Kotimaa

MTK:n Juha Marttila: Peltojen metsittäminen olisi täysin vastuutonta – "Jos kotimaan kulutus vähenee, Suomen on vietävä enemmän"

MTK:n teettämän kyselyn mukaan alle 30-vuotiaista joka kuudes ei syö lihaa. KUVA: Arkisto
Kotimaa 19.11.2019 17:00
Jami Jokinen

Maatalouden etujärjestön puheenjohtaja tyrmää Luken skenaarioiden oletukset. Eläintuotantoa ei hänen mielestään pidä vähentää, vaan ilmastotavoitteisiin tulisi pyrkiä ilman isoja rakennemuutoksia.

Maatalouden mittavat metsitystalkoot ilmakehän hiilen sitomiseksi eivät saa ymmärrystä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusjärjestöstä (MTK).

– Suomen peltojen laajamittainen metsittäminen olisi täysin vastuutonta maailman ruokaturvan kannalta, jyrähtää etujärjestön puheenjohtaja Juha Marttila.

Hän ei myöskään tue ajatuksia kotieläintuotannon vähentämisestä ilmastosyistä. Tätä hän perustelee erityisesti proteiiniomavaraisuudella.

– Eläintuotantoon on investoitava. Samaan aikaan tulee tehdä kaikki voitava, jotta tuotannon ilmastopäästöt saadaan minimoitua.

Lihaa viedään, jos sitä ei syödä kotona

MTK teetti vastikään kyselyn, jossa selvitettiin suomalaisten lihansyöntiä.

Tuloksissa näkyi selvä kahtiajako alle ja yli 30-vuotiaiden lihankulutuksessa: nuoremmista jo joka kuudes elää vastausten mukaan ilman liharuokaa. Eroja oli myös etelän ja pohjoisen sekä kaupunkien ja maaseudun välillä.

Kertooko tulos kytevästä murroksesta ja kuinka paljon suomalaiskuluttajien ruokailutavat lähitulevaisuudessa mahdollisesti muuttuvat? Siihen Marttila ei ota kantaa.

Eläintuotannon määrään muutos ei kuitenkaan saa etujärjestön mielestä vaikuttaa.

– Jos kotimaan kulutus vähenee, Suomen on vietävä enemmän, Marttila toteaa.

Ei määrää, vaan menetelmiä

Ilmastovaikutuksia tulisi Marttilan mielestä vähentää tuotantomäärien leikkaamisen sijaan panostamalla "ilmastoviisaaseen" tuotantoon.

Hän sanoo, että Suomessa eläintuotannon olosuhteet tasaavat ruuantuotannon riskejä muuttuvissa ilmasto-oloissa. Lisäksi tuotanto hyödyntää tehokkaasti hiiltä sitovaa nurmea.

Myös suomalaisen kauran ja siitä valmistettujen kuluttajatuotteiden kysyntä kasvaa Marttilan mukaan maailmalla.

– Ilmastotehokkuus, veden riittävyys, eläinten hyvinvointi ja ruuan turvallisuus ovat tulevaisuuden markkinavaltteja, joihin Luke ei juurikaan ottanut kantaa. Ala itse uskoo näihin.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ilmastoskenaarioita viime viikolla esitellyt tutkimusprofessori Heikki Lehtonen kuitenkin huomautti, että ilmastotoimet ohjaavat maatalouden kehitystä myös muualla. Siksi hän katsoi, ettei Suomi välttämättä saa tästä kilpailuetua.

Yhdestä asiasta samaa mieltä

Ilmastovaikutusten vähentämistä MTK pitää siis joka tapauksessa tärkeänä. Juha Marttilan mukaan ainoa oikea tavoite on hiilineutraali maatalous.

– Tavoite on mielestämme mahdollinen.

Järjestön käsitykset alan päästövähennysmahdollisuuksista poikkeavat kuitenkin huomattavasti Luken ilmastoskenaarioiden laskelmista, joissa vasta roima eläintuotannon vähentäminen ja laajat metsitykset voivat johtaa päästöjen puolittumiseen.

– Tulokset ovat sellaisia, kuin noilla oletuksilla saadaan, eikä kunnianhimo alan kehittämiseen ole korkealla, Marttila kritisoi.

