Kotimaa

Pienet koulut jäämässä ilman luo­kan­opet­ta­jia – Oululaista opiskelijaa ei "Kainuun korpi" kiinnosta

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen pelkää, että jatkossa kasvukeskusten ulkopuolella opettajien palkkaaminen on yhä vaikeampaa.
Kotimaa 28.10.2019 10:28
Minna Akimo

OAJ pelkää, että pienet koulut voivat jäädä ilman päteviä opettajia. Kuntatyönantajien mielestä luokanopettajapula koskee enemmän etelää, koska opettajat eivät matkusta työn perässä.

Luokanopettajien rekrytointiongelmat ovat pahenemassa maakuntien pienillä paikkakunnilla.

Pätevien opettajien palkkaaminen muuttuu vielä astetta vaikeammaksi, kun kouluun pitäisi saada aineenopettajia tai erityisopettajia. Opettajille olisi kuitenkin työtä tarjolla, sillä uusia virkoja avautuu eläköitymisen vuoksi.

– Pahimmillaan tilanne on se, että avautuvaan virkaan ei ole yhtään hakijaa. Ongelma koskee nimenomaan sellaisia paikkakuntia, jotka ovat päiväajomatkan päästä jostain isommasta maakuntakeskuksesta, eli työpaikkakunnalla on asuttava, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo.

Työnantajajärjestö Kuntatyönantajien (KT) mukaan opettajapulaa ei ole, mutta kelpoisia opettajasijaisia on vaikeampi löytää kasvukeskuksissa. Työnantajaleirissäkin tunnistetaan myös aineenopettajien ja erityisopettajien rekrytointiongelmat.

– Meidän tilastoissamme tämä näyttäytyy siten, että Uudenmaan maakunnassa ja Päijät-Hämeessä epäpätevien opettajien määrä on suurempi kuin syrjäseutumaakunnissa kuten Kainuussa, neuvottelupäällikkö Hannu Freund Kuntatyönantajista sanoo.

Freundin mukaan ongelman yksi syy on se, että opettajat eivät halua muuttaa opettajakoulutuspaikkakunnilta työn perässä Etelä-Suomen kasvukeskuksiin, jonne myös lapsiperheet kasautuvat.

– Opettajisto ei siirry samalla tavalla kasvukeskuksiin kuin lapset. Opettajat jäävät mielellään pienemmille paikkakunnille eivätkä halua muuttaa sieltä pois, vaikka kasvavissa kaupungeissa lasten määrä kasvaa, hän sanoo.

Kuntien imagot kuntoon

OAJ tarjoaa tilanteen ratkaisemiseksi kahta lääkettä: pienille paikkakunnille työn perässä muuttaville opettajille pitäisi maksaa lisää palkkaa ja kuntien pitäisi pitää huolta omasta imagostaan.

– Tämä on iso yhteiskunnallinen kysymys, sillä opettajapula voi johtaa koulutuksen epätasa-arvoistumiseen. Kunnissa pitäisi miettiä sitä, mitkä ovat oman alueen vetovoimatekijät, jotka vetävät nuoria puoleensa. Jos kaikki koulutetut lähtevät paikkakunnalta, niin silloinhan imagolla on merkitystä, Luukkainen sanoo.

Freundin mukaan ratkaisu ei suinkaan löydy rahasta, sillä jos näin olisi, palkkakorttia voitaisiin hyödyntää jo nyt.

– Jos tämä olisi palkasta kiinni, sen pystyisi hoitamaan jo nyt nykyisten virkaehtosopimusten puitteissa. Mutta jos tunteja on vähän, silloin palkka jää niin pieneksi, ettei sitä voi ratkoa rekrytointilisällä, hän sanoo.

Opettajille muuntokoulutusta

Perusopetuksen tulosalueen johtaja Päivi Rissanen Kajaanista tuntee ongelman.

Hän sanoo, että vielä viisi kuusi vuotta sitten avoinna olevaan virkaan oli lähemmäs sata hakijaa. Nyt hakijoita on muutama kymmenen.

– Tilanne heikkenee vuosi vuodelta. Tässä näkyy myös se, ettei Kajaanissa ole enää opettajakoulutusta, Rissanen sanoo.

Oulun yliopiston opettajakoulutusyksikkö lopetti toimintansa vuonna 2013. Rissasen mukaan Kainuussa tarvittaisiin edelleen alan koulutusta, joka vaikuttaisi koko maakunnan alueella.

– Koulutuksen pitäisi olla lähellä, ja yksi ratkaisu meidän mielestämme olisi muuntokoulutus. Silloin esimerkiksi luokanopettajat voisivat pätevöityä erityisopettajaksi, Rissanen sanoo.

