Kotimaa

"Työn­te­ki­jöi­den oikeudet tun­nus­tet­ta­va, jotta asioista voidaan sopia pai­kal­li­ses­ti" – Pamin uusi jär­jes­tö­joh­ta­ja Risto Kalliorinne perää malttia työ­mark­ki­noil­le

Pamin järjestöjohtaja Risto Kalliorinne matkustaa uuden tehtävänsä vuoksi Oulun ja Helsingin välillä. KUVA: Jarmo Kontiainen
Kotimaa 13.1.2019 7:00
Minna Akimo

Työmarkkinoiden levottomuus ja vastakkainasettelu syö pohjaa paikalliselta sopimiselta, sanoo Pamin uusi järjestöjohtaja Risto Kalliorinne.

Paikallisen sopimisen edistäminen työpaikoilla ei etene eikä onnistu, jos yrittäjäjärjestöjen päämääränä on saada työntekijät joustamaan työehtosopimusten alle. Näin sanoo palvelualojen ammattiliiton Pamin tuore järjestöjohtaja Risto Kalliorinne.

Suomen työmarkkinoilla paikallista sopimista on perännyt erityisesti Suomen Yrittäjät, joiden toimistosta on lähtenyt useita ehdotuksia, miten suomalaista työelämää pitäisi muuttaa.

– Suomen Yrittäjien lähtökohta on ollut se, että asioista pitäisi sopia valtakunnallisia työehtosopimuksia huonommin eikä työntekijöillä tarvitse olla luottamusmiehiä. Tässä tilanteessa yksittäisen työntekijän asema on heikko. Jos työnantajapuoli haluaa edistää paikallista sopimusta, silloin heidän pitää tunnustaa myös työntekijöiden oikeudet. Pelottelulinja ei tätä asiaa edistä, Kalliorinne sanoo Lännen Median haastattelussa.

Vastakkainasettelu leimaa keskustelua, mutta ei näy kentällä

Kalliorinteen mukaan tämänhetkistä työn tekemisen ehtoihin ja työelämään liittyvien vaikeiden kysymysten käsittelyä ja julkista keskustelua leimaa voimakas vastakkainasettelu. Tämä ei hänen mukaansa kerro koko totuutta eikä edistä työntekijän eikä työantajan etua.

– Olen tavannut lukuisia ahkeria yrittäjiä, jotka työllistävät jäseniämme. Näissä tapaamisissa en ole kohdannut sitä samaa vastakkainasettelua, jota Suomen Yrittäjien johto esittää. Vähän kummastuttaa, miksi Suomen Yrittäjien johdon annetaan viedä suomalaiset työmarkkinat uuteen vastakkainasettelun aikaan, josta olemme viime vuosikymmeninä päässeet eroon, hän sanoo.

Työnantajien leiri syyttää ammattiyhdistysliikettä siitä, että sieltä torpataan kategorisesti kaikki uudet ehdotukset.

Ammattiyhdistysliikkeelle on annettu ikuisen vastarannankiisken asema. Kalliorinne tuntee keskustelun argumentit ja lähtökohdat, mutta ay-liikkeen ikuisen vastustajan roolia hän ei allekirjoita.

– Suomen Yrittäjiin nähden meidän eromme on se, että paikallinen sopiminen tapahtuu järjestäytyneissä yrityksissä, jotta työntekijät ovat mahdollisimman tasavertaisessa asemassa, kun työpaikkakohtaisista asioista sovitaan.

Paikallisesti on sovittu palkankorotuksista ja työaikapankeista

Kalliorinne nostaa esille, että jo nyt palvelualan työpaikoissa on tehty onnistuneita paikallisia sopimuksia. Pohjois-Suomen palvelualan yrityksissä työntekijät ja työnantajat ovat sopineet työpaikkakohtaisesti palkankorotuksista ja työaikapankeista.

Paikallista sopimusta on hyödynnetty myös vartiointialalla.

– Lapissa paikallisesti on sovittu muun muassa ohjelmapalvelualan yrityksissä poikkeavista työajoista eli siitä, miten työtä tehdään sesonkiaikoina, kun työtä on paljon. Tällöin sovitaan työaikapankista, jolloin toimeentulo on turvattu myös sesongin ulkopuolella. Hyvin menestyvissä hiihtokeskuksissa paikallisesti on sovittu yleistasoa korkeammista palkankorotuksista, kun jakovaraa on ollut, hän luettelee.

Protestit tulivat työpöydälle

Vuotta 2017 Kalliorinne kuvaa ammattiyhdistysliikkeen kannalta haastavaksi.

Perustyön päälle ovat tulleet työpaikkakohtaiset mielenilmaukset. Ne johtuvat nykyisen hallituksen lakiesityksistä, joilla on heikennetty työntekijöiden henkilöperusteista irtisanomissuojaa.

Kiky-sopimuksilla pidennettiin työaikaa ja aktiivimalli kuritti työttömiä. Lakiesitysten läpimeno eduskunnassa sai työmarkkinat entistä levottomammaksi.

– Viime vuosi on kulunut erilaisten lausuntojen antamisessa sekä työntekijöiden kannalta epäedullisten lakihankkeiden torppaamisessa. Työntekijät ovat joutuneet kokoontumaan Senaatintorille lippujensa kanssa protestoimaan, ja työpaikoilla on ollut useita lakkotoimia. Itse toivon, että jatkossa yhteiskunnallista vaikuttamista voidaan tehdä asiallisesti eikä torille tarvitse kokoontua, hän sanoo.

