Kotimaa

Tutkimus: Pohjois-Suomessa käytetään paljon unilääkkeitä - psyy­ke­lääk­kei­den käytössä selviä eroja maakunnittain

Kotimaa 18.2.2017 11:30
Lauri Nurmi

Pohjoismaisessa tutkimuksessa selvitetään parhaillaan taloudellisen epävarmuuden ja psyykenlääkkeiden käytön välisiä yhteyksiä Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan eri maakunnissa ja lääneissä.

Kelan ja Etelä-Tanskan yliopiston Coping or doping? -tutkimuksen alustavat tulokset kertovat, että psyykenlääkkeitä käytetään vähemmän alueilla, joilla bruttokansantuote on korkeampi.

– Näyttää siltä, että alueilla, joilla on enemmän työttömyyttä ja alhaisempi tuotanto, käytetään yleisesti ottaen enemmän psyykenlääkkeitä. Syy–seuraus-suhteita alamme vasta tutkia, kertoo Kelan tutkimuspäällikkö Jaana Martikainen.

Kullakin Pohjoismaalla ja maakunnalla on oma mielenterveyden lääkkeiden käyttöprofiilinsa.

 

Tanskalaisen Christoph Giang Nguyen johtama kuuden hengen tutkimusryhmä on selvittänyt kunkin maan psyykenlääkkeiden käytön avohoidossa vuosina 2006–2015 kansallisista reseptitiedostoista.

Tutkijat ovat laskeneet keskiarvon sille, kuinka moni ihminen tuhannesta asukkaasta käyttää vuosittain psykoosi-, neuroosi-, uni- ja masennuslääkkeitä tietyllä alueella. Tutkimus kattaa työikäisen väestön eli 15–64-vuotiaat.

– Psykoosilääkkeitä ja unilääkkeitä käytetään Suomessa paljon, Martikainen kertoo.

Kymmenportaisella asteikolla Lappi, Etelä-Savo, Päijät-Häme ja Kymenlaakso sijoittuvat koko Pohjoismaiden ylimmälle tasolle. Niiden alueella unilääkkeitä syö vuosittain tuhannesta asukkaasta 67–70 ihmistä eli 6,7–7,0 prosenttia.

 

Psykoosilääkkeissä Keski-Suomi, Kainuu, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso nousevat käytön yleisyydessä neljän Pohjoismaan ylimpään kymmenykseen (32–40 käyttäjää / 1 000 ihmistä).


Ruotsin ja Suomen välillä on dramaattinen ero psykoosilääkkeiden käytössä potilaiden avohoidossa, mutta masennuslääkkeitä koskeva tutkimustulos voi tuntua yllättävältä.

– Paljon on puhuttu masennuslääkkeiden käytöstä, mutta kun meitä verrataan muihin Pohjoismaihin, niin ei Suomi missään huipulla olekaan, Martikainen huomauttaa.

Laajoilla alueilla Etelä- ja Keski-Ruotsia masennuslääkkeitä käyttää 8,4–9,6 prosenttia työikäisestä väestöstä.

– Aika usein vertaamme itseämme Ruotsiin ja ajattelemme, että Ruotsissa lääkkeiden käyttö olisi rationaalisempaa. On aika yllättävää, että heillä on näin paljon masennuslääkkeiden käyttöä, Martikainen pohtii.

Suomessa masennuslääkkeitä käytetään selvästi vähemmän kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Suomen maakunnista Pirkanmaa, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala erottuvat muusta maasta masennuslääkkeiden käytön yleisyydessä.

Pääkaupunkiseutu on ollut Suomen talousveturi 2000-luvulla. Avoimet työpaikat ovat viime vuosina keskittyneet Helsinkiin ja sen ympäristöön.

Julkisuudessa kirjoitetaan paljon hektisen työelämän ihmisille tuottamista paineista, mutta tutkimuksessa Uusimaa ei erotu psyykenlääkkeiden käytössä muusta Suomesta epäedullisesti, vaan pikemminkin edukseen.

Martikaisen mukaan alustava alueellinen tarkastelu osoittaa, että alueilla, joilla on korkea BKT, käytetään vähemmän psyykenlääkkeitä.

Tutkijat ovat myös havainneet, että korkean työttömyysasteen alueilla käytetään enemmän psykoosi- ja neuroosilääkkeitä. Psykoosilääkkeitä käytetään skitsofrenian, mutta myös lievempien mielenterveyshäiriöiden hoidossa.

Neuroosilääkkeistä käytetyimpiä ovat bentsodiatsepiinit, jotka aiheuttavat helposti riippuvuutta. Niiden pitkäaikaiskäyttöä ei suositella.

Tutkijat alkavat vasta selvittää, mistä psyykenlääkkeiden käytön yleisyyden suuret erot maakuntien välillä johtuvat.

Kelan tutkimuspäällikkö Jaana Martikainen huomauttaa, että lääkärit saattavat herkemmin kirjoittaa psyykenlääkereseptejä maakunnissa, joissa muiden terveyspalveluiden saatavuus on huono.

Jos on tiedossa, että terapiaan pääsy on vaikeaa, reseptejä saatetaan kirjoittaa enemmän kuin alueilla, joissa palveluita on paremmin tarjolla.

– Hoitokäytännöt myös vaihtelevat maittain. Välttämättä ei ole niin, että työttömyys ja taloudelliset vaikeudet johtavat psyykenlääkkeiden käyttöön, Martikainen toppuuttelee, vaikka alustavat tulokset osoittavat yhteyden hyvinvoinnin ja psyykenlääkkeiden käytön välillä, Martikainen sanoo.

Neuroosilääkkeitä käytetään paljon Etelä- ja Keski-Ruotsissa sekä Lounais-Suomessa.

Varsinais-Suomi on pohjoismaisen vertailun toiseksi ylimmällä tasolla neuroosilääkkeiden resepteissä. Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla niitä vastaavasti käytetään hyvin vähän.

– Alueiden välisiä eroja on aina. Tarkistin vuoden 2005 vastaavan aineiston ja huomasin, että alueiden väliset erot ovat yllättävän pysyviä, Martikainen pohtii.

MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

26
Pakkasjakso jatkuu Oulussa ensi viikolla – alkuviikosta kylmyys hellittää hiukan
23
Oulu10:stä remontoidaan tukikohta palvelu-uudistukselle, joka toimii yhden luukun periaatteella – ajattelutapa palvelukonseptissa uusiksi
15
Täydellinen kuunpimennys näkyy Oulun taivaalla aamulla – lähetä kuva "superverisusikuusta"
15
Oulun yliopistossa on kehitetty ennätysluja ekobetoni – valmistetaan kuivista raaka-aineista ja vedestä
12
Pakkanen näkyy eläinlääkärin vastaanotolla Oulussa: Koirien anaalirauhasvaivat lisääntyvät – lähetä kuva lemmikin talviasusteesta
12
Analyysi: Pääministeri May yrittää maanantaina löytää ulos umpikujasta, mutta kova brexit lähestyy päivä päivältä
8
Harkimo vihjaa loikkauksesta: "Huomenna selviää, kuka kansanedustaja liittyy Liike Nyt -eduskuntaryhmään"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Pakkasvaroitus: Maan pohjoisosassa sekä Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa esiintyy lähivuorokauden aikana kireää pakkasta.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Tuntematon sotilas 3.0

227 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Kuka on juoppo

Omasta vankasta juopon kokemuksestani sanon, että juoppo on henkilö joka löytää syyn alkoholin hankkimiseen ja juomiseen... Lue lisää...
juoppo evp.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

21.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image