Ainakin yhdestä asiasta Luke ja MTK ovat samaa mieltä: teknologia auttaa kasvattamaan satotasoja ja samalla vähentämään päästöjä.

MTK katsoo, että päästöt saadaan puolitettua jo tällä ja resurssitehokkuudella. Turvemaiden päästöjen kimppuun päästäisiin mittavalla investointiohjelmalla ja hyvillä viljelykäytännöillä.

– Siirrytään uusiutuvaan energiaan. Sitä riittää paitsi maatilakäyttöön myös myytäväksi. Loppu viimeistellään hiilen sitomisen tehostamisella, puheenjohtaja listaa.

Hän huomauttaa, että peltomaan hiilensidontaa tutkitaan kiivaasti, ja päästökertoimiin on hänen mukaansa tulossa tarkennuksia.

"Miten Suomi kykenee vastaamaan haasteeseen"

Luken mukaan aktiiviviljelystä on joka tapauksessa jäämässä noin 200 000 peltohehtaaria kannattamattomuuden vuoksi. Tätä Juha Marttila ei kiistä.

– Tällainen uhka on olemassa. Pahimmillaan tämä tarkoittaisi suurten alueiden autioitumista Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Tästä huolimatta puheenjohtaja katsoo, että vain heikosti viljeltäviä ja pieniä turvepeltoja kannattaa metsittää.

Pitkän aikavälin tavoitteena voisi olla 100 000 hehtaaria, kun Luken laskelmissa potentiaalia olisi melkein kymmenkertaisesti ja mukana olisi myös kivennäismaita.

Tätä Marttila pitää vastuuttomana ajatuksena.

– Maailmassa on kyettävä tuottamaan 50 prosenttia enemmän ruokaa vuonna 2050. Relevantti kysymys onkin, miten Suomi kykenee vastaamaan tähän haasteeseen omalta osaltaan, hän sanoo.

– Pariisin ilmastosopimuksen mukaan ilmastotyötä on tehtävä ruokaturvasta tinkimättä.

Luken maatalousskenaariot

Lännen Media kertoi viikonloppuna Luonnonvarakeskuksen (Luke) laatimista skenaarioista, joissa oli arvioitu maatalouden mahdollista roolia ilmastokriisin hillinnässä.

Työn taustalla vaikuttaa hallituksen tavoite hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035.

Skenaarioissa maatalous reagoisi voimakkaasti sekä kuluttajien muuttuviin ruokailutottumuksiin että kansainväliseen kehitykseen.

Tärkeimpiä ajureita olisi lihan- ja maidonkulutuksen väheneminen 15-25 prosentilla vuoteen 2035 ja 30-50 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.

Muun muassa rehuntuotannosta vapautuvaa peltoa käytettäisiin yhä enemmän palkokasvien ja muun ihmisille tarkoitetun kasviproteiihin tuotantoon.

Tästä huolimatta peltoalasta vapautuisi mallien mukaan vuosisadan puoliväliin mennessä kymmeniä prosentteja. Vapautuvaa peltoa pitäisi metsittää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Luken mukaan maatalouden ja sen maankäytön päästöt voisivat vähentyä näillä tavoilla 50-60 prosenttia.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (70)

