Kotimaa

Puheenvuoro: Onko virallinen työl­li­syy­sas­te järkevin poliittinen ohjenuora? – Nykyiset mittarit voivat vääristää kuvaa työl­li­syy­des­tä

Kirjoittajat kaipaavat uusia mittareita työllisyyden tutkimiseen. Nykyiset mittarit eivät huomioi esimerkiksi työllisyyden laatua. Lyhyet työpätkät voivat siten vääristää kuvaa suomalaisten työllisyydestä.
Kotimaa 6.4.2019 9:00
Rita Asplund, Pekka Vanhala

Työllisyyden mittaamiseen tarvittaisiin nykyistä totuudenmukaisempia kriteereitä, kirjoittavat tutkimusneuvonantaja Rita Asplund ja tutkimussihteeri Pekka Vanhala Etlasta.

Hallitus saavutti vuodelle 2019 asetetun 72 prosentin työllisyystavoitteensa. Talouspoliittisella areenalla rimaa on jo ehditty nostaa 75 prosenttiin, ja pitkällä aikavälillä keskimääräisen työllisyysasteen tulisi nousta peräti 80 prosenttiin.

Tämä 15–64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuudesta kertova niin sanottu virallinen työllisyysaste peittää alleen suuria eroja mittarin kattamien ikäluokkien välillä. Työllisten osuus nousee nopeasti iän myötä ja on korkeimmillaan ikävuosina 40–54, jolloin se on tuoreimpien tietojen mukaan noin 86 prosenttia.

Kannattaa huomata, että hallituksen asettaman 72 prosentin työllisyystavoitteen alittavat itse asiassa pelkästään ikäasteikon ääripäihin sijoittuvat ikäluokat. Erityisen matala työllisyysaste on alle 20-vuotiaiden ja toisaalta yli 60-vuotiaiden ikäryhmässä. Edellisessä opiskelijoiden osuus on merkittävä ja jälkimmäisessä puolestaan eläkeläisten.

Työllisten osuudessa esiintyy Suomessa suuria eroja myös ikäluokkien sisällä. Virallisessa työllisyysasteessa ongelmallista on erityisesti se, että varjoon jää pelkän peruskoulun varassa olevien sekä ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten heikko työllisyys.

Eurostatin viime vuoden kolmannen neljänneksen työllisyystilastojen mukaan pelkän peruskoulun varassa olevien 45–54-vuotiaiden työllisyysaste oli alle 70 prosenttia ja muissa ikäryhmissä enintään noin 63 prosenttia. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten tilanne näyttää hyvin samankaltaiselta: työllisyysaste jää kaikissa ikäluokissa reilusti alle hallituksen tavoitteen.

Herää kysymys, onko virallinen työllisyysaste sittenkään kaikkein järkevin poliittinen tavoite ja ohjenuora.

Työllisyysasteen mittaamisen pohtiminen on entistä aiheellisempaa, kun otamme huomioon työelämän nopeat muutokset ja niiden myötä muuttuvat ja samalla kasvavat osaamisvaatimukset. Virallisen työllisyysasteen mittaamista ja käyttöä voidaan kyseenalaistaa ainakin seuraavien seikkojen perusteella.

Ensinnäkin työllisyysaste mittarina kattaa vielä koulussa olevia ja peräti oppivelvollisuuden alaisia ikäluokkia. Lisäksi keskeinen koulutuspoliittinen pyrkimys niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla on, että kaikki nuoret suorittavat vähintään toisen asteen tutkinnon. Tämä edellyttäisi, että suuri enemmistö nuorista olisi kokopäiväisesti jonkin oppilaitoksen kirjoilla ainakin vielä 18-vuotiaana, mikä tarkoittaisi, että heistä merkittävällä osalla tilastoinnissa todettu työnteko tapahtuisi joko osana itse koulutusta tai opintojen ohella. Tällaisen työssäkäynnin ei kuuluisi olla osa yleistä politiikkaa ohjaavaa työllisyysastetta.