Nuoret aktivoituvat, kun saavat mahdollisuuksia

Palvelualojen ammattiliiton järjestöjohtaja on aloittanut tehtävässään aikana, jolloin ammattiyhdistysliikkeiden jäsenmäärät ovat laskussa.

Jäsenmäärän lasku on todellisuutta myös Pamissa, jossa jäsenet ovat usein kauttakulkumatkalla. Kun kauppaan työllistyvä nuori saa koulutusta vastaavan työpaikan, samalla vaihtuu myös liitto.

Vuonna 2017 Pamin jäsenmäärä oli 232 000. Tämän vuoden jäsenmäärä on 226 000.

– Ilmiöstä on syytä olla huolissaan. Jos järjestäytymisaste laskee liikaa, silloin me emme voi puolustaa jäseniämme työpaikoilla, emmekä voi turvautua joukkovoimaan, mikäli sille on tarvetta.

Kalliorinteen mukaan väite, ettei nuoria kiinnostaisi yhteisten asioiden hoitaminen, ei pidä paikkansa. Hän uskoo työpaikkakohtaisen toiminnan uuteen nousuun ja siihen, että yhteisten asioiden hoitaminen työpaikoilla kiinnostaa, kun annetaan riittävästi vastuuta ja mahdollisuuksia.

– On mahtavaa nähdä, kun nuoret ihmiset järjestäytyvät ja haluavat laittaa oman työpaikkansa asioita kuntoon. Nuorilla ihmisillä on rakentavia näkemyksiä ja ehdotuksia, miten työpaikan asioita voisi parantaa yhdessä työnantajan kanssa. Ongelma on se, etteivät he aina uskalla tuoda niitä työpaikoilla esille työnantajien liittovastaisten asenteiden vuoksi.

Tästä käytännön esimerkki Kalliorinteen mukaan on se, että työnantajapuoli on alkanut markkinoida yleisen työttömyyskassan jäsenmaksun maksamista työntekijän puolesta.

– Tämä kertoo siitä, että työnantajan viesti on: erotkaa liitosta. Täytyy kuitenkin sanoa, että ei tämä viesti ole tehonnut, sillä massaeroja ei ole tullut.

MAINOS

Kommentoi

Paikallinen sopiminen on tuotu työpaikoille ikään kuin takaoven kautta, pienissä työpaikoissa arkipäivää.
Jo nyt esim. ravintola-alalla käytetään viikon työvuorolistoja ( 3-viikkoa sanoo TES) , osa-aikaisten tunteja vähennetään kun palkataan uusia työntekijöitä vaikka pitäisi tehdä juuri päin vastoin . Ylityökorvauksia ei makseta vaan ne on nykyään piilotettu tasoittumisjaksoihin.
Jos peruspalkka on 1900€ /kk kokoaikaisella niin osa-aikaisella se on n. 1400 € brutto !! 5-päiväisestä työviikosta jää käteen hiukan yli tonni. Jos miettii että näistä luvuista eläke tulee olemaan n. 60% jos sitäkään niin huh huh.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Harvinaisen analyyttisiä ja rakentavia ajatuksia ay-liikkeestä.
Edut on neuvoteltava ja valvottava kummallakin puolella, mutta kokonaisuus Suomessa on aina rakennettu yhdessä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi edes neuvotella työpaikkakohtaisista sopimuksista kun heti alku on osoittanut sen tähtäävän vain työntekijöiden järjestäytymisen heikentämiseen ja huonompiin ehtoihin? Ammattijärjestöissä ei pitäisi lähteä lepsuilemaan vaan olla nykyistä ärhäkämpi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juuri noin asia on, kuin Kalliorinne kirjoittaa. Itsekin yrittäjäjärjestöön aikoinaan maksoin muutaman vuoden jäsenmaksut, mutta jouduin eroamaan siitä, koska kaikki tavoitteet ja toimet tähtäsivät asiakaskuntani, siis tavallisten työtä tekevien ihmisten elinolojen heikentämiseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Työntekijöiden olis hyvä harkita lakkoon menemistä silloin kun pääasiallinen syy on, että talousterroristi mafian pomo pääsee esiintyyn tv uutisiin. Näitähän Suomen lakoista suurin osa on.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihan järkevää puhette vaikka olenkin työnantajan roolissa. Mielestäni tasavertainen kohtelu ja reilu peli puolin ja toisin on kaiken perusta. Kuitenkin, mielestäni hyvinä aikoina sovitut mm. pekkaset pitäisi supistaa vaikka puoleen tai poistaa kokonaan, se helpottaisi huomattavasti yritysten tilaa ja jatkoa taloudellisessa mielessä. Nyt maksetaan ihan liikaa tekemättömästä työstä. Itse olen aina saanut palkan tehdystä, enkä ole koskaan halunnut ns. avustusta tekemättä mitään. Neuvottelemalla päästään aina parhaaseen tulokseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus on voimassa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia.


Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

SAIRAIDEN PILKKAAMINEN.

Vai puolustat erilaisia ihmisiä etkä ole niitä tuijottanut?? Ainakin Lesta-Sipilä ei ole kuulunut tähän joukkoon. Olipa ... Lue lisää...
jerme

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

17.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image