Kotimaa

Ri­kos­seu­raa­mus­lai­tos haluaa keskittää vankilat kas­vu­kes­kuk­siin – puolet vangeista suorittaisi jatkossa ran­gais­tus­taan avo­van­ki­lois­sa tai panta jalassa

Rikosseuraamuslaitoksen kehitysjohtaja Pauli Nieminen sanoo, että pahin vaihtoehto vankeinhoidolle ja kalleinta yhteiskunnalle olisi se, jos vankilaverkostoa ei kehitettäisi ollenkaan. KUVA: Compic/Pekka Sipola
Kotimaa 11.6.2019 6:00
Rebekka Härkönen

Rikosseuraamuslaitos tahtoo keskittää vankilatoiminnot "kampuksiksi" kaupunkeihin. Vankiloiden kokonaismäärä vähenisi kolmella. Vangeista puolet olisi tulevaisuudessa avovankeja nykyisen kolmanneksen sijaan.

Rikosseuraamuslaitos (Rise) haluaa keskittää vankilat suuriin kaupunkeihin ja tulevaisuuden kasvukeskuksiin. Sijaintipaikkoja olisivat pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere, Jyväskylä, Kuopio, Oulu, Vaasa ja Hämeenlinna.

Vankiloissa istuu vuosittain noin 7 000 henkilöä, samaan aikana kerrallaan noin 3 000. Uudistus vähentäisi vankien vuosittaista kokonaismäärää tuhannella 20 vuoden kuluessa.

Samalla avovankien ja koevapaudessa olevien osuus kasvaisi puoleen koko vankimäärästä, kun se nykyisellään on noin kolmannes.

Tiedot ilmenevät Lännen Median saamasta tuoreesta Rikosseuraamuslaitoksen vankilaverkostoanalyysista. Rise toimitti analyysin oikeusministeriölle huhtikuussa.

– Toivomme ratkaisua asiaan valtion ensi vuoden budjettiaikataulussa eli loppuvuodesta, sanoo kehitysjohtaja Pauli Nieminen Risestä.

Risen suunnitelmissa kolmasosa nykyisistä vankilarakennuksista peruskorjataan. Kaksi kolmasosaa vangeista suorittaisi tulevaisuudessa rangaistustaan uudisrakennuksissa.

Huutavin pula lisätiloille on Vantaan vankilassa, jossa vankipaikat ovat loppumassa kesken tutkintavankien siirryttyä poliisilta Rikosseuraamuslaitoksen vastuulle alkuvuodesta.

Seuraava uusi vankila rakennettaisiin Tampereen seudulle, mihin asiaan Rise toivoo päätöstä viimeistään vuonna 2024.

– Mielellään jo aiemminkin. Tampere on yksi voimakkaimmista kasvukeskuksista pääkaupunkiseudun ja Turun seudun lisäksi, eikä siellä ole tällä hetkellä lainkaan vankilaa.

Tamperetta lähin vankila sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Kylmäkoskella.

Myös osaamista keskitettäisiin

Risen arvion mukaan toimitilaverkoston järkeistäminen voisi nipistää jopa seitsemänneksen sen vuosibudjetista seuraavan 20 vuoden aikana. Tämä tarkoittaisi jopa 32 miljoonan euron vuosisäästöä.

– Vankiloiden keskittäminen mahdollistaisi myös esimerkiksi radikalisoitumisvaarassa olevien vankeihin, jengivankeihin, naisvankeihin ja nuorisovankeihin liittyvän osaamisen keskittämisen tiettyihin yksiköihin, Nieminen kuvailee.

Uudistus niputtaisi jatkossa jokaisen suljetun vankila kylkeen avovankilan, vapautumisyksikön ja yhdyskuntaseuraamustoimiston kampusmaiseksi kokonaisuudeksi.

– Tämä mahdollistaisi samojen työntekijöiden käyttämisen kampuksen eri yksiköissä.

Risen visiossa uusintarikollisuutta ehkäisevään työhön voitaisiin satsata uudistuksen myötä peräti 260 henkilötyövuotta enemmän kuin nyt. Tämä voisi vähentää vuosittaista vankimäärää tuhannella 20 vuoden kuluessa.

– Voisimme ajaa alas vankipaikkojen määrää, sillä olisi iso merkitys meidän budjettiimme. Puhumattakaan muulle yhteiskunnalle aiheutuvista säästöistä, kun rikollisuus vähenisi, Nieminen selvittää.

