Nopeasti yleistyvät sähköpyörät eivät tiettävästi ole lisänneet onnettomuuksia Suomessa. Hollannissa ne aiheuttavat kuitenkin jo enemmän kuolonkolareita kuin autoilu. Tauti leviää vielä tännekin, uskoo pyöräilevä toimittaja Heikki Ikonen.
Lännen Median uutisen mukaan nopeasti yleistyvät sähköpyörät eivät ole lisänneet Suomessa onnettomuuksia. Pyöräilyn luvatussa maassa Hollannissa laji taas vaatii kuolonuhreja jo enemmän kuin autoilu. Tauti rantautuu ennen pitkää meillekin.
Jo tavallisten pyörien kehitys ja halventuminen ovat kasvattaneet lajin suosiota ja nopeuksia kohisten. Suosituimpien pyöräteiden tungoksessa vaaroja syntyy nykyiselläkin kalustolla herkästi, koska liikkumista eivät määrittele yhtä selkeät säännöt kuin maanteillä eikä ajokorttia vaadita.
Vuodessa tuhansia kilometrejä pyöräilevänä kohtaan uhkaavia tilanteita viikoittain. Perhepiirissä on koettu lyhyessä ajassa kolme rajua pyöräkolaria, joista viimeisin johti leikkauspöydälle. Kaikki ovat sattuneet ruuhkaisella kevyen liikenteen väylällä, kun pyöräilijä on törmännyt vastaantulijaan ohittaessaan hitaampaansa tai väistäessään jalankulkijaa.
Poliisin tai vakuutusyhtiön korviin tällaiset tapaukset eivät yleensä yllä, joten tilastot antavat todellisuutta ruusuisemman kuvan.
Sähköpyörä on petollisen äänetön
Sähköpyörät lisäävät riskejä väistämättä. Jo laadukkaalla normipyörällä yltää helposti parinkympin matkavauhtiin. Sähköpyörällä pääsee kuka tahansa 25 kilometriä tunnissa, mikä on tappovauhti suojattomassa törmäyksessä.
Lujempaakin sähköpyörät vaikuttavat usein kulkevan, vaikka moottorin pitäisi kytkeytyä pois isommassa nopeudessa. Säätimien luotettavuus tuskin on parasta A-ryhmää.
Sähköpyörillä on ohiteltava jatkuvasti, ja ne humahtavat takaa todella äänettä. Ahtaalla väylällä kolariin riittää jo edessä kulkevan pieni odottamaton liike. Näitä liikkeitä pyöräilijä tai kävelijä tekee milloin mistäkin syystä. Etenkin lapset heiluvat aivan arvaamattomasti.
Nyt sähköpyöriä hankkivat etupäässä keski-ikäiset työmatkaajat, mutta hintojen pudotessa käyttäjäkunta laventuu. Sitä todistaa jo sähkömaastopyörien vauhdilla kasvava suosio.
Kohta sähköpyöristä innostuvat nuoret. He rakastavat vauhdin hurmaa, varovaisuutta vähemmän. Mopoautotkin olivat aluksi ikäihmisten menopelejä. Tuolloin tapaturmat eivät lisääntyneet, mutta nuorten loikattua rattiin tilastot alkoivat rumentua.
Lisäksi menopelien tehojen laiton tuunaaminen on teinipoikien klassinen intohimo. Se tuskin on haihtunut historiaan.
Eläkeläiset kolaroivat Hollannissa eniten
Ikääntyneille sähköpyörä on loistava apu, mutta vuodet rapistavat reaktionopeutta ja kehon hallintaa. Sähköllä silti pääsevät yhtä lujaa kaikki. Hollannissa valtaosa pyöräonnettomuuksista sattuu eläkeikäisille.
Nopeus on sinänsä hyvä asia pyöräilyn suosion kannalta. Sitä kannattaa tukea niin kansanterveyden kuin ympäristön takia. Pyörissä riskejä ei kuitenkaan voi hallita autojen tapaan turvavöiden ja vahvempien korien kaltaisella tekniikalla. Kypärä suojaa vain pään, ja vastaan tulevalta jalankulkijalta puuttuu sekin.
Halvinkin autonrotisko kulkee pitkälti toista sataa, mutta silti liikenneturvallisuus on parantunut, koska tiet ovat parempia ja nopeudet rajattuja. Jälkimmäistä keinoa käytetään pyörien kohdalla kävelykaduilla, mutta varsinaisilla reiteillä rajoituksissa on vaikea nähdä mieltä. Valvontaankaan tuskin resursseja riittää.
Ja vauhti tuo ongelmia lähinnä riskitilanteissa. Eniten niitä syntyy jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden pakatessa samoille väylille. Molemmille olisi saatava kaikkialla omat kaistansa. Vilkkailla reiteillä eri suuntiin kulkevat pyörät tarvitsisivat omat kaistansa autojen tapaan.
Pyöräilyväyliä pitäisi leventää
Nämä ratkaisut vaativat aika lailla tilaa. Monessa paikassa rakennukset estävät tai vaikeuttavat väylien leventämistä, mutta ainakin uudiskohteissa ja taajamien välisillä vilkkailla reiteillä sen pitäisi onnistua. Pyöräilyn infrastruktuuri ei sinänsä ole kallista, etenkään nykyisiin käyttöasteisiin suhteutettuna.
Hurskaasti voi tietysti vaatia kaikilta kevyessä liikenteessä varovaisuutta. Siihen lainsäädäntö on paljolti nojannut.
Pyörien nopeuksien kasvu on kuitenkin teknologian tuoma pysyvä rakenteellinen ongelma. Se ei hoidu hyväntahtoisilla saarnoilla, vaan vaatii yhteiskunnallisia päätöksiä kuten autoilun liikenneturvallisuuskin.