15-18-vuotiaille nuorille tuskin halutaan aidosti asettaa tavoitteeksi 72:ta tai vielä korkeampaa työllisyysastetta.

Vähintään rinnakkain tulisi käyttää nuorten aktiivisuusastetta eli opiskelevien ja työssä olevien osuudesta kertovaa mittaria, joka samalla tuottaisi tietoa mitalin toisesta ja tärkeämmästä puolesta: nuorten inaktiivisuuden asteesta eli niin sanotusta NEET-osuudesta.

Toiseksi, työelämän myllerrysten seurauksena korostetaan yhä voimakkaammin aikuiskoulutuksen ja ylipäänsä elinikäisen oppimisen tärkeyttä. Enää ei siirrytä nuorisoasteen koulutusputkesta lopullisesti työelämävaiheeseen vaan yhä useammin työuralla ollaan tai joudutaan olemaan välillä koulutuksessa työnteon sijasta. Koska yhä useampi työikäinen aikuinen saattaa työllisyysasteen mittaamishetkellä olla koulutuksessa eikä työssä, tulisi vakavasti harkita aktiivisuusasteen käyttöä myös aikuisten rinnakkaismittarina.

Kolmanneksi, kaikissa mittareissa korostuu määrä. Näin on myös virallisen työllisyysasteen kohdalla. Lasketaan vain, kuinka moni on havaintohetkellä työllisenä ja tähän riittää tunnin työnteko tutkimusviikolla. Työsuhteen laatua ei huomioida eikä edes sen kestoa. Kuitenkin työsuhteen laatu olisi erityisen tärkeä lisätieto varsinkin silloin, kun tietyn ikäisten työllisyysaste on kohonnut silmiinpistävän paljon.

Työllisyysaste ja sen kehitys yli ajan vaihtelee siinä määrin ikäluokkien välillä ja niiden sisällä, että työllisyyden tarkastelussa ja seurannassa erilaisia ryhmiä tulisi eritellä tavalla, joka tukee työllisyyspolitiikkaa nykyistä paremmin. Politiikkatoimien suunnittelun tueksi tarvitaan mieluummin ryhmäkohtaisia työllisyysasteita täydennettyinä nykyistä täsmällisemmillä määrällisillä ja laadullisilla rinnakkaismittareilla.

Työllisten osuus nousee nopeasti iän myötä. Onko virallinen työllisyysaste järkevin ohjenuora.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (34)

Rinteen hallitus on ollut huonoin, ajoi aikoinaan Nokian alas ja nyt laittaa Oulun paperitehtaan kiinni.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jarpalle reilut pisteet homman hoidosta, tavallisen vaatimaton mutta aikaansaava
kaveri.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Annetaan jatkaa jotka ovat käytännössä
osoittaneet kyvyn nostaa Suomen erittäin
pahasta työttömyyden ja talousahdingon
suosta, yksi miljardi ja työllistämisen prosenttia kohden. Tämä täsmää joka on seurannut valtion budjettivarojen kehityksen
suuntaa tällä kaudella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nykyinen "työllisyysaste" on työllisyysvalhe. Jokainen lasketaan "työllistyneeksi", vaikka kävisi istumassa jollakin täysin tarpeettomalla kurssilla, jonne on pakko mennä, jotta "aktivointi" eli KIRISTYS ei leikkaa työttömyysturvaa. Ja tehdään nyt selväksi, että en ole mikään työtä vieroksuva, vaan olen tehnyt 40 vuotta HELVETISTI töitä, mutta nyt olen työmarkkinoilla ydinjätettä koska olen vanha. Mitään toivoakaan ei ole uudesta työpaikasta (Sipilän ja kumppanien valheista huolimatta, jossa ikääntynyt on "työmarkkinoiden voimavara"....Taas kepulisontaa, johon alkaa jo kyllästyä). Nyt sitten ei päästetä eläkkeelle, vaan ainoastaan yritetään vedättää, ja kaikin keinoin vielä pienentää tulevaa eläkettäkin tai siirtää eläkeikä 200 vuoteen. Pikkuisen alkaa v...tamaan tämän maan meininki.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomi on siirtomaa, joka tuottaa ammatillisesti erittäin korkeatasoisia Euroopan mittakaavassa halpatyövoimapalveluita isännilleen - kuten telakkateollisuudessa lähinnä Venäjälle ja erityisesti saksalaiselle Meyer-perheyritykselle, kaivannaisteollisuudessa lähinnä Australialle ja Ruotsille, tietotekniikkateollisuudessa lähinnä Britannialle, Norjalle, USA:lle ja Ruotsille sekä Intialle, koko mustaterästeollisuus on Ruotsilla, autojen kokoonpano Saksalla, sakasalainen ruokakauppa menestyy erinomaisesti suomalaisella järjettömän korkealla myynnin hintatasolla, ... suomalaiselle tsuhnalle on Suomen omien päättäjien toimesta järjestetty osa kaiken maksavana ahkerana raatajana, jonka päätyy maksamaan omiin ulosteisiinsa elävältä mätänemään kidutettuna tuottamaan hoivayrityssijoittajille voittoja pääasiassa ulkomaille sijoittuneisiin veronkiertäjäyhtiöihin, joita Suomen omat päättäjät omistajat salaisesti - vaikka hallintarekistereiden kautta ja avulla samalla nekin veronsa kiertäen.

