Kotimaa

Pienet lukiot vaarassa kuihtua oppilaskadon vuoksi – Osa kunnista ei saa valtiolta enää latin latia lu­kio­kou­lu­tuk­seen

Jenna Santikko ja Ella Honkanen pitävät omaa lukiota tärkeänä houkuttimena kunnan nuorille. Neljä vuotta sitten remontoituihin tiloihin lukiolaiset ovat saaneet muun muassa oman taukotilan, jossa heillä on käytettävissään jääkaappi, mikro, kahvinkeitin ja musiikkisoittimet.
Kotimaa 10.8.2019 8:00
Jaana Mattila

Kymmenen vuoden aikana Suomesta on kadonnut 65 lukiota. Nuorten määrä jatkaa vähenemistään ja valtion osuus lukiokoulutuksen rahoituksesta hiipuu. Suomessa on jo kymmeniä kuntia, jotka hoitavat lukioidensa rahoituksen kokonaan itse. Seuraavaksi pieniä lukioita uhkaa lakkauttaminen.

Rakennuksen iso koko hämää ensin tulijaa: Tämäkö on pienen kunnan pieni lukio?

Koulun pihassa selviää, että reilun 5 000 asukkaan Teuvan keskustassa kohoava koulurakennus pitää sisällään lukion lisäksi alakoulun ja yläkoulun.

Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevassa lukiossa aloitti tänä lukuvuonna 52 oppilasta. Ensimmäisen vuoden opiskelijoita on 10. Viime vuonna heitä oli 25.

Koulun rehtorin Päivi Viitasen mukaan aloittavien määrä vaihtelee vuosittain.

– Pieni lukiohan me olemme. On totta, että sinnittelemme eteenpäin, mutta tänä vuonna vietämme kuitenkin 60-vuotisjuhlaa, joten aika pitkään olemme Teuvalla toimineet, hän toteaa.

Opiskelijoita he houkuttelevat lukioonsa ilmaisilla oppikirjoilla, neljä vuotta sitten remontoiduilla, valoisilla tiloilla, uusilla sähköisillä laitteilla ja yksilöllisellä opetuksella. Pienessä koulussa opettajalla on aikaa oppilaalle.

Panttia vastaan nuoret saavat myös kannettavan tietokoneen käyttöönsä, mikäli heillä ei ole mahdollisuutta ostaa omaa.

Viitanen kertoo, että syksyisin he jakavat 5–10 stipendiä Teuvan lukiosta valmistuneille lääketieteen opiskelijoille. Suuruudeltaan ne ovat 330–3300 euroa.

Lukiolla on rehtorin mukaan markkinointisuunnitelma, ja muun muassa näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa on satsattu.

– Tavoitteenamme on, että oman kunnan nuoret valitsevat meidän lukiomme. Muista kunnista kuljetuksen järjestäminen tänne olisi hankalaa.

Kymmenessä vuodessa 65 lukiota kadonnut

Viime vuonna Suomessa järjestettiin lukiokoulutusta 384 oppilaitoksessa.

Kymmenessä vuodessa lukioiden määrä on vähentynyt 65 oppilaitoksella, noin 14 prosenttia. Samaan aikaan opiskelijoiden määrä on vähentynyt yhdeksällä prosentilla.

Erityisasiantuntija Kyösti Värri Kuntaliitosta toteaa, että oppilaskato on ollut todellisuutta monessa kunnassa jo pitkään.

Tähän asti suurin osa lukioiden vähenemisistä on kohdistunut isoihin kaupunkeihin, joissa keskisuuria lukioita on yhdistetty isoiksi yksiköiksi. Tilanne on johtanut siihen, että suurten ja pienten lukioiden määrä on Suomessa kasvanut.

Tänä vuonna Teuvan lukiossa aloitti 10 ensimmäisen vuoden opiskelijaa, kun viime vuonna heitä oli 25. Toistaiseksi Suomen kunnissa ei ole haluttu lakkauttaa paikkakunnan ainoaa lukiota, vaikka valtion osuus lukiokoulutuksen rahoituksesta hiipuu. KUVA: Samppa Toivonen

– Toistaiseksi tosi vähäistä on ollut se, että paikkakunnan ainoa lukio on lakannut.