Enemmän avovankeutta

Rikosseuraamuslaitoksen suunnitelmien mukaan nykyinen 26 vankilan verkosto supistuisi 23 vankilaan vuoteen 2035 mennessä.

Tällä hetkellä Suomessa toimii 15 suljettua vankilaa ja 11 avovankilaa. Jos Risen kaavailut menevät läpi, jatkossa suljettujen vankiloiden ja avovankiloiden suhde on päinvastainen.

Suljettujen vankiloiden määrä vähenisi kuudella ja avovankiloiden määrä kasvaisi kolmella.

Oikeusministeriölle toimitetussa analyysissa Rise esittelee kolme muutakin kehittämisvaihtoa toimitiloilleen.

Ensimmäisessä nykyinen hajanainen vankilaverkosto säilyisi ennallaan ja se peruskorjattaisiin. Toisessa mallissa rakennettaisiin viisi voimakkaasti keskitettyä suljettua vankilaa. Kolmannessa mallissa koko vankilaverkosto rakennettaisiin uudestaan keskitetyiksi kampustiloiksi.

– Voimakkaasti keskittävä vaihtoehto on mielestämme epärealistinen erityisesti siksi, että meillä ei ole kokemusta suurvankiloista, Nieminen arvioi.

Uudistus ainoa säästömahdollisuus

Risessä on tehty laajoja tuottavuusohjelmia ja vähennetty henkilöstöä kymmenen vuotta. Viime keväänä organisaatiossa teetettiin ulkopuolisella konsulttiyrityksellä toiminnan arviointi.

– Sen mukaan uusien säästökohteiden löytäminen ilman toimitilaverkoston muutoksia ei ole enää mahdollista, Nieminen toteaa.

– Pahin vaihtoehto olisi, jos vankilaverkostoa ei kehitettäisi lainkaan. Meille tulisi hyvin äkkiä rekrytointiongelmia syrjäseuduilla, lisäksi tämä olisi pitkällä aikavälillä kaikkein kallein vaihtoehto veronmaksajille.

Rikosseuraamuslaitos on laskenut, että nykyisten hyväkuntoisten vankilarakennusten säilyttäminen ja uusien rakentaminen auttamattoman vanhanaikaisten tilalle on edullisin vaihtoehto yhteiskunnalle.

Esimerkiksi Hämeenlinnan vankilan peruskorjaus olisi maksanut 55 miljoonaa euroa, kun uuden rakentamiseen on arvioitu kuluvan 34 miljoonaa euroa.

Risen suosikkivaihtoehto,eli yhdeksän suljetun vankilan ja 15:den avovankilan malli, säästäisi noin seitsemän miljoonaa euroa vuosittain tilakustannuksissa verrattuna siihen, että nykyinen verkosto säilytettäisiin ennallaan ja peruskorjattaisiin.

Uudistus vähentäisi vankimäärää

Rikosseuraamuslaitos (Rise) tavoittelee jopa 32 miljoonan euron säästöä vuosibudjettiinsa vankilaverkoston uudistuksella.

Rise haluaisi keskittää vankilat kampusmaisiksi kokonaisuuksiksi suuriin kaupunkeihin ja tulevaisuuden kasvukeskuksiin.

Suljetun vankilan kyljessä sijaitsisi avovankila, vapauttamisyksikkö ja yhdyskuntaseuraamustoimisto.

Tämä mahdollistaisi henkilökunnan työskentelyn kampuksen eri yksiköissä ja eri vankiryhmiin liittyvän osaamisen keskittämisen tiettyihin yksiköihin.

Vankiloiden kokonaismäärä laskisi 26:sta 23:een.

Suljettujen vankiloiden määrä vähenisi kuudella ja avovankiloiden määrä kasvaisi kolmella.

Puolet vangeista suorittaisi vuonna 2035 rangaistustaan muutoin kuin suljetussa vankilassa eli avolaitoksissa (42%) ja valvotussa koevapaudessa (8%).