Suuri ympäristöteko laittaa turhat ja tuottamattomat pellot kasvamaan puuta. Niin kuin muuan tuttu luomuviljelijä totesi kun ihmettelin hänen pellon kasvua 20 senttistä hyvin harmaat ja harvaa viljaa.Miten tuo kannattaa hän vain tokaisi ei siinä tarvi kasvaakaan mitään kun tuet on niin hyvät.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Saahan sitä odotella huonompia aikoja, mutta odottavan aika voi käydä pitkäksi. Sillä välin voi laittaa ilmastoasiat kuntoon ja jatkaa taas odottelua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mikä tuossa peltoheittojen metsityksessä MTK:ta noin lujasti ahdistaa? Nyt nuita länttejä viljellään täysin näennäisesti ja käydään niittämässä kerran kesässä, vain saadakseen yhteiskunnan maksamat viljelytuet.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juuri niin, miksi ne änkyröivät, kun ei siinä edes ole mitään järkeä! Peltoja ei voi metsittää, eläintuotanto pitäisi pysyä ennallaan, jumittavat vouhkat jossain 1950-luvulla vielä? Ei kukaan kaikkia peltoja olekaan metsittämässä, mutta turvemaat ja paljon enemmän peltoja voidaan muuttaa hiilinieluiksi. Kun lihansyönti vähenee, myös pärjätään paljon pienemmällä peltoalalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lihan syönti ehkä vähän vähenee. On toinen asia väheneekö pysyvästi. Asioiden mussuttaminen on toki kivaa, mutta faktat ensin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiertelin Kainuuta nelisenkymmentä vuotta. Kuljin aika syrjäisilläkinn paikoilla. Pajuttuneita peltoja paljon. Ilmeisesti paketti peltoja. Olisikohan mielekästä aloittaa metsittäminen sieltä käsin. Työlästä. Mitkä ovat nykyiset omistus-suhteet? Metsätili ei tulisiheti. Sellaistahan se sijoittaminen on useinmiten. Kannanottoja,kannanottoja...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vaikka mielestäni tukipolitiikka onkin vääristynyttä, en missään nimessä kannata matalouden alas ajoa. Vääristymät on vain korjattava.
Kekkonen aikoinaan sanoi viisaasti, "jos jotakin ei ole vähän liikaa, itseasiassa siitä on puute."
Jos, ja varmasti kun seuraava iso kriisi tulee suomeakin koskevana, silloin nämä alas ajo huuteliat ovat ensimmäisinä huutamassa, että miksei turvattu omavaraisuutta ja nimenomaan hajautettuna hangosta utsjoelle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä kotimaisen elintarviketuotannon toimintaedellytykset täytyy todellakin turvata. Nykymaailman meno on niin häilyvää, että tulevasta ei kukaan tiedä. Vakavan kriisin sattuessa ei voi missään nimessä luottaa , että tänne periferiaan maailmanmarkkinoilta elintarvikkeita saadaan. Täytyy muistaa, että maataloutta tuetaan kaikkialla, ei vain Suomessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Peltoja ei missään nimessä saa metsittää! Laihat vuodet on tulossa ja pellot pitää saada käyttöön tarvittaessa,kun ulkomailtakaan ei saada viljaa. Ilmastonmuutos tuo paljon katovuosia ja varmuusvarastot pitää saada kuntoon nyt,eikä viidestoistapäivä!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miljardeilla tuettu maatalous saa mennä kiville. Noilla dinaareilla saisi ostettua ulkomailta puhtaasti tuotettuja maataloustuotteita. Peltojen metsitys alulle ja turpeet suojellaan suolle. Sillätavalla ilmasto puhdistuisi ja saisi hengittää puhdasta, raikasta suomi-ilmaa..suomenmuotoisen pilven alla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessa maksetaan asumistukea enemmän kuin maatilat saavat tukea.
Leskeneläkkeitten korotusosa on miltei saman verran.
Suomen kauppatase on miinuksella 1,5 - 2 miljardia euroa.
Jos kaikki ruoka ostetaan ulkoa, kauppatase menee lisää 8,5 miljardia miinukselle.
Millä aiot rahoittaa ruuan oston ja samalla maksaa lisääntyvien työttömien armeijan kulut?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pumpsahtipa jussilla vähän Asumistuen saajia on 831.000 tuhatta ja tuet 2.1 miljardia Lietelannan levittäjiä 45.000 tuet 4-5 miljardia.Kannataa kattoa vaikka KVGstä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Johan pomppasi.
Lietelannan levittäjiä muka 45.000. Tarkoittaa varmaan koko EU:n alueella.
Suomessa on alle 6.000 nautatilaa ja alle 1.000 sikatilaa.
Suomen viljelijöiden saama tuki n. 1,8 miljardia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joo ja kun opettelee lukemaan, niin löytää myös tiedon paljonko tai kuinka vähän Suomi maksaa tukea.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä tämä tarkoitta tilojen määrää Suomessa  Nyt meillä on 50 000 tilaa, joista 20 000 on olemassa vain sen takia, että ne nostavat maataloustukea. Suuri suomalainen syndrooma on se, että maksamme puolelle tiloista vain siitä, että ne ovat olemassa ja pellon hinta pysyy hyvänä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Asia on juuri noin. Peltoalaa pitäisi lisätä, jotta pystytään viemään tulevaisuudessa viljaa ja muita maataloustuotteita kuivuudesta kärsiville maille. Suomellehan ilmaston lämpenemisestä ja lisääntyvistä sateista ei ole muuta kuin hyötyä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pitäisiköhän aloittaa ihan muualta kuin maataloudesta ja hyötyelinkeinosta ?? Suomessa on satoja tuhansia tyhjänpäiväisiä lemmikki koiria jotka aiheuttavat valtavat kasvihuonepäästöt (samaa luokkaa kuin ihminenkin). Ruuantuotanto näille hyödyttömille lemmikeille ym hoiva niille saatuttaa. Joillakin on jopa viisikin lampaankokoista koiraa. Kova koiravero ja rajoitus lemmikkien määrään aluksi ennen kuin aletaan puuttumaan ihmisten ruokahuoltoon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maanviljely Suomessa on aina ollut huonosti kannattavaa tai ihan yksiselitteisesti kannattamatonta. Ei se ole liiketoimintaa vaan lähestulkoon yksi työttömyystuen muoto.