Seuraavaksi paine kohdistuu Värrin mukaan pieniin lukioihin. Odotettavissa on dramaattisia muutoksia.

– Kun opiskelijamäärä edelleen laskee, pieniä lukioita aletaan lakkauttaa.

Erityisen huolestuttavaa siinä on hänen mukaansa se, että koulutuksen saavutettavuus uhkaa karata yhä kauemmas osalle suomalaisista. Värri kehottaakin pieniä kuntia miettimään lukiokoulutuksen järjestämistä yhteistyössä naapurien kanssa.

– Ettei käy niin, että kaksi pientä yksikköä kilpailee keskenään ja syö toisensa hengiltä.

Lukiouudistuksella tarkoitus lisätä lukioiden vetovoimaa

Opetushallituksen Petri Lehikoinen ei näe pienten lukioiden tulevaisuutta niin synkkänä.

Lukiokoulutuksesta vastaavan yksikön päällikkönä hän tietää, että lukio-opintojen suosio on pikemminkin kasvanut. Tällä hetkellä 56 prosenttia yhdeksäsluokkalaisista hakeutuu lukioon. Prosenttiosuus on kasvanut vuosittain.

Opetushallitus on parhaillaan uudistamassa opetussuunnitelman perusteita. Uusien opetussuunnitelmien mukainen lukio-opetus aloitetaan elokuussa 2021.

Lehikoinen kertoo, että uudistuksella on tarkoitus lisätä lukioiden vetovoimaa. Lukioiden määrä se tuskin kuitenkaan lisää.

Lehikoinen myöntää, että opiskelijoiden määrä ei kasva. Ikäluokat pienenevät ja suomalaiset vähenevät.

Sillä ja myös kuntaliitoksilla on hänen mukaansa ollut vaikutusta lukioverkon tiivistymiseen. Opetushallitus ei kuitenkaan ota kantaa siihen, jatkuuko lukioiden keskittäminen.

– Se on kuntien päätettävissä. Se päätetään aina paikallisesti, Lehikoinen sanoo.

Ministeriössä ei ennusteta suuria muutoksia opiskelijamäärään

Opetusneuvos Aki Tornberg opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että opiskelijamäärän ei ennusteta muuttuvan kovin paljon lähivuosina. Viime vuonna lukiota kävi yhteensä 103 400 opiskelijaa, aikuiset mukaan laskettuna.

Opiskelijoiden määrällä on vaikutusta myös valtion maksamaan rahoitusosuuteen.

Ruotsin lehtori Anne Luhtala ja rehtori Päivi Viitanen kertovat, että Teuvan lukiolaiset ja yläkoululaiset käyttävät samoja opetustiloja. Myös opettajat ovat yhteisiä. Kielten opettajat antavat opetusta alakoulussakin. Luhtalan mukaan etuna on se, että opettaja oppii tuntemaan nuoren.

Tornbergin mukaan muutokset opiskelijamäärissä ovat sen verran pieniä ja jakautuvat tasaisesti pienten koulutusten järjestäjien välillä, etteivät ne näy kovin konkreettisesti oppilaitoksissa.

– Valtionosuusjärjestelmässä annetaan hieman lisätukea pienille koulutuksen järjestäjille. Jatkossa keskeiseksi tekijäksi pienten lukioiden lähialueilla muodostuu se, millainen perusasteen päättävien oppilaiden määrä siellä on: paljonko opiskelijoita tulee omasta kunnasta ja naapurikunnista, joissa lukiota ei ole, hän muotoilee.

Osa kunnista rahoittaa lukionsa jo kokonaan itse

Kuntaliiton Kyösti Värri kertoo, että valtio on leikannut lukiokoulutuksen rahoitusta vuodesta 2013 lähtien. Kunnat ovat paikanneet sitä kasvattamalla omaa rahoitusosuuttaan.