Uudistus vähentäisi Risen kaavailuissa uusintarikollisuutta jopa 17 prosenttia, mikä tarkoittaisi vuosittaisen vankimäärän vähenemistä tuhannella 20 vuoden aikana.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (80)

Kannattaa muistaa että vapautumisen jälkeen jokainen tarvitsee kunnollisen asunnon (toivomastaan kunnasta /alueelta) ja huonekaluja ym. Samoin kun muut ihmiset. Ei riitä että henkilöt työnnetään asuntojonoon tai huonokuntoiseen lähiökerrostaloon jonnekin kauas. Ankeat lähiöt voivat lisätä ongelmia, jolloin kaupunki- ja talosuunnittelussa laatu ja viheralueet tärkeitä. Kiitos.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Järjetöntä! Rakentaa uusia vankiloita kasvukeskuksiin Suomen kalleimmille tonteille ja vielä vähentää vankien määrää. Säästöjä ei tule, koska vapaalla olevat konnat tekevät rikoksia ja muutenkin rikollisuus lisääntyy kun ei ole pelkoa rangaistuksesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No jo on ihime kun vankeinhoitoa ei voi ulkoistaa samoin kuin vanhusten-ja lastenhoito ?
Jonsei muuten , niin tuolla itä-naapurin puolelta löytyisi palveluntarjoajia hoivaamaan meidän konnia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Tampere on yksi voimakkaimmista kasvukeskuksista pääkaupunkiseudun ja Turun seudun lisäksi, eikä siellä ole tällä hetkellä lainkaan vankilaa." Mielenkiintoisia sanavalintoja keskushallinnon virkamieheltä. Onko jostain ylempää tullut käsky jättää Oulu pois voimakkaimmista kasvukeskuksista? Kasvu on samaa luokkaa Tampereen kanssa ja nopeampaa kuin Turussa. Yle myös haluaa jatkuvasti nostaa Tampereen ja Turun Oulun edelle. Seuratkaapa huvikseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulu ei ole enää sellainen kasvukeskus mitä kuvittelet ja huononee jatkuvasti. Oulu kun ei ole mikään suurkaupunki ja siksi Tre ja Tku ovat oulua paljon edellä kaikessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Missä kaikessa? Tasaista vääntöä kaikilla taloudellisen kasvun ja väestön kasvun sektoreilla. Läpällä vois myös sanoa, että lätkässä ovat Oulua selvästi jäljessä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihan kaikessa jopa lätkässä, sillä eihän kärpät saaneet edes Suomen mestaruutta.
Ei, oulu ei ole kärjessä millään mittarilla kasvun eikä väestönkasvun sektorilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Äläpä vääristele. En puhunut Oulun olevan kaikilla kasvun sektoreilla kärjessä tai missään yksittäisessä mittarissa ykkönen, vaan sen, että Oulu pärjää hyvin kaikissa vertailuissa Tampereen ja Turun kanssa. Lätkä nyt oli vaan sellainen heitto, mutta siinäkin pärjäävät Turkua ja Tamperetta paremmin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulu on pikkukaupunki Tampereeseen ja Turkuun verrattuna. Liitoskunnat hämäävät kuvittelemaan, että Oulu olisi suurikin kaupunki.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nämä kaksi Turku ja Tampere joita verrataan ouluun ei varsinaisesti ole liitoskaupunkeja.
Tästä voit verrata miten paljon kuntaliitokset toivat ouluun lisää asukkaita eli tuon 50 000.
Turku ja Tampereen kuntaliitokset eivät vaikuta enää kaupungin asukasmääriin.

Maaria liitetty Turkuun 1967 väkiluku 3 076
Kakskerta liitetty Turkuun 1968 väkiluku 762
Paattinen liitetty Turkuun 1973 väkiluku 1 900

Messukylä liitetty Tampereeseen 1947 väkiluku 7 340
Aitolahti liitetty Tampereeseen 1966 väkiluku 2 117
Teisko liitetty Tampereeseen 1972 väkiluku 2 816

Oulujoki liitetty pääosin Ouluun 1965 väkiluku 4 881
Ylikiiminki liitetty Ouluun 2009 väkiluku 3 512
Haukipudas liitetty Ouluun 2013 väkiluku 19 053
Kiiminki liitetty Ouluun 2013 väkiluku 13 320
Oulunsalo liitetty Ouluun 2013 väkiluku 9 897
Yli- Ii liitetty Ouluun 2013 väkiluku 2 179