Työllisyys? -kö?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä sillä asteella on merkitys ja iso onkin:
- Sveitsissä aito työllisyysaste on 83 prosenttia. Tarkoittaa siis sitä, että VIISI työssäkäyvää elättää yhtä työssäkäymätöntä.
- Suomessa aito työllisyysaste on edelleenkin vain 68 prosenttia. Tarkoittaa siis sitä, että KAKSI työssäkäyvää elättää yhtä työssäkäymätöntä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Edellisellä Sdp-vihr-vas-hallituskaudella tuli sata tuhatta työtöntä lisää. Nyt Sipilän hallituksen toimesta työttömiä on peräti 140.000 vähemmän.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Katsos mokomaa, ettäkö edelleen siihen tilastokikkailuvedätyksen vipuun menee väkeä. No toisaalta niin monet luulee myös, että Nigeriassa on prinssi, joka ei malttaisi millään odottaa, että saisi antaa sinulle pari miljoonaa dollaria.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Meneekö äänestäjät halpaan ?. Veropuolueiden ( oppositio ) lupauksia ei ole juurikaan pyritty kyseenalaistamaan median toimesta, eikä suunnan kääntämisen politiikan lupausta mitä se tarkoittaisikaan tilanteessa kun nyt talous ja työllisyys näkymät ovat vuosikymmeneen parhaassa nosteessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oikea mittari työllisyysasteelle on sellainen, jossa kysytään ihmisiltä itseltään, kuinka paljon he tekevät töitä suhteessa siihen miten paljon he haluavat tehdä. Nämä luvut ynnätään kaikilta ja summien väliin laitetaan jakoviiva.