Rahoituslain mukaan valtion osuus lukioiden rahoituksesta pitäisi olla 42 ja kuntien 58 prosenttia.

– Nyt ollaan tilanteessa, jossa valtion rahoitusosuus on 25 prosenttia ja kuntien 75. Suomessa on myös kymmeniä kuntia, jotka eivät saa valtiolta latin latia eli niillä on nolla euroa valtion osuus. Ne rahoittavat lukiokoulutuksensa kokonaan omalla rahoituksellaan, Värri kertoo.

Sellaisia kuntia on ympäri Suomea. Esimerkkeinä hän mainitsee Uudenkaupungin, Nokian, Mustasaaren, Liedon ja Raahen.

– Eli hyvin tavallisia kuntia, jotka ovat nyt tässä tilanteessa. Kunnat ovat kuitenkin halunneet huolehtia lukiokoulutuksensa laadusta ja saavutettavuudesta ja lisänneet siksi omaa rahoitusosuuttaan.

"Jos lukio häviää, kunnassa laskee sivistyksen taso"

Suomen Lähilukioyhdistyksen puheenjohtaja Jukka O. Mattila toteaa, että pienet lukiot toimivat usein samoissa tiloissa peruskoulun kanssa. Niillä voi olla yhteinen rehtori ja yhteisiä opettajia.

– Se on taloudellisesti aika edullinen yhdistelmä kunnalle.

Pienetkin kunnat haluavat pitää yleensä omasta lukiosta kiinni. Jos kunnasta häviää lukio, siellä laskee Mattilan mukaan myös sivistyksen taso. Opettajia voi olla sen jälkeen vaikea saada peruskouluun.

Lähivuosien hän näkee olevan pienille lukioille vielä ihan hyviä, mutta sitten tilanne alkaa kiristyä. Nuorista käydään yhä kovempaa kilpailua.

– Silloin kysytään, minkä verran kunnat ovat valmiita maksamaan siitä, että niiden toimialueella on lukio ja opiskelijoiden koulumatkat pysyvät kohtuullisina.

Tärkeintä, että nuorilla on vaihtoehtoja

Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen arvelee, että isot ja pienet lukiot jakavat nuorten mielipiteitä. Osa tykkää suurten oppilaitosten tarjonnasta, toiset pienten koulujen oppimisympäristöstä.

– Tärkeintä kuitenkin on se, että vaihtoehtoja ylipäätään on, jos nuori haluaa jäädä omalle kotipaikkakunnalleen opiskelemaan, Pajunen sanoo.

Toista luokkaa Teuvan lukiossa aloitteleva Ella Honkanen harkitsi hakemista kauemmas isompiin lukioihin, Vaasaan tai Seinäjoelle, mutta lähilukio vei voiton.

– Ei tarvinnut muuttaa pois kotoa. Toinen syy oli se, että täältä saa pakollisten kurssien kirjat ilmaiseksi.

Pienen lukion etuja ovat hänen mukaansa tiivis yhteisö, tutut opettajat ja opiskelijat. Apua saa tarvittaessa helpommin kuin ehkä suuressa oppilaitoksessa.

Samaa sanoo ensimmäistä vuotta lukiossa aloittanut Jenna Santikko.

– Täällä kaikki tuntevat toisensa. On helpompaa, kun tietää keneltä voi mitäkin kysyä.

Nuoret pitävät tärkeänä, että kotipaikkakunnalla on oma lukio. Itsestään selvää se ei pienessä kunnassa ole.

– Jos täällä ei olisi lukiota, kaikki muuttaisivat vielä nuorempana pois, Honkanen toteaa.

Lukio uudistuu

Edellinen hallitus päätti lukiokoulutuksen uudistamisesta kevään 2017 puoliväliriihessä. Eduskunta hyväksyi uuden lukiolain kesäkuussa 2018, ja laki tuli voimaan 1.8.2019.