Aineenopettajien tunnit eivät täyty

Koulujen rekrytointiongelmat muuttuvat vaikeammiksi, kun kouluun pitäisi löytää päteviä aineenopettajia tai erityisopettajia. Sama tilanne koskee myös varhaiskasvatuksen opettajia ja varhaiskasvatuksen erityisopettajia.

Erityisopettajista on pulaa koko maassa, mutta tiettyyn aineeseen erikoistuneiden opettajien tilanne maakunnissa voi olla hyvinkin tukala.

Jos paikkakunnalla on vain yksi koulu ja oppilasmäärät ovat pieniä, opetettavan aineen tuntimäärät ovat niin pieniä, ettei palkalla elä. Yhden koulun kuntia Suomessa on jo 63.

Joskus ongelma voi olla sekin, että opettajalta vaaditaan niin erilaisten aineiden opetustaitoja, ettei sellaisia yhdistelmiä yksinkertaisesti ole.

– Jos jossain koulussa tarvitaan biologian ja kuvaamataidon opettajaa, niin tällaisia kombinaatioita ei oikein ole olemassa, Luukkainen sanoo.

KT: Opettajien kelpoisuusvaatimukset liian tiukat

Opetusministeriön laatimat kelpoisuusvaatimukset ovat Kuntatyönantajien Freundin mukaan niin tiukat, että avoimiin virkoihin on vaikea saada päteviä työntekijöitä.

– Oppiainekohtaisia kelpoisuusvaatimuksia pitäisi helpottaa, jotta kunnat voisivat tarjota helpommin eri aineiden yhdistelmävirkoja riittävällä tuntimäärällä, hän sanoo.

Kelpoisuusvaatimuksilla tarkoitetaan sitä, että luokanopettajilla pitää olla maisterin loppututkinto valmiina ja aineenopettajilla on oltava lisäksi vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot opetettavasta aineesta sekä riittävän laajat pedagogiset opinnot.

OAJ:n mukaan kelpoisuusvaatimusten avaaminen ja muuttaminen ei käy päihin. Kelpoisuusvaatimukset ovat Luukkaisen mukaan tae siitä, että opetus on laadukasta.

– Tämä on tyypillistä työnantajapuhetta. Kelpoisuusvaatimukset eivät ole kohtuuttomia, vaan ne on laadittu, jotta koulutus on laadukasta. Esimerkiksi kotitalouden opettajan koulutuksella ei voi opettaa englannin kieltä. Kelpoisuusvaatimusten avaaminen ei ratkaise ongelmaa, Luukkainen sanoo.

Myös Päivi Rissanen näkee, ettei kelpoisuusvaatimuksia ole syytä helpottaa, koska se johtaisi opettajakoulutuksen laadun laskuun.

– Tämä näkyisi jollain aikavälillä myös opetuksessa ja suomalaiskoululaisten Pisa-tuloksissa.

Opettajakoulutuksen hakumäärät ovat viime vuosina laskeneet, mutta maailmanlaajuisesti opettajan ammatin vetovoima Suomessa on maailman huippuluokkaa. OAJ:n Luukkaisen mukaan opettajakoulutuksen määrä on kohdillaan, eikä aloituspaikkoja tarvita lisää.

– Päinvastoin. Alhaisen syntyvyyskehityksen myötä koulutusmääriä on laskettava, Luukkainen lisää.

Kainuun korvet eivät kiinnosta

Luokanopettajiksi opiskelevat Sara Hagelberg ja Niklas Puurunen jakavat OAJ:n puheenjohtajan huolen pienten ja syrjäisten seutujen opettajatilanteesta.

He kertovat, että moni opiskelutoveri haluaisi työllistyä sellaiselle paikkakunnalle, jossa työn lisäksi on tarjolla muutakin aktiviteettiä.

Luokanopettajiksi opiskelevat Niklas Puurunen ja Sara Hagelberg haluavat molemmat tehdä työtä sellaisella paikkakunnalla, jolla on muutakin tarjottavaa kuin pelkkä työ. Hagelberg haaveilee opettajan urasta Etelä-Suomessa, Puurunen taas haluaisi opettaa oman kotiseutunsa oppilaita. Molemmat opiskelevat Oulun yliopistossa. KUVA: Pekka Peura

Pienten ja syrjäisten paikkakuntien opettajan paikat kiinnostavat vain silloin, kun työsuhde on määräaikainen.

– Sijaisena voisi olla, mutta loppusijoituspaikaksi jokin Kainuun korpi ei kiinnosta, Niklas Puurunen sanoo kepeästi.

Puurunen itse toivoisi löytävänsä työpaikan ajomatkan päästä Oulusta, joka on hänen koti- ja opiskelupaikkakuntansa.

Toivo paluumuuttajissa

Syrjäseuduilla toivo voi olla paluumuuttajissa. Hagelberg tietää, että opiskelijoiden kynnys lähteä töihin syrjäseuduille madaltuu, jos opiskelijalla on jo entuudestaan kytköksiä paikkakunnalle.

– Tiedän tapauksia, joissa opiskelija on lähtenyt vuodeksi Sodankylään opettajaksi, mutta onkin jäänyt sille tielle.

Oulusta kotoisin oleva Hagelberg itse suuntaa valmistautumisen jälkeen etelään.

– Haluan työskennellä Etelä-Suomessa, koska siellä työpaikkoja on paremmin saatavilla. Täällä yhtä virkaa kohden hakijoita on satoja.

Hagelberg ja Puurunen näkevät, että syrjäseudut voivat kilpailla myös rahalla eli niin sanotulla "Lappi-lisällä".

– Moni lähtee töihin pienemmälle paikkakunnalle säästämään. Kun itse joutuu luopumaan jostain, silloin lisät ovat hyvä korvaus siitä, molemmat opiskelijat sanovat.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (47)

Tämän ennusteen mukaan :

Pätevien opettajien puute Korpi-Kainuussa tulee koskettamaan pahiten nuoria älymystöperheitä.
Älymystön näivettymisen vuoksi Korpi-Kainuun sosiaaliset erot tasoittuvat ja Kainuusta muodostuu alemman koulutustason osaamisen reservi. Muutto Kainuusta kasvukeskuksiin kiihtyy ja Oulua odottaa myöhemmin sama kohtalo.Tutkitusti Ouluun kaikki tulee viiveellä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos syntyvyys pysyy näin alhaalla jatkossa, jo lähi vuosina lastentarhanopettajien tarve vähenee ja jatkossa luokanopettajia tarvitaan entistä vähemmän. Niin ja Kainuun kunnissahan taitaa käydä totaalinen kato.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä se Oulukin melkoista syrjäseutua on. Olen toiminut opena mm. Oulussa ja lähikunnissa-ongelmina heikko sisäilma pienen palkan ja epäkurantti asiakaskunta sekä liiallinen kokoustaminen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei ole valitettavasti enää kohta ongelma. Lapsimäärät pienenee ja syrjäseudut tyhjenee. Opettajankoulutuksen sisäänottomäärät pitäisi puolittaa nopeasti. Työttömiä on turha kouluttaa. Rahaa menee hukkaan jo koulutusvaiheessakin. Koulutetaan niille aloille, joille tarvitaan osaajia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

''Ei kiinnosta'' opettajille tarjotaan kolmea paikkaa, joista kaikista kiëltäytyminen johtaa korvausten poistamiseen. Eläkööt sitten millä elävät.
Eivät ainakaan jatka elämistä yhteiskunnan pääosin maksamana - kuten opintojen aikana.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Työvoimatoimiston humanistivirkailijat ei tätä tee. Jollekin vois tulla paha mieli asiasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

voi mennä haluamansa asuinpaikan/kaupungin kaupan kassalle, kunnes irtoaa opettajan pesti sieltä mistä sen haluaa. Palkka samaa tasoa ja työ ei niin stressaavaa, kuin luokanopen työssä, myös sisäilma voi olla kaupassa parempi.
Työtä löytyy tekijälle.
Oikeasti olen sitä mieltä, että opettajien palkkoja tulisi nostaa selvästi, syrjäseuduilla voisi maksaa jonkinlaista syrjäseutulisää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kylläpä jäi ikävä maku tuosta Puurusesta, ei pitäisi tulevan opettajan olla ihan noin tyly kainuulaisia kohtaan. Sydämen sivistystä on tai sitten ei.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oululaisuus on näemmä kihahtanut nuoren opettajan korvien väliin. Toivottavasti ei nouse yli äyräidensä. Kainuun korvessa on tehty itsenäisyysjulistus, noustu pari kertaa presidentiksi, runoiltu ja toimittu kirjailijoina, kuljettu Saksaan jääkäriksi, pysäytetty venäläiset Oulun marssilta ja mokoma ei halua tasasavimaalta Kainuun korpeen. Ei taida olla kun palkkaope!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Esimerkiksi kotitalouden opettajan koulutuksella ei voi opettaa englannin kieltä." Siinä puheenjohtaja Luukkainen on aivan oikeassa, kelpoisuus ei riitä. Luukkainen kuitenkin tiennee, että kotitalouden opettajan koulutuksella voi kuitenkin toimia vaikka ison yhtenäiskoulun vs. rehtorina? Mikähän mahtaa olla OAJ:n kanta johtamisen kelpoisuusvaatimuksiin?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sitä lattea ei tarjoilla Kainuun ja Lapin sivukylillä, joten ei nykynuoret sinne jaksa lähteä. Helpompaa on elää pätkätyössä sijaisuuksia tehden kuin hankkia kokemusta metropolin ulkopuolella. Lisäksi se mahdolinen kumppani nyt ei kuitenkaan lähde sinne korpeen, joka nykymittapuun mukaan on noin 20 km Oulusta...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos vapaaehtoisuus ei toimi, niin sitten yhteiskunnan pitää poikkeuslailla määrätä opettajat ja lääkärit sinne missä heitä tarvitaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä vitsi. Kas kun ei samalla pakotteta työkkärin listoilta porukkaa vanhustenhoitoon töihin (ilman palkkaa tietenkin).

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pitäis palauttaa syrjäseutulisä käyttöön, menis opettajia vähän korpeenkin

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Koulutuksessa tulisi sallia yksityistäminen niin kuin terveydenhoidossa on tehty. Pääsisi ope yksityiskoulussa paremmille tienesteille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Parhaille tienesteille pääsee, kun iskee opiskelijapilleistä lääkisopiskelijan ja pariutuu sen kanssa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei taida niissä yksityiskouluissa, joita nykyään on, olla sen suuremmat palkat kuin kuntien kouluissa. Taustalla on tällä hetkellä usein joku ideologinen syy ja maksukyky sen takia aika heikko. Jos todella sallittaisiin vapaa kilpailu, niin se merkitsisi vielä enemmän eriarvoistumista koulutuksen suhteen kuin tällä hetkellä. Nytkin jotkut koulut vetävät enemmän oppilaita kuin toiset ja syy ei välttämättä ole parempi opetus vaan imago-somekansa tietää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yksityistäminen toimii päin persausta Ruotsissa. Onnea ja menestystä lapsukaisille sen jälkeen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (47)

Uutisvirta

10:03
IMF:ltä tylyt terveiset Suomen velkaantumisesta: Rinteen hallituksen tavoite ei toteudu, dieselin ja turpeen veroalet pois tai muita säästötoimia
9:51
Röyhkeä voro vei auton nivalalaisen omakotitalon pihasta juuri, kun pariskunta oli lähdössä töihin – ”Erittäin kummallinen tapaus”
9:49
Led-valo kertoo, milloin suihkun käyttö kannattaa lopettaa – oululaisyritys kehitti suihkuvahdin, joka saa tarvitsemansa energian virtaavasta vedestä
9:39
Viimeiset mielenosoittajat sinnittelevät yliopistolla Hongkongissa – Yli 600 ihmistä poistui kampukselta maanantaina
8:25
Sa­vu­kos­ken koulun ra­ken­nus­työ­maal­ta löytyi so­dan­ai­kai­sia heit­ti­men am­muk­sia – 81-millisiä ammuksia löytyi koulun alueelta 15 kappaletta Tilaajille
8:22
Pohjantiellä sattui peräänajo-onnettomuus Iskon ja Laanilan liittymien välillä – tilanne saatiin korjattua puolessa tunnissa
8:01
Postilakossa jätettiin yöllä sovintoesitys, PAU ja Palta antavat vastauksensa aamupäivällä – lakko jatkuu vielä
42
Oulun kaupunki jakaa 2000 ledivaloa pyöräilijöille – tempaus on osa valtakunnallista Pyöräilytalvi-viikkoa
26
Kaupunginhallitus päätti: Linnanmaan uimahallin rakentaminen aloitetaan jo ensi vuonna
17
Huuhkajat päätti EM-karsinnat tappioon, Kreikka voitti 2-1 – häviö tietää paikkaa arvonnan neloskorissa
15
Oulun yliopistokampus toimiva nykyisellään – mikä on se malli, johon visio yliopistosta keskustassa perustuu? Lukijalta
8
Oulu päättää pormestarimallista vuonna 2021 – asia jää samana vuonna valittavan kaupunginvaltuuston päätettäväksi
7
Arinan Kastellin huoltoasemahanke jäi pöydälle kaupunginhallituksessa
7
Verkossa tyhmätkin mielipiteet säilyvät hamaan ikuisuuteen - syytä pyytää operaattoria poistamaan, jos pelkää syytettä, sanoo oikeuskansleri

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Ranua, Posio, Kemi, Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Tervola, Pello ja Rovaniemi jalkakäytävät ovat erittäin liukkaita, koska niillä oleva lumi tamppautuu liukkaaksi.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

19.11.

Fingerpori

19.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image