Opiskelijalta sinne voi tulla vaikka 10h/vko töitä ja 0h/vko työhaluja ts. mieluummin vain opiskelisi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En tiedä virallisuudesta, mutta ed. Sdp-vihr-vas-hallituksen aikaan maahan tuli 100.000 työtöntä lisää ja nyt Sipilän hallituksen toimesta on 140.000 päässyt työttömyyden kurimuksesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessa on 43 sadasta töissä.
Meillä Australiassa 51 sadasta töissä.
Suomessa vielä noista 43sta on melko moni ihan höpötöissä .
Ei ihme ole että teidän autot ja bensa maksaa tuplasti mitä meillä.
Alvi meillä 10% ja ruuasta nolla
Meillä alv 10% ja ruuasta nolla.
Ja teillä asuu maailman onnellisin kansa.
Niin ne kyllä sanoivat ennen Neuvostoliitossakin.
Ja nykyään Pohjois Koreassa.
Teillä on paljon työtä edessä.
Sääliksi käy.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aktiivimallilla saatiin työllisyysastetta nousemaan. Mallin pakottamina työtön on pakotettu tekemään sen yhden tunnin viikossa vaikka palkatonta työtä ja se riittää tilastoihin merkittäväksi työlliseksi. Työllisyysaste nousee tuolla kikkailulla.
Parempi mittari olisi mitata vain palkallisessa työssä tehtyä tuntimäärää suhteessa optimi määrään. Nythän tehtyjen palkallisten työtuntien määrä ei ole juurikaan noussut vaikka "työllisyys on parantunut"
Myöskään kotitalouksien velkaantuminen ei ole pysähtynyt, sekin on merkki siitä että pienen työtuntimäärän palkalla ei elä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pelkästään nostamalla oppivelvollisuusikä 18-vuoteen saadaan työllisyystilasto näyttämään paremmalta ja eläkeläiset pysyköön eläkeläisinä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tilastoja on "siivottu" jo ainakin työministeri Urpo Leppäsen ajoista lähtien eli SMP lupasi poistaa työttömyyden kuudessa kuukaudessa, joten Holkerin hallitus sääti 1987 työllisyyslain ns. Lex Leppäsen, jonka mukaan kuntien tuli järjestää työtä tietyn ajan työttöminä olleille, tosin siitä maksettavasta palkasta ei puhuttu mitään. Laki tosin perustui perustui SDP:n Heikki Rinteen malliin ja siitä luovuttiin 1990-luvun alun laman aiheuttaman suurtyöttömyyden vuoksi jo Holkerin hallituksen lopussa 1990.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nykyiset mittarit on räätälöity esimerkillisesti, kuten P-Korean uutiset, palvelemaan vallankäyttäjien etuja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei pidä paikkaa. Samat mittarit ovat olleet kaikilla hallituksilla. Myös rinteen tuhohallituksella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen velkaantuminen on sama kuin lapsiltamme varastaminen. Kehä III:n sisäpuolella asuu yli 50 000 "elämäntapataiteilijaa", jotka eivät ole koskaan olleet oikeissa töissä, ja eivät edes halua tehdä töitä. Ilmiö on levinnyt jo muihinkin kasvukeskuksiin ja velkarahalla elätämme yli 100 000 suomalaisen joukkoa, joka katsoo oikeudekseen elää Suomessa, tekemättä töitä. Kysymys ei ole kannustinloukusta, vaan puhtaasta laiskuudesta!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (34)

Uutisvirta

69
Yrittäjien Mikael Pentikäinen on huolissaan tulevista verolinjauksista: "Vaalikampanjoinnissa monien puolueiden kädet olivat syvällä yrittäjien taskuissa"
51
Kellojen siirtelyn loppuminen vaatii vielä monta päätöstä – Suomessa ratkaisu kesä- tai talviajasta on vastavalitulla eduskunnalla
48
Miten Oulun Kaupunginojaa pitäisi kehittää? – kaupunkilaisilta kysytään toiveita ja historiatietoa
25
Kirkkovaltuusto hyväksyi suunnitelmat Ylivieskan uudesta kirkosta – Kirkkohallituksen yliarkkitehdilta kehut hyvästä työstä ja kohtuullisuudesta
12
Kerro meille: Millaisia muistoja sinulla on Iin Rysäklubista?
12
Tänään juhlitaan Koiranpäivää – Lähetä kuvia ja kerro, mitä jäi mieleen koirasi pentuajasta?
10
Annika Saarikko ei lähde ehdolle keskustan puheenjohtajaksi – "Halusin kertoa ratkaisustani nopeasti, jotta muut voivat rauhassa valmistautua syyskuuhun"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Kommunismi on luonnollinen tapa toimia

228 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Miksi eläkekatto on Suomessa tientynlainen tabu?

Sosiaaliturvaan rinnastettavan eläkkeen tarkoitus on turvata jokaiselle vanhuudenpäivien toimeentulo. Varallisuutta sill... Lue lisää...
Kohtuus nimenomaan

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

24.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image