Opetushallitus uudistaa myös opetussuunnitelman perusteita, jotka julkaistaan lukiopäivillä marraskuussa 2019. Uusien opetussuunnitelmien mukainen lukio-opetus aloitetaan elokuussa 2021.

Lukion oppimäärä on jatkossa vähintään 150 opintopistettä nykyisen 75 kurssin sijaan.

Uudistuksen jälkeen lukiossa opiskellaan erilaajuisia opintojaksoja. Pakolliset ja valtakunnalliset valinnaiset opinnot jäsennellään 1–3 opintopisteen moduuleiksi, joista paikallisesti rakennetaan joko oppiaineiden omia tai yhteisiä opintojaksoja.

Lukiouudistuksen tavoitteena on, että vuonna 2030 puolet 25–34-vuotiaista on suorittanut korkeakoulututkinnon. Tällä hetkellä heitä on 41 prosenttia.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (25)

Opettajille erittäin epätasa-arvoista: miten yli 30 oppilaan ryhmiä opettava voi saada yhtä vähän/paljon palkkaa kuin 10 oppilaan ope. Ja kun 10 jaetaan vaikkapa lyhyt/pitkämatikkalaisiin, oppilasryhmä on 5. Lyhyissä kielissä 1 - 3 oppilaan ryhmiä, onko nuorellekaan hyvästä. Pois pikkulukiot, täysin vastuutonta koulunpitoa verorahoin, näitä vastaavia on E-Pohjanmaallakin aivan liikaa, lukiot sijaitsevat useimmiten 10-30 kilometrin etäisyydellä, ei mieltä

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tilanne on niin vakava, että on otettava äärimmäinen ratkaisu käyttöön! Koirien oppivelvollisuus käyttöön, niin aikanaan lukioihinkin tulee hirvittävät määrät pätevää oppilasainesta! Koiravauvoja syntyy enemmän kuin ihmisvauvoja ja ihminen on koiran paras ystävä joten tasa-arvoa nyt tässäkin asiassa opintien muodossa!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Valtionosuushan on laskennallinen kaava. Vaikuttaa erilaiset asiat, lasten määrä, vanhusten määrä, sairastavuus, ym. Kunta sitten tästä könttäsummasta käyttää miten parhaaksi näkee.
Valtioosuus ei tule nykyisin sidottuna käytettäväksi jyvitetysti tiettyihin toimintoihin.
Eli nämä väkisin lukiota hengissä pitävät kunnat ottavat sinne rahaa muista toiminnoista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onneksi hallituksella riittää pokkaa ottaa lainaa 700 miljoonaa ja lähettää rahat Afrikkaan. Suomalaisille jää maksajan osa ja koulutuskin ajetaan alas.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tässä jos missä, kunnat laittavat rahaa sellaiseen mihin ei ole varaa.
Jos valtionosuudella ei pysty lukiokoulutusta järjestämään, kunta laittaa siihen rahaa muista toiminnoista esim vanhusten kotihoidosta. Näinhän se menee.
Eli hinnalla millä hyvänsä pidetään pystyssä 10 oppilaan luokkakoolla minilukiota. Kun ei pystytä järkevään yhteistyöhön naapurikuntien kanssa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Taitaa ne helsingin herrojen myöntämää rahaa saamattomat lukiot sijaita etupäässä Jyväskylän pohjoispuolella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

lukio ' ' koulutus ' ' voitas lopettaa kokonaan . AIKAISEMMIN nuoriso työ markkinoille . höpön löpöä lukio koulutus jolla ei työ elämässä tee mitään !!!!!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Siis nyt on niin, ettei valtio enää maksa kansalaisten peruskoulutusta? Ja lopettaa opetuksen pienissä kunnissa? Mutta jatkaa ulkomaisten yhtiöiden tukia ja verohelpotuksia? Ja takaa kaikille tänne tuleville ulkomaisille henkilöille täyden ylöspidon tulkkeineen, että saavat hyvän elämän. Samalla oma kansa jää vaille opetusta ja hoivaa? Keitä nämä äänestäjien valitsemat luottamushenkilöt oikein edustavatkaan??

