Kotimaa

Työministeri Harakan ensi toimet työllisyyden pa­ran­ta­mi­sek­si – työttömille yksilöllistä valmennusta ja palkkatukeen lisää rahaa

Työministeri Timo Harakka (sd.) kertoi tiistaina tänä syksynä alkavista työllisyyden parannustoimista.
Kotimaa 23.7.2019 15:42
Kirsi Turkki

Työministeri Timo Harakka (sd.) esitteli tänään ensimmäisiä toimia työllisyysasteen nostamiseksi hallituksen tavoittelemaan 75 prosenttiin. Yksilöllisten ja valmentavien työllisyyspalvelujen kehittäminen alkaa heti. Palkkatukea yksinkertaistetaan ja tukirahaa tulee lisää. Yritysten tarpeisiin räätälöity työvoimakoulutus saa myös lisärahoitusta.

Tilastokeskuksen tiistaina julkaisema kesäkuun vertailukelpoinen työllisyysaste oli 72,5 prosenttia. Työllisyyden kasvu käytännössä pysähtyi kesäkuussa, kun toukokuussa kasvua oli vielä 32 000 ihmistä.

Huolestuttavaa on myös se, että 44 kuukautta peräkkäin laskenut lomautusten määrä on hieman noussut touko- ja kesäkuun aikana.

Hyvää tilastoluvuissa on edelleen se, että pitkäaikaistyöttömyyden lasku on huomattavan suurta kokonaismäärästä vuoden ensimmäisellä puoliskolla.

– Jatkuvan talouskasvun myötätuuli ei enää vie työllisyyttä eteenpäin. Tilastot kertovat nyt sen, että helposti työllistettävät ihmiset ovat löytäneet työpaikan, työministeri Timo Harakka (sd.) sanoi työllisyyttä koskevassa tiedotustilaisuudessa.

Työllisyys on maratonlaji

Hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta ja noin 60 000 uutta työpaikkaa hallituskauden loppuun mennessä. Työministeri Harakka korostaa, että työllisyyden nosto on maratonlaji, vaikka tuloksia kellotetaan joka kuukausi.

Harakan mukaan esimerkiksi hallituksen tärkeä työllisyystoimi, oppivelvollisuuden korotus, vaikuttaa hitaasti, ei käytännössä lainkaan tämän hallituskauden aikana.

Yksilölliset palvelut avainsana

Työvoimapalvelujen kehittäminen yksilölliseen ja valmentavaan suuntaan alkaa jo tänä syksynä. Yksilöllisiä palveluja tarvitsevat erityisesti osatyökykyiset, maahanmuuttajat, nuoret ja ikäihmiset. Harakan mukaan uraohjauksessa ja valmennuksessa on paljon tehtävää ja siihen tulee lisää käsipareja.

Hallitus ohjaa yksilölliseen yhteydenpitoon ja nuorisotakuun toteuttamiseen kahdeksan miljoonaa euroa vuodessa ja työkykyohjelman toteuttamiseen 36 miljoonaa euroa vuosina 2020 - 2022.

Suomi on Ruotsia merkittävästi jäljessä palkkatuen käytössä. Palkkatukirahoja jää vuosittain jopa käyttämättä. Yritykset kokevat palkkatuen käytön monimutkaiseksi ja maksatukset epävarmoiksi. Järjestöt ovat kiinnostuneita palkkatuen käytöstä, mutta järjestöjen tuen käyttöä on rajoitettu.

Harakka sanoo, että hallitus lisää palkkatukirahoja 18 miljoonaa euroa ja nopeuttaa maksatusta ja yksinkertaistaa ehtoja. Järjestöiltä poistetaan rajoitukset tuen käyttöön. Aivan uutena muotona tulee mikroyrittäjien rekrytointituki, jonka pitäisi helpottaa yksinyrittäjää palkkaamaan ensimmäinen työntekijä.

Kuntien kanssa on tarkoitus pilotoida uusia kumppanuusmalleja työllisyyspalveluissa sekä monistaa parhaita kuntamalleja laajempaan käyttöön.

Nopea ja tehokas keino työllisyyden parantamiseksi on Harakan mukaan myös lisärahoitus yritysten tarpeisiin räätälöityyn työvoimakoulutukseen. Hallitus ohjaa työvoimakoulutukseen 14 miljoonan euron kertaerän tuleville vuosille.

Kolmikantaiset neuvottelut alkavat

Hallitus asetti työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän heinäkuun alussa. Ministerityöryhmä kokoontuu ensi kertaa tämän viikon perjantaina. Työlistalla on kolmikantaisten alatyöryhmien perustaminen. Ne ideoivat lisää työllisyyden parantamiskeinoja.

Ensimmäisiä ideoita työryhmiltä odotetaan elokuun aikana ja viimeistään hallituksen syyskuussa järjestettävään budjettiriiheen.

