Kotimaa

Selvitys ehdottaa Suomeen vesiveroja, tavoitteena käytön tehostaminen – suurimpia maksajia olisivat met­sä­teol­li­suus ja ydinvoimalat

Metsäteollisuus käyttää Suomessa enemmän makeaa vettä kuin koko vesihuolto. Meriveden käyttäjistä ylivoimaisesti suurin on energiateollisuus ja siellä ydinvoimalat. KUVA: PEKKA KARHUNEN
Kotimaa 28.2.2020 15:23
Jami Jokinen

Nykyinen veden käytön ohjaus ei selvityksen mukaan tue riittävästi sen enempää vesiviisaita innovaatioita kuin liiketoimintaakaan. Esityksiin kuuluu myös vapaaehtoinen vesitehokkuussopimus.

Suomessa tulisi harkita vedenkäytön tehostamista taloudellisilla keinoilla, ja paras niistä olisi veden ottoon ja käyttöön kohdistuva täsmävero.

Näin katsotaan tuoreessa selvityksessä, joka pohti "vesiviisaasta" bio- ja kiertotaloutta edistäviä kannustimia. Vesiviisaudella tarkoitetaan muun muassa veden käyttöä mahdollisimman tuottavasti sekä hukkakäytön vähentämistä.

– Ohjauskeinojen nykyistä rohkeammalle käytölle on ilmeiset perusteet, mikäli Suomi mielii vesiviisaan bio- ja kiertotalouden mallimaaksi ja edelläkävijäksi, selvitys toteaa.

Makean veden tai meriveden ottoa ei Suomessa veroteta, vaikka oton vaikutukset luonnonvaroihin ja veden rooli liiketoiminnassa ovat merkittäviä.

Suomessa ei ole ohjattu vesitehokkuuteen

Selvitys arvioi veden käytön kehittymistä paljon vettä käyttävillä teollisuudenaloilla. Tulosten mukaan veden käyttöä kuvaavassa volyymissä ei ole tapahtunut muutoksia tällä vuosituhannella.

Tulosta pidetään loogisena, sillä Suomessa ei ole panostettu veden käytön tehostamiseen sen enempää taloudellisilla kuin muillakaan keinoilla. Esimerkiksi teollisuuden ja kuntien energiatehokkuussopimukset ovat vähentäneet energiankulutusta, mutta vedelle ei vastaavaa järjestelmää ole.

Säästökampanjatkin ovat kohdistuneet pääasiassa kuluttajiin.

– Vesiniukkuuteen liittyvien ratkaisujen ei ole perinteisesti katsottu koskevan runsaiden vesivarojen Suomea, selvityksessä huomautetaan.

Sen mukaan nykyinen tilanne ei tue riittävästi sen enempää vesiviisaita innovaatioita kuin liiketoimintaakaan. Aika veden käyttäjilläkään ei ole riittävästi motiivia käytön tehostamiseen.

Esimerkissä makean veden vero kymmenkertainen

Energiansäästösopimusten rinnalle selvitys ehdottaakin yrityksille ja julkisyhteisöille vesitehokkuussopimuksia. Niiden lisäksi tarvittaisiin kuitenkin taloudellista ohjausta.

Eri vaihtoehtojen toimivuutta pohdittiin esimerkeillä eri EU-maista.

Yli puolet jäsenmaista kerää vedestä arvonlisäveroa, mutta selvitys pitää tätä huonosti ohjaavana järjestelmänä. Siksi se esittää täsmäveroja.

Käytännössä kyse olisi vedenottoverosta, joka kohdistuisi sekä raakavettä ottaviin laitoksiin että vesijohtoverkoston vettä käyttäviin. Ehdotuksen mukaan vero olisi suurin makean veden käytölle. Meriveden oton ja jäähdytysveden käytön vero olisi roimasti pienempi

Selvitys arvioi vedenottoveron vaikutuksia eri aloille määrittelemällä makean veden veroksi kymmenen senttiä ja meri- sekä jäähdytysveden veroksi sentin kuutiometriltä.

Vesivoimalat ja kalankasvatuslaitokset jätettiin esimerkissä verotuksen ulkopuolelle.

Metsäteollisuus käyttää enemmän kuin vesihuolto

Suurimpia maksajia selvityksen esimerkkiverotuksessa olisivat energia- ja metsäteollisuus sekä vesihuolto asiakkaineen.

Sellun ja paperin tuotanto sekä laitosten suuri tuotantomäärä tekevät metsäteollisuudesta Suomessa erittäin merkittävän makean veden käyttäjän. Vettä kuluu sekä itse prosesseihin että jäähdytykseen, ja määrä on paljon suurempi kuin koko Suomen vesihuollon.