Tällainen käytös kertoo, että äänestäjät ovat jakautuneet puolueisiin jotka tappelevat vallasta unohtaen, että kysymys on kuitenkin koko kansasta. Johtivat sitä omat tai vieraat luottamushenkilöt. Ymmärtävätkö kansalaiset, että omat poliitikot ovat luovuttaneet Suomen itsenäisyyden ja asioiden hoidon EY komissiolle? Ja Euroopan parlamentille joka tarkoittaa, että suomi tekee niin kuin EU komissio tekee tai käskee. Eli Suomi ei ole itsenäinen. Opliitikot jotka edelleen juhlivat itsenäisyyttä eivät ymmärrä mitä itsenäisyys tarkoittaa? Mutta ei sitä ymmärrä kansakaan enää.

Kyllä todellisuus tuo taas esille miltä sota ja tuho tuntuu. 70 vuoden rauhan aika on tuonut hyvinvoinnin joka nyt on katoamassa koska omaa teollisuutta ja koulutusta ei enää ole. Ja kun taas lähdetään sotaretkelle kannattaisi muistaa, että aseiden tuhovoima edellisestä sodasta on ainakin tuhat kertaistunut. Se tarkoittaa, että, kun nyt on kehitetty aseita jotka tuhoavat kallio pommisuojatkin ei ole suojaa missään. Tämä on sitä ihmisen kehitystä millä elämä pallolta tuhoutuu-

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

tässä kirjoituksessa nyt ei ollut päätä eikä häntää. Voisit tarkistaa nämä EU -höpinät ettei nyt tällaista puuta heinää tänne tule

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lukioiden lisäksi kohta alkaa syntyvyyden lasku näkyä muuallakin. Päiväkoteja, alakouluja, yläkouluja ja muita toisen asteen kouluja suljetaan. Sadat opettajat joutuvat keksimään muuta työtä itselleen.

Suomi kutistuu ja näivettyy.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sananen tässä vaiheessa; ,kotimaassa näyttää olevan yleinen tapa erottaa ~60 v ikää lähestyvät ihmiset, myös opettajat. Näin varsinkin isommilla paikkakunilla. Melkoista tuhlausta eikä sääliä tunneta. "Tuta" perusteilla ulos eikä edes liitto tee muuta kuin olkaa kohauttelee. Sitten työt.putkeen koko ihminen (ei mitään saumaa uud.sijoittua). Paikat on "pöydän alla jo jaetut" eikä johtoa kiinnosta koko asia. Koettu on. Selvää syrjintää eikä vastuita todellisuudessa ota kukaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No jopa lähti ajatus juoksemaan. Eihän virassa / toimessa olevaa opettajaa voida noin vain erottaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin missä tällaista 60-vuotiaiden virassa olevien opettajien erottamista oikein tapahtuu? Väität, että tämä on "yleinen tapa"?

60-vuotias opettajahan jää sitä paitsi eläkkeelle vuoden parin päästä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

ei ole selvästi totta. Virassa olevaa opettajaa ei saa pihalle vaikka hän oli kuinka ajastaan jäljessä ja täysin hyödytön.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvin helposti käy lakkauttaa koulu ja virat, isossa kunnassa siirto muuhun kouluun, pienessä ope työttömäksi, kuten muissakin saneerauslafkoissa

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen valmis osallistumaan lukioiden ylläpitoon, mutta haluan että kunnissa sen myötä itse päätetään, opetetaanko niissä ruotsia pakollisena.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tummeliinit ei taida lukioita tarvia kun ei töitäkään ole tarkoitus suomessa tehdä. Samahan nuo on lopettaa...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Meillähän on kohta persut pääministeripuolue, sillon ei peruskouluakaan enää käydä loppuun, samahn nuo on lopettaa

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

tummeliinit lukioita tarvitsisivat, mutta eivät he pysty lukiota läpäisemään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suurempi agenda on saada väestö siirtymään suuriin asutuskeskuksiin. Tämäkin kouluverkon alasajo tukee tätä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (25)

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

21.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image