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Silti oulu ei ole enää pikkukaupunki, niinkuin edellä verrattiin. Jos nykyään n 20000 asukasta pienempi kuin tre, niin ei se pieni ole. Oulu on kasvanut muita nopeammin viime vuosina. Ja joka tapauksessa oulun seutu tarvitsee vankiloita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On se vaan pieni, koska itse oulussa ei asu kuin tuo 150 000 ihmistä ja loput ovat liitoskunnan asukkeja.
Oulun alueella asuu tuo vaatimattomat 200 000 ihmistä, muttei kaupungissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sinähän nimenomaan kirjoitit, että oulu on kaikessa kärjessä, joten koitahan poju vastata huutoosi, tai ymmärrä hävetä ja liueta takavasempaan selityksinesi.
Ja oulu ei enää todellakaan pärjää missään vertailuissa muille kaupungeille, koska on liian pieni kaupunki vain 150 000 asukkaallaan.
Lätkässä ovat edelleen surkeita, kun eivät kyenneet edes Suomen mestaruutta voittamaan vaan hävisivät pienelle amatööri joukkueelle, että se siitä paremmuudesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessa ei ole yhtään suurkaupunkia. Keskikokoisista kaupungeista Oulun kasvu on nopeampaa tällä hetkellä kuin Turun kasvu. Tampereen kanssa vauhti on täysin samaa. Viime vuonna valtion keskushallinto tilasi täysin ideologisessa mielessä yksityiseltä yritykseltä tutkimuksen, jossa erittäin monisummaisten ja epätodennäköisten muuttujien perusteella Tampere ja Turku menevät Oulun ohi kasvussa joskus 20 vuoden päästä. Nyt tätä toitotetaan virkamiesten ja pääkaupunkiseudun median toimesta totuutena, joka vallitsee jo nyt, kun tulevaisuuden tapahtumistakaan ei ole mitään varmuutta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä Suomessa on suurkaupunkeja kaikki muuta paitsi oulu. Oulun kaupunki, siis itse kaupunki kun ei ole kuin 150 000 asukkaan kylä. Ei koko oulun alue ole kaupunkia, että koittakaahan palautua maan pinnalle sieltä unelmistanne.
Oulu on jo nyt jäänyt jälkeen ja tulee jäämään vielä pahasti. Eli muuttoa pois oulusta on luvassa ja sitä on jo nyt liikaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ai kaikki muut? Onko Pudasjärvikin suurkaupunki? Suurkaupungilla tarkoitetaan metropolialuetta. Metropolialue on vähintään miljoonan asukkaan tiivis kaupukinki tai kaupunkiseutu. Suomessa ainoastaan Helsingin seutu täyttää metropolin, eli suurkaupungin, määritelmän. Helsinki ei siis itsessään niitä vielä täytä vielä suurkaupungin kriteereitä. Tottakai Oulusta on muuttoa pois, mutta syntyvyys ja kaupunkiin muuttava väki pitää väestönkasvun positiivisena. Ei ole sellaista kaupunkia, josta ei muuteta pois. Kasvu on samaa luokkaa kuin Tampereella ja parempaa kuin Turussa. Ei tarvitse palata maan pinnalle, kun esittää totuudet. Me täällä rakennetaan tätä kaupunkia, eikä keskitytä valittamaan tai mustamaalaamaan tätä kaupunkia netissä. Se ei ole sieltä Kempeleestä tai Helsingistä pois, että Oulu porskuttaa. Meidän ei tarvitse väheksyä täällä muita, vaan toivoa kaikkea hyvää sinne Kempeleeseen ja Helsinkiinkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaikki muut on suurkaupunkeja. Ja suurkaupunki ei tarkoita mitään metropolia eli käsityksesi metropolistakin on täysin vääristynyt.
Oulu kun ei vaan enää porskuta, vaan täältä on aivan liikaa muuttotappiota pois. Se, että tilalle muuttaa työttömiä Kelan elättejä ei tee oulusta kasvavaa kaupunkia. Teollisuutta ei ole ja yrittäjät muuttavat pois yrittäjäystävällisempiin paikkoihin.
Kun ei se asukasmäärä tee kaupungista kasvavaa, vaan se miten kaupunki pärjää kokonaisuudessaan.
Tuossa sulle muutama fakta, että tiedät hiukan missä ollaan menossa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Poliisien lehmänkaupat rikollisten kanssa "jenkkityyliin" luo tunkua rikosliigoihin ja sitä kautta kuormittavat vankeinhoitojärjestelmää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulussa kasvu nopeampaa kuin Turussa. Suunnilleen yhtä nipeaa kuin Tampereella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (80)

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus on voimassa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia.


Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

SAIRAIDEN PILKKAAMINEN.

Vai puolustat erilaisia ihmisiä etkä ole niitä tuijottanut?? Ainakin Lesta-Sipilä ei ole kuulunut tähän joukkoon. Olipa ... Lue lisää...
jerme

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

15.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image