-- Eihän mannet tee töitä, viidesluokkalaiset heittivät takaisin. Mertsi Lindgren, romanikielen opettaja ja kouluavustaja oli mennyt sijaistamaan hetkeksi erään luokan opettajaa. Mitä sä täällä teet, oppilaat kysyivät ja Mertsi vastasi, että tulin tekemään töitä.
Lindgren kertoi tapauksesta Helsingissä sunnuntaina järjestetyssä tilaisuudessa, jossa romanit tuulettivat tuntojaan kesän mittaan heidän ympärillään käydystä keskustelusta -- ja tietysti Romano-TV:stä tai Manne-TV:stä, jolla nimellä kohuohjelmaa alun perin esitettiin.
Ohjelma oli jättänyt jälkensä, Lindgren tulkitsi. Samansuuntaisia kokemuksia oli kerrottavanaan myös monilla muilla. Puheenvuoroista kuului, että ohjelma oli loukannut. Rippikoulua käyneillä nuorilla romanitytöillä ei ohjelman alkamisen jälkeen ollut enää omia nimiä, he olivat nyt "manneja". Tuntematon mies aloittaa rupattelun ravintolapöydässä, että hei manne.
-- Yhdellä ohjelmalla otettiin kauheaa takapakkia, mitätöitiin paljon, Unelma Hagert pahoitteli. Suomen romanifoorumia johtava Miranda Vuolasranta pahoitteli, että kaikki vanhat ennakkoluulot ovat nyt vain vahvistuneet. Jos tarkoituksena oli osoittaa kovilla kärjistyksillä valtaväestölle, millaisia heidän ennakkoluulonsa ovat, siinä ei Vuolasrannan mielestä onnistuttu.
Väärät henkilöt äänessä
Vuolasranta on arvostellut sitä, että romanien asioista kuvaa julkisuudessa ