Kotimaa

Tutkimus: Virolaiset kiinnittyvät heikommin suomalaiseen yhteiskuntaan kuin somalit

Somaleilla on kyselyaineiston mukaan paras suomen kielen taito, mutta heistä 45 prosentilla ei ole yhtään kantaväestöön kuuluvaa ystävää. Kuvituskuva.
Kotimaa 30.9.2019 16:17
Anna Kilponen

Somalit tuntevat suomalaisuuden omakseen, mutta 90 prosenttia heistä kokee syrjintää työelämässä.

Suomen somalinkielisissä on eniten suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittyneitä ja suomalaisuuden omakseen kokevia, kun taas virolaisissa suomalaisuuteen samastuneita on vähiten.

Tämä selviää tänään maanantaina julkaistusta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin Suomen viiden suurimman vieraskielisen kieliryhmän asenteita, identiteettejä ja kiinnittymistä Suomeen. Mukana olivat pääkaupunkiseudulla asuvat venäjän-, viron-, somalin-, arabian- ja länsimaiden englanninkieliset.

Tutkimuksen mukaan kiinnittyminen suomalaiseen yhteiskuntaan on melko vahvaa Suomen suurimmissa ulkomaalaistaustaustaisissa kieliryhmissä. Sen sijaan suomalaisuuden identiteetikseen mieltää melko harva.

90 prosenttia kieliryhmien edustajista viihtyy Suomessa hyvin.

Virolaisilla ei tarvetta suomalaistua

Yli kolme neljäsosaa pääkaupunkiseudulla asuvista viron-, venäjän- englannin-, somalin- ja arabiankielisistä kokee olevansa täysin tai jossain määrin osa suomalaista yhteiskuntaa.

Suomalaiseksi itsensä kokee huomattavasti harvempi. Yleisintä se oli somalinkielisillä (43 prosenttia) ja harvinaisinta vironkielisillä (10 prosenttia).

Virolaisten heikko kiinnittyminen yllätti myös Helsingin kaupungin erikoistutkija Pasi Saukkosen.

– Viestin selkeys yllätti: iso osa vironkielisistä pääkaupunkiseudulla ajattelee, että he ovat käymässä täällä eikä heillä ole erityistä tarvetta suomalaistua. Heistä monilla on hyvin voimakas virolaisuuden kokemus ja kulttuurisesti ja identiteettisesti aika heikko kiinnittyminen Suomeen.

Virolaisista valtaosa on tullut Suomeen työn perässä, ja he ajattelevat vielä palaavansa Viroon.

– Tilanteen voisi ehkä rinnastaa siihen, kun Suomesta lähdettiin aikoinaan Ruotsiin töihin ja ajateltiin, että lähdettiin vain käymään, Saukkonen kertoo.

Somalien ohella itsensä kokeminen suomalaiseksi on yllättävän yleistä Suomen arabiankielisillä. Arabiankielisistä 37 prosenttia kokee itsensä täysin tai jokseenkin suomalaiseksi. Saukkosen mukaan eroa esimerkiksi virolaisten suhtautumiseen selittää heidän pakolaistaustansa.

– Moni heistä itse on tullut pakolaisena Suomeen tai heidän vanhempansa ovat tulleet. He ovat hyvin tietoisia siitä, kuinka vaikeaa takaisin lähteminen on. He tavallaan jättävät lähtiessään kotimaansa toisin kuin virolaistaustaiset työperäiset maahanmuuttajat.

Arabit kokevat olevansa tasavertaisia

Enemmistö arabiankielisistä on tullut maahan turvapaikanhakijoina ja asunut maassa alle viisi vuotta, mutta heistä 90 prosenttia haluaa jäädä pysyvästi Suomeen.

Heistä myös kaksi kolmasosaa kokee olevansa tasavertaisessa asemassa kantaväestön kanssa, vaikka muissa kieliryhmissä tasavertaisuutta koetaan vähemmän.

Tutkimustulosta arabiankielisten vahvasta kiinnittymisestä voi Saukkosen mukaan osaltaan selittää sillä, että heillä ei ole vahvaa tottumusta vastata kyselyihin, jolloin vastaukset saattavat olla positiivisesti värittyneitä.

– Täytyy muistaa myös se, että haastatelluissa arabiankielisissä on vasta oleskeluluvan saaneita, joten heillä ovat muutenkin positiiviset tunteet pinnalla.

Somalit ja virolaiset vaalivat kotimaansa identiteettiä

Vaikka samastuminen omaan lähtömaahan on tavallista kaikissa kieliryhmissä, erityisesti somalin- ja vironkieliset vaalivat oman maan identiteettiä ja kulttuuria.

– Kun viron- ja somalinkieliset ovat itseä uusintavia ryhmiä, ovat englannin- ja venäjänkieliset puolestaan paljon heterogeenisimpiä ryhmiä.

Osalla maahanmuuttajataustaisista kieliryhmistä havaittiin tutkimuksessa myös rinnakkaisia identiteettejä. Yleisintä se on somalinkielisillä, joista lähes joka toinen kokee olevansa sekä suomalainen että somalialainen.

– Kotouttamispolitiikan ei tarvitsekaan olla sellaista, että pitäisi hylätä kaikki muu ollakseen suomalainen. Kaikista haavoittuvimmassa asemassa ovat ne väliinputoajat, jotka eivät pääse suomalaisuuteen käsiksi, mutta joille myös tausta ja perheen perinteinen kulttuuri ovat vieraita. Sellaisiakin on.

Työsyrjintä on yleistä

Somalinkielisistä valtaosa, noin 90 prosenttia, kertoi kokevansa työsyrjintää. Arabiankielisissä työsyrjintää kokeneita on 57, venäjänkielisissä 51 ja englanninkielisissäkin 40 prosenttia. Vironkielisistä puolestaan neljäsosa on sitä mieltä, että heitä on jossain määrin syrjitty työmarkkinoilla.

– Tämä kiistatta osoittaa toisen muutama vuosi sitten tehdyn tutkimuksen ohella, että syrjintä on yleistä työmarkkinoilla. Se on maahanmuuttajien työllistymisen kannalta vakava asia, Saukkonen toteaa.

Somaleilla vähiten kantaväestöön kuuluvia ystäviä

Kantaväestöön kuuluvia ystäviä on tyypillisimmin englanninkielisissä ryhmissä, vaikka heistä jopa 40 prosenttia puhuu suomea vain auttavasti tai ei lainkaan.

Somaleilla puolestaan on kyselyaineiston mukaan paras suomen kielen taito, mutta heistä 45 prosentilla ei ole yhtään kantaväestöön kuuluvaa ystävää.

– Somalit ovat olleet Suomessa pitkään, mutta heillä on usein hyvin vähän sosiaalisia suhteita kantaväestöön. Kaikki eivät koe sellaista tarvitsevansakaan, mutta osa selvästi haluaisi olla muidenkin kanssa. Tämä on asia, johon kannattaisi kiinnittää huomiota ja pyrkiä luomaan erilaisia tilanteita, joissa kohtaamiset olisivat mahdollisia.

Erikoistutkija Pasi Saukkonen pitää nyt julkaistua tutkimusta hyvänä täydennyksenä aiempaan.

– Jos tutkimus uusittaisiin viiden tai kymmenen vuoden päästä, joukossa olisi enemmän Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia. Vasta maahanmuuttajien toisen sukupolven paikkansa löytäminen testaa yhteiskuntaa.

"Somalit ovat olleet Suomessa pitkään, mutta heillä on hyvin vähän sosiaalisia suhteita kantaväestöön."

Pasi Saukkonen Helsingin kaupunki

Kustakin kieliryhmästä 300

Ollako vai eikö olla? Tutkimus viiden kieliryhmän kiinnittymisestä Suomeen on Kielivähemmistöjen arvot ja identiteetit -tutkimushankkeen kahdesta julkaisusta ensimmäinen.

Tutkimustulokset perustuvat 1 527 henkilön vastauksiin. Kustakin kieliryhmästä on noin 300 vastaajaa.

Taloustutkimus keräsi aineiston käyntihaastatteluin 4.10.2018–31.3.2019. Kysymyksenasettelun, analyysit ja tutkimusraportin ovat tehneet tutkijat Ville Pitkänen, Pasi Saukkonen ja Jussi Westinen.

Tutkimushankkeen suunnittelusta ja rahoituksesta ovat vastanneet Suomen Kulttuurirahasto, e2 Tutkimus, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä oikeusministeriö.

Raportin loppuvuodesta julkaistavassa toisessa osassa käsitellään muun muassa kielivähemmistöjen arvo- ja asenneväittämiä tasa-arvosta, maanpuolustuksesta ja työmoraalista.

MAINOS

Kommentoi

Miksei tutkita eri ryhmien nettovaikutusta Suomen talouteen? Siitä tutkimuksesta olisi hyötyä, mutta tulos voisi olla hieman ikävämpi ja toisenlainen kuin tässä tutkielmassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juttelin juuri Helsingissä somalialaistaustaisen taksikuskin kanssa ajomatkan aikana. Piti suomalaisten rehellisyydestä ja suoruudesta. Sanoi että aivan viime vuosina Somalian tilanne on vakautunut paljon ja monet somaliasta lähteneet ovat alkaneet palata kotimaahansa. Jopa entiset poliitikot.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

MAD-lehti lopetettiin koska arkipäivän uutisointi ylitti kaikki järjettömyydet mitä keksiä voi ja tämä juttu kyllä todistaa tuon asian täysin todeksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllähän sitä nyt "kiinnittyisi" melkein mihin vain, jos annetaan ilmainen asunto ja maksetaan suunnilleen kaikki muutkin kulut. Mitän velvoitteita ei ole rahan vastikkeeksi, ei edes kieliopintovaatimuksia, ei mitään aktiivisuusvaatimuksia. Heleppo kiinnittyä! Virolaisen on vaikeampi kiinnittyä kun pitää tehdä töitän ja ansaita elantonsa ja maksaa kulunsa itse.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Somalit tulevat tänne "pakosta" tilanteiden sanelemana, lähinnä sotieaaja väkivaltaa pakoon.
Virolaiset tulevat tänne....???
Kyllä, töitä tekemään, mutta myös pelautumaan!
Miksi muutenkaan heitä "veljeskansaksi" kutsuttaisi...
Suomi on nykyisin niin "räkäryhtinen" maa, jossa palkitaan rikollisia, että "virun valghiatkin" suorastaan "katoavat" katukuvaan!
Kyllähän Suomi on viimeisten vuosikymmenien aikana "venäläistynyt" jo siinä määrin, että U.S.A:ssa asuvat venäläisetkin kauhistelevat Suomen kohtaloa.
Kun maata syödään sisältäpäin...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Virolaiset tulevat lahden yli töihin ja tienaamaan. Koti on 1h lauttamatkan päässä.

Afrikasta tullaan Suomeen paremman ja helpomman elämän toivossa.
Matka kotiin 12h lento.

Afrikkalaiset pääsevät kuntien ja kaupunkien vastaanottopalveluiden piiriin.
Virolaiset ovat työkaverien ja lähiesimiehen kontolla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Itse en ole nähnyt somaleita oulun alueella töissä muualla kuin SPR:n kontissa. Tämä ei siis tarkoita muuta kuin että mitä minä olen nähnyt, varmaan heitä on muuallakin töissä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Somalien työllisyysaste on vain reilut 20% vaikka he ovat olleet jo vuosikymmeniä suomessa. Somalien huoltosuhde on yli 9, suomalaisten keskiarvon ollessa 1,3. Siis yhtä työssäkäyvää kohden on 9 työtöntä. Todella kallista yhteiskunnan veronmaksajille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onpa provosoiva "uutinen". Oliskohan ilmaisella rahalla mitään tekemistä 'kiinnittymisen' kanssa? Voi jysäys.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vai on väännetty tuollainen tutkimustulos.Maallikkokin ymmärtää jättää tuollaisen "mutututkimuksen" omaan arvoonsa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

8:31
Pakettiauto paloi korjaamon pihalla Oulaisissa
8:10
Oululaisen Steel Ring -tallin Lotta Loikkanen hävisi ammattinyrkkeilyn MM-titteliottelun tuomariäänillä Karlsruhessa – manageri Markku Pirinen pettyi rajusti: ”Tuli todistetuksi, että Saksa on paska maa”
8:09
Vanhat kuvat: Tunnelmia pikkujouluista Oulussa vuosituhannen vaihteessa ja 2000-luvun alussa - juhlateltta ja baarikiertue
8:00
Luontoon kumppanin kanssa ja pari drinkkiä – oletko miettinyt, miten sinä kohtaisit yllättävän maailmanlopun? Tilaajille
8:00
Hyvä paha ydinvoima – EU:ssa sen rooli on yhä ristiriitainen, ja parlamentissa vastustus voi jopa kasvaa
8:00
Puheenaihe: Herättääkö tiernaesitys rasistisia mielikuvia? "Esitysten ei tulisi loukata mitään ihmisryhmää"
7:00
Päivän leffapoiminnat: Krooninen kipu vie tilan muulta elämältä – pienten eleiden draamaelokuva Cake etenee tuttuja polkuja

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono maan itäosassa, Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa, Lapin länsiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia lumi- tai räntäsateen vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi yöllä ja aamulla Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Lapin maakunnissa sekä seuraavissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa: Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

14.12.

Fingerpori

14.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image