Olisi kiva joskus nähdä seikkaperäisiä tutkimuksia siitä onko maatalous Suomessa kannattavaa ilman rankkoja tukia. Onko se sitä edes muualla Euroopassa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Työnteko on myös kannattamatonta useissa kaupungeissa, koska perheitä täytyy tukea valtavasti mm.asumistuella. kaikki tuet tulisi lopettaa, sillä ihmisten on kyettävä elättämään itse itsensä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (70)

Uutisvirta

11:42
Nainen pa­hoin­pi­del­tiin yk­si­tyis­asun­nos­sa Ke­min­maas­sa – uhrin mukaan häntä lyö­tiin, pot­kit­tiin ja re­vit­tiin hiuk­sis­ta
11:40
Mies hyök­kä­si autossa is­tu­neen tun­te­mat­to­man miehen kimp­puun Ter­vo­las­sa
11:35
Oululaisen Jesse Kangasniemen kokoelmissa on satoja nukkeja, joita hän hoitaa ja pukee tekemiinsä vaatteisiin
10:34
Eduskuntaryhmät vastaavat Rinteen kysymyksiin tänään – pääministeriehdokkaasta päätös sunnuntaina
9:36
Suomalaiset kuluttavat jouluun reilut 500 euroa – vain joka neljäs kertoi säästäneensä veronpalautuksia joulua varten
9:00
Kolumni: Arjen hyvät teot elävät kilvan juhlapuheissa, mutta arkitodellisuudessa ihmisen annetaan olla syvässä omassa rauhassa ja pärjätä omin voimin
9:00
Hiljaiseloa tragedian jälkeen – Melina-tyttären tapaturmainen kuolema järkytti oululaisen mestaripainijan Mikael Lindgrenin, 50, elämän perusrakenteita: "Suru on arjessa edelleen läsnä" Tilaajille
28
Suomalaiset kuluttavat jouluun reilut 500 euroa – vain joka neljäs kertoi säästäneensä veronpalautuksia joulua varten
11
Itsenäisyyspäivän marsseihin varaudutaan satojen poliisien voimin – Keskiviikkona poliisi kielsi uusnatsien mielenosoituksen, torstaina ilmoitettiin toisesta vastaavasta
11
Näin Ruotsin puolustus vahvistuu – Ruotsin puolustusvoimat julkaisi raportin, jossa on suoraa puhetta Suomen tärkeästä roolista ja Baltian haavoittuvuudesta
10
Tällainen oli pukuloisto 102-vuotiaan Suomen juhlissa – katso kuvakooste illan kiinnostavimmista puvuista
4
Oululaiset koululaiset suunnittelivat ja tekivät kirjailija Katariina Vuoren korut Linnan juhliin – "Olisi ollut ihanaa ottaa heidät mukaan"
4
Puolustuskyvytön pieksettiin Raahessa – Hovioikeus ei pitänyt pahoinpitelyä törkeänä
3
Onko sinulla sanottavaa Kalevalasta? Lukupiiri puhuu muinaiseepoksesta kaksi tuntia

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Ylen gallup: Perussuomalaiset 24,3%

223 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Siinä sen näkee ketä kiinnostaa oikesti köyhät

Perustoimeentulotuella elävä suomalainen kuuluu maailman 20% eliittiin, kun yhteiskunnan palvelutkin huomioidaan. Sietäi... Lue lisää...
Naurettavaa nillitys...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

7.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image