Energiantuotannossa käytetään vettä jäähdytykseen ja lämmön siirtoon. Ylivoimaisesti eniten vettä kuluu ydinvoimaloissa, jotka käyttävät Suomessa valtavan määrän merivettä höyryn lauhdutukseen.

Vesihuoltolaitokset voisivat siirtää maksamansa veron asiakkailleen, mutta vain niiden käyttämän vesimäärän mukaisesti. Selvitys arvioi tämän lisäävän laitosten kiinnostusta verkostovuotojen korjaamiseen.

Esimerkkiverolla kuluttajan maksettavaksi alle viisi euroa vuodessa

Kymmenen ja yhden sentin veroilla energiantuontantoalalle kertyisi vuodessa maksettavaksi noin 58 miljoonan euron verot, mikä on noin 1,2 prosenttia alan liikevaihdosta.

Ylivoimaisesti suurin osa veroista, yli 49 miljoonaa euroa, syntyisi meriveden ottamisesta. Siksi suurimpia maksajia olisivat ydinvoimayhtiöt.

Metsäteollisuudessa vesiveron summa olisi noin 55 miljoonaa euroa. Alan liikevaihdosta osuus olisi 0,2 prosenttia eli huomattavasti vähemmän kun energia-alalla.

Vesihuollolle kertyisi maksettavaa veroa noin 41 miljoonaa euroa.

Kuluttajien suora osuus olisi veden käytön perusteella noin kuusi miljoonaa euroa. Eri tuotteiden ja palvelujen hinnoissa maksettavaa tulisi esimerkissä vielä viitisentoista miljoonaa.

Vesijohtoverkoston piirissä asuvaa ihmistä kohden summa olisi alle viisi euroa vuodessa.

Vesiviisaan bio- ja kiertotalouden kannusteet -selvityksen kustansi valtioneuvoston kanslia, ja työssä olivat mukana muun muassa Suomen ympäristökeskus, Pellervon taloustutkimus, Jyväskylän yliopisto sekä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy.

Selvitykseen haastateltiin 30 eri alojen asiantuntijaa. Raporttiin voi tutustua valtioneuvoston julkaisusivustolla.

 

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (52)

Vai vesivero? Otetaan vaoaaehtoisesti myös happiverokin, että saaadaan maksaa EU:n pohjattomaan kassaan ja kansainvälisille keinottelijoille. Yrittäjät käyttäisivät ns. "verosuunnittelua" tai vaatisivat verot kilpailukyvyn nimissä nollaan, maksajaksi jäisi kansa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Täysin keksitty ongelma ja rahastusmuoto. Suomesta ei vesi lopu. Tämä mukaongelma on keksitty maailmalta missä on oikeasti vedestä pula.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jostain on aloitettava, pian kansalaiset maksavat vedensiirtoveroa tai modernimmin vesiverkkoveroa. Helppo lisätä jätevesiverkkovero ja hulevesiverkkovero.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Metsäteollisuudelle lahjoitetaan muiden maksamia verovaroja miljardi vuosessa ja se tekee üseiden miljardien voitot joka anoa vuosi.
Sen käyttämän makeanveden verotus meidän omistamana raaka-aineena on hyvä ajatus.
Kotien käyttämää elämälle välttämätöntä joumavettä ei veroteta enää enempää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin se onkin viellä ilman veroa tosin laskussa on alv ja laskuttajana on kunnallinen vesilaitos.
Tosiaan tältä hallitukselta ei mielikuvitusta puutu veroa verojen päälle, sitten kalankasvatus ja teollisuus puhumattakaan kaivos ja vesivoimaloista jätetään ilman veroja
jotka todella saastuttavat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikös kansalaiset jo maksa vedestään niin puhtaasta kuin likavedestään. Teollisuudesta ja kalan kasvatuksrsta en tiedä, ydin voimalat käyttävät lauhdevettä samaten puunjalostus laitokset.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt menee hallitus vaihtoon koska pelkästään tämmöisen selvityksen teettäminen on maanpetturuutta. Vesi on suomalaisten eikä yhdenkään poliitikon omaisuutta joka katsoo veden verotuloksi.

Jätevesien suhteen veden käyttäjät pitää velvoittaa investoimaan jätevesien puhdistamiseen niin että luontoon ei pääse myrkkyjä ja muita saasteita. Tulevaisuudessa jätevesiä pitää pystyä puhdistamaan ja kierrättämään entistä tehokkaammin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ou peipi peipi. Jos tuo menee läpi, niin sitä ei koskaan saada pois. Polttoaineverotus kans tappiin niin jo loppuu rahat ja liikut tavanmieheltä. Kalalla käytävä elääkseen ja hevonen hankittava liikkumiseen. Köyhä palaa 40-luvulle, mutta voi kattella internetistä kuiten rikkaitten touhuja. Onneksi ei ahdista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikö niitä menoja pitäs alkaa karsimaan, eikä aina vaan lisätä veroja?
Tämän maan työtätekevät ja yritykset on jo loppuun verotettu, haloo?!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hetkonen... vesihän ei itsessään kulu mihinkään vaan sen molekyylit muuttaa muotoaan ja aikanaan palaavat jälleen vedeksi. Ja jos nyt tosiaankin aletaan vedenkulutusta verottamaan, niin kai sitten myös veden tuottamisesta (useimmiten palamisreaktiolla, ns. hapetetaan yhdisteitä, joissa vetyä) ja saa vastaavasti verohelpotuksia? Ohessa tosin aika usein tulee sitä "pahaa" hiilidioksidia, jonka ilmakehää lämmittävä mekanismi ei ole ainakaan allekirjoittaneelle ihan täysin selvillä. Jos jollain on tähän näkemystä, niin kommentoikaa ihmeessä. Itse olen nimittäin aina luullut, että esim. vesihöyry on paljon suurempi lämmönsitoja kuin hiilidioksidi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuulivoima yhtiöiden edustajat taputtavat käsiään , kaikki lobbaukset ovat suuremmoisesti onnistuneet. Verotetaan kaikki muut kilpailevat energia muodot niin ahtaalle etteivät voi taloudellisesti toimia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vai että vesivero. Ja vesivoimalat jäisi veron ulkopuolelle. Nykyisin ehkä suurinta haittaa luonnolliselle vesitölle aiheuttaa juurikin vesivoimalat estämällä luonnonkalojen vapaan liikkumisen joissa. Eikä kalanviljelylaitoksetkaan taida juuri ainakaan saada vesien puhdistumista aikaan.
Kyllä tässä tulevaisuus näyttää melko synkältä. Miten täällä kohta eletään, mitään muuta ei ole luvassa kun lisää veroja, maksuja ja entisten korotuksia mielettömyyksiin. Lisäksi tavallisen työtätekevän ihmisen ja yrittäjän pitäisi pärjätä aina vaan pienemmillä tuloilla. Kaikki raha nyt jo menee siihen että on asunto, ruokaa pöydässä, ja voi liikkua työpaikan ja kodin väliä, mistä säästää? Syömättäkään ei elä. Yhtälö on minusta aivan mahdoton. Ilmeisesti tässä pitää kohta alkaa yhteiskunnan täysimääräiseksi elätiksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toki, onhan se työlästä verottaa päällekkäin asioita.
Joku toimenpidemaksu olisi paikallaan ja valitusmaksu 1000€ jokaiselta alkavalta lauseelta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voin kertoa, että verosta maksetaan jo veroa. Katsopas sähkölaskuasi tarkemmin, niin huomaat että energiaverosta maksat myös arvonlisäveroa 24 %.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Täytyy tehdä talvella lumesta vesi ja kesällä ottaa kaikki sadevedet talteen.Verottaisivatko silti? Kyllä! Sillä verottaa ne hulevesistäkin vaikka tontilla ei ole hulevesi viemäreitäkään. Äkkiä uudet vaali ja persut johtoon niin saadaan Suomen asiat mallilleen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (52)

Uutisvirta

7.4.
Britannian koronavauhti kiihtyy, lähes 800 kuoli vuorokaudessa – tuoreen tutkimuksen maassa voi kuolla jopa 66 000 ihmistä pandemian ensimmäisessä aallossa
7.4.
Muuttolinnut saapuivat Rommakonselälle Lukijalta
7.4.
Suomalaiset luottavat televisioon ja sanomalehtiin koronauutisissa – sanomalehtien suosio vahvaa etenkin nuorten aikuisten keskuudessa
7.4.
Julkinen sektori kieltäytyy lääkäriyhtiöiden koronatesteistä, edunvalvoja keskittäisi päätökset valtiolle – Ministeriö kiistää periaatteelliset syyt: Yhteistyötä harkitaan
7.4.
Päivän kotoiluvinkki: Pienet asiat pitävät yllä kodin siisteyttä – hommia kannattaa jakaa eri päiville
7.4.
Eurooppaa kiertävä kilpaesteratsastaja Mirella Lesonen-Hakola on kaaoksen hallinnasta nauttiva ison perheen äiti – "Karanteeni ei meillä juuri vaikuttanut, koska normaalistikin ehditään hädin tuskin käydä kaupassa" Tilaajille
7.4.
Suomen hoivakodeissa tapahtunut jo ainakin 20 koronakuolemaa – yhdessä yksikössä kahdeksan virukseen menehtynyttä

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Ville Tavion näkemykset

168 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Pääomavero 43% pian

Siitä vain lisää veroja. Loppuu sitten maksajat, sillä köyhemmätkin kuin Wahlroos muuttavat pois Suomesta. 43% nollasta ... Lue lisää...
pääomatulojakin

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jarin piirrokset arkistossa.

Naapurit

8.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image