Työmarkkinajärjestöt ovat jo mediassa esitelleet keinojaan. Niitä ovat olleet muun muassa perhevapaauudistus, ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen ja lyhentäminen, työttömyysturvan lisäpäivien eli eläkeputken lyhentäminen ja ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta luopuminen.

Harakan odotukset kolmikantaisesta valmistelusta ovat positiiviset.

– Kaikki merkit kolmikantaisesta valmistelusta ovat positiiviset. Työmarkkinajärjestöt kantavat vastuuta työllisyydestä.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (39)

Yksi puuttuu, eli neljä-viisi vuotta jatkunut kansainvälinen nousukausi, joka auttoi edellistä hallitusta, se nousukausi jos olisi eipä olisi hätää.
Hallituksen toimet ovat erittäin hyviä ja tukee tavoitetta.
EK esittää ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen ja lyhentäminen, työttömyysturvan lisäpäivien eli eläkeputken lyhentäminen, nämä on niitä jotka ei palvele kehitystä, köyhyys kasvaa, lisää työttömyyttä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Harakka aikoo maksattaa valtiolla työllistettävien palkat. Silläkö Suomen olot paranee. Ei hyvältä näytä tämä uuden hallituksen meininki eikä varsinkaan sen seuraukset.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Palkkatuella tilastot kyllä kaunistuvat, mutta ihmiset tekevät työttömyyskorvauksella töitä eli eivät pysty parantamaan elintasoaan. Toimien pitäisi olla sellaisia, että ne johtaisivat pitkäaikaisiin työsuhteisiin ja elämisen mahdollistamaan palkkatasoon - ehkä sitä myötä syntyvyyskin nousisi kun elämää voisi (uskaltaisi) suunnitella hieman pitemmälle eteenpäin. Järjestöt, jotka toimivat pääasiassa RAY- tai jollain EU- tai vastaavalla tuella eivät pysty palkkaamaan työntekijöitä (lukuun ottamatta mahdollista toiminnan vetäjää). Pahimmillaan palkkatuen laajentaminen yrityksiin taas silppuaa työmarkkinoita entisestään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kerätään ihmisiltä lisää veroja, jotka sitten kierrätetään palkkatukena työllistämiseen. Onpa taas keinot vähissä tälläkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olin kerran palkkatuetussa työssä, jossa järjestön hallituksen jäsen kävi välillä huomauttamassa, että myykää vaikka itseänne, tärkeintä on, että rahaa tulee..., että sillä lailla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joopajoo, ja ex-kansanedustajat vetävät hirmurahoja vaikka ovat töissä ja osalla rahakkaat tuotot ja muka ei palkkaa, mutta KIKY ahdistaa oikeita työttömiä, olis sillä kirveellä tosissan töitä.....

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Harakan ulkoisesta olemuksesta tulee mieleen, eräs Aake Kallialan esittämä hahmo vuosien takaa. Pärnäsen korjaamolla molla molla molla....

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Palkkatuen maksavat veronmaksajat ja ne yritykset kilpailukyvyllään jotka eivät tätä veroetua hyväksi käytä. Palkkatukityöntekijä kokee olevansa toisen luokan työntekijä ja myös hänen työtoverinsa ja työnjohtajan olisi oltava samalla tavalla palkattuna jos kyse on tuottavuudesta. "Vaikeasti työllistettävä" on työnhakijan arvon ja oikeuksien loukkaamista. Palkkatuki ei ole uusi työpaikka vaan yritystuki. Varsinkin kuntien pitäisi palkata normaalisti. Normaalissa palkkauksessa sekä kuukausittainen työaika että työsuhteen pituus syntyvät aidon työvoiman tarpeen mukaan. Palkkatukijärjestelmässä niistä päättää TE-palvelun työntekijä tai ne määrää työttömyysturvan ehdot.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihan sama vaikka lisättäisiin mitenpaljon työvoimahallinnon henkilökuntaa jos ja kun tämän vihervasemmisto hallituksen muut toimet lisäävät työttämyyttä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä tässä maassa riittää graduntehneitä "asiat parhaiten tietäviä" kunnallispoliitikkoja, virkamiehiä, kansanedustajia, tilastonikkareita, virkakyylääjiä ja muita paskanjauhajia jotka eivät tajua yhtään mitään siitä mikä on tuottavaa työtä josta saadaan kansalle ruoka, majoitus, terveydenhoito ja myös palkat tälle edellemainitulle selkärangattomien verenimijöiden ja nilviäisten huuhaaarmeijalle. Nämä julkaisevat vielä niin saakelin typeriä ratkaisuehdotuksia, että eivät edes käsitä kuinka typeriä ne ovat. Ruoka saadaan pöytään vain tekemällä, ei peräpää punaisena palaverissa istumalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

eikö työpaikkojen lisääminen olisi kansakunnalle parempi ratkaisu. Yritystuet vastikkeellisiksi, joku kiky-leikkuri firmoille jos ei työllistämistä ja aksvua tapahtu jos saavat tukia ja verohelpotuksia jne jne.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei hallitus luo työpaikkoja, vaan yritykset. Jos eduskunta niistää yrittäjän ja palkansaajan tilin verotuksella kuivaksi, työttömyys ei vähene. Palkansaajan mahdollisuudet kansantaloutta hyödyttävän yrityksen perustamiseen Suomessa ovat pienenlaiset, ellei onnistu saamaan niin suurta perintöä, että siitä jää verojen ja muiden kulujen jälkeen riittävää pääomaa jolla hankitaan toimitilat, tuotantovälineet ja maksetaan ensimmäisen viiden vuoden palkat kun yritys on kyntövaiheessa.

Pankin kanssa ei velkaorjuuteen kannata tässä maassa ryhtyä ellei yrittäjänalku satu olemaan masokisti tai mielenvikainen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mikroyrityksiin kohdistuva työllistämistuki on perusteltua. Ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaus on mikroyritykselle korkean kustannuskynnyksen takana. En kuitenkaan kannata tukea, joka korvaa työnantajan normaalikulut liian suurelta osalta, Max 35 % tukea palkkakulusta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihminen on aina tavoitellut vähemmällä enemmän,kun kerta yhkunta pyörii jokavuosi -8% työllisyysasteella ja siihen pyritään jopa valtion tuella niin pitäis olla onnelinen kun se pyörii,vähemmällä ja työvoimareservi kasvaa mikä on työnantajan unelma jopa kärkihanke,en ymmärrä mikä tässä on ongelma joka pitäisi ratkaista.
No sehänse on sen reservin elättäminen se on se johon ei löydy maksumiehiä,sanoisin että kun se reservinkasvu on kaikkien yritysten tavoite niin osinkotuloista se pitää ylläpitää,siinä se tietenkin se taho jota varten reservi on myös sen kustantakoon.

Ja yritystueilla älkööt tervettä kilpailua nujerrettako.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On kyllä. Huhut kertovat että mies on ollut joskus jopa itsekin töissä. Kyllä se siitä, valtiolle tai kunnille tai YLEen lisää väkeä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olisitte satsanneet kaiken palkkatukeen. Ne valmennukset kun kuitenkin ovat ilman mitään viranomaisvalvontaa toteutettuja verorahojen hukkaan heittämistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin on se vaan kumma, että tuntemani pitkäaikaistyötön Tampereella sai töitä vasta kun pääsi palkkatuelle. Ammatilla mitään virkaa mutta kunhan joku kustantaa työnantajalle niin sitten hyvä.

Eli töihin pääsemisestä pitää työnantajalle maksaa, samalla kun kansa on aivopesty huutelemaan, että työtön ei halua mennä töihin.

Melkoisen kiero yhteiskunta sanon minä. Täytyy olla jokin Monty Python tarina ohjenuorana...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (39)

Uutisvirta

27.1.
Jokunen republikaani äänestää Trumpia vastaan, uskoo puolueen senaattori – Trumpin oikeudenkäynti jatkuu, uusi vuoto asetti puolustuksen tukalaan asemaan
27.1.
Ettan vire kestää lentopalloliigassa, nyt kotisalissa talttui Hurmos: "Onneksi pelaajat pystyvät repimään ratkaisevan eron, kun valmentaja ei saa mitään aikaan"
27.1.
Analyysi: Oulun valtuusto kokoustaa kuin sillit purkissa – auttaako tiivis tunnelma päättämään isoista säästöistä? Tilaajille
27.1.
Turun synagogaa töhrittiin maalilla holokaustin muistopäivänä – presidentti Sauli Niinistö pitää töhrimistä huolestuttavana
27.1.
Päävalmentaja Jukka Jalonen Ruotsin EHT-turnauksen lähtökohdista: "Sopivan haastavaa itsellekkin"
27.1.
Helsingin poliisin ylikomisario teki rikosilmoituksen kansanedustaja Ano Turtiaisesta – taustalla kansanedustajan tviitti
27.1.
Yhdysvaltain sotilaskone putosi Afganistanissa – Taliban väittää ampuneensa koneen alas, USA kiistää Talibanin osallisuuden

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono maan itäosassa sekä Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa lumisateen, lumisten teiden ja sohjoisten teiden vuoksi.
Ajokeli on tai muuttuu huonoksi seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Ranua, Posio, Kemi, Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Tervola, Pello, Rovaniemi, Kemijärvi, Kolari, Muonio ja Enontekiö pöllyävän lumen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Keskusta korottamassa lapsilisiä!

186 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Hinnoittelevatko selluköpit itsensä työttömäksi?

Oulu oyn aikaan sinne pääsivät kaikki kun tehtaalle ei kukaan halunnut. Oli valtion laitos. Sitten se laitettiin kuntoon... Lue lisää...
Miksi et aikanaan me...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

28.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image