Oysissa marraskuussa käyttöön saatu kolmas angiografialaboratorio on helpottanut pohjoissuomalaisten sydänpotilaiden pääsyä sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen ja hoitoon.
Varjoainekuvauksen jälkeen ohitusleikkaukseen pääsee vajaassa kuukaudessa. "Jonossa on 50-60 potilasta. Jono ei voi olla tätä lyhyempi, sillä ohitusleikkaukset vaativat järjestelyjä", professori Tatu Juvonen Oysin sydänkirurgian klinikasta kertoo.
Ongelmia aiheuttaa hankala pääsy varjoainekuvaukseen. Vaikka angiografioita tehdään Oysissa tänä vuonna 1 900, kiireettömässä jonossa potilaat joutuvat odottamaan tutkimusta 4-5 kuukautta ja vaikeammin oirehtivat potilaakint kuukauden.
"Kiireellisten jonon pitäisi edetä reilusti alle kuukauden ja muidenkin alle kolmen kuukauden", sanoo osastonylilääkäri Markku Ikäheimo kardiologiselta osastolta.
Pallolaajennuksia
550 vuodessa
Sepelvaltimotautia hoidetaan ohitusleikkauksen lisäksi myös pallolaajennuksella, joita Oysissa tehdään tänä vuonna noin 550. Pallolaajennus tehdään yleensä varjoainetutkimuksen yhteydessä, ja potilas pääsee kotiin seuraavana päivänä.
Viikonloppuna äkilliseen sydänkohtaukseen sairastuneet potilaat joutuvat kuitenkin odottamaan varjoainetutkimusta ja pallolaajennusta viikonlopun yli, mikä heikentää hieman ennustetta ja kuormittaa sairaalan tehohoidon yksikköä.
Vuoden alussa tilanne helpottuu. Kardiologinen osasto suunnittelee aloittavansa helmikuussa viikonlopun kuvaustoiminnan alueen keskussairaaloille, jolloin äkillisesti sairastuneet sepelvaltimopotilaat Rovaniemen, Kemin ja Kainuun keskussairaaloista pääsevät varjoainekuvaukseen ja pallolaajennukseen vuorokauden sisällä myös viikonloppuisin. Toiminnalla säästetään vuoden aikana noin 400 tehohoitopäivää.
Oulun ja ympäristökuntien potilaat ovat muita huonommassa asemassa, sillä sairaanhoitopiiri ei kustannussyistä toistaiseksi ole ulottamassa kardiologista viikonlopputoimintaa omalle vastuualueelleen.
Ohitusleikkaukseen valikoituvat vaikeimmin sairaat sepelvaltimopotilaat, joille on tehtävä vähintään kolmen suonen ohitus. Ohitusleikkauksia tehdään tänä vuonna Oysissa noin 700.
Markku Ikäheimo arvioi, että sepelvaltimotaudin hoidoista on Oysissa 55 prosenttia leikkauksia ja 45 prosenttia pallolaajennuksia. "Maailmalla pallolla hoidetaan jo selvä enemmistö, ja meilläkin hoitoja on varaa lisätä. FinOHTA:n parin vuoden takaisen selvityksen mukaan meidän alueellamme pitäisi tehdä noin 3 000 varjoainetutkimusta ja reilu 1 000 pallolaajennusta vuodessa. Tähän tavoitteeseen meillä on vielä pitkä matka."
Varjoainekuvauksen yhteydessä tehty pallolaajennus, jossa suonen vauriokohtaan asetetaan tueksi ohut verkkoputki eli stentti, maksaa noin 4 000 euroa. Ohitusleikkauksen hinta on 8 700 euroa.
Rintalastan luutuminen
vie 2-3 kuukautta
Eroa on myös toipumisessa. Kun pallolaajennuksen jälkeen potilas voi yleensä palata töihin viikon kuluttua, ohitusleikkaus vaatii useiden kuukausien sairasloman.
"Kevyeen työhön voi teoriassa olla mahdollista palata jo kuukauden kuluttua, mutta rintalastan luutuminen kestää 2-3 kuukautta, joten sairaslomaakin tarvitaan vähintään kolme kuukautta", Tatu Juvonen kertoo.
Joulukuussa julkaistussa Kuopion yliopiston ja Kuntaliiton valtakunnallisessa Efektia-tutkimuksessa väitettiin, että Suomessa ei noudateta kansainvälistä suositusta, jonka mukaan sepelvaltimopotilaiden on päästävä ensimmäiseen kontrollitutkimukseen kuukauden kuluttua leikkauksesta. Tutkimuksen mukaan viivästys lisää suotta yhteiskunnalle koituvia kustannuksia.
Oysissa toimitaan täsmälleen suosituksen mukaisesti. "Meidän potilaillamme on ensimmäinen kontrolli kuukauden kuluttua leikkauksesta, ja pian sen jälkeen tutkitaan suorituskykyä. Jos näyttää, että potilas ei pysty palaamaan työhön, työkyvyn arviointi tehdään kolmen kuukauden kuluttua", Tatu Juvonen kertoo.
Hän korostaa, että jos sepelvaltimopotilaiden hoitokustannuksia halutaan pienentää, on kiinnitettävä huomio ennen kaikkea hoitoa edeltävään aikaan. "Tutkimuksiin pääsy voi kestää yllättävän pitkään."
Pohjois-Suomessa ohitusleikkauspotilaiden keski-ikä on jo lähes 65 vuotta, ja valtaosa on hoitoon tullessaan jo muiden syiden vuoksi pois työelämästä.
Oysin sepelvaltimopotilaista vajaa kolmannes on alle 60-vuotiaita. Pallolaajennus voidaan tarvittaessa tehdä vaikka satavuotiaalle. Oysissa vanhimmat potilaat ovat olleet yli 85-vuotiaita, ja ohitusleikkauksiakin tehdään yli 80-vuotiaille. Vanhin oli sydänleikkaukseen tullessaan 89-vuotias.
