijonat kaatoi Ruotsin ja etenee mitalipeleihin! Ratkaisu haettiin jatkoajalta – seuraavaksi vastaan Venäjä

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Koiran ulkoitus

Pyörätiellä jalankulkijalla on oikeus valita kumpaa reunaa kulkee, oli koira tai ei. Lue lisää...
Tämä fakta

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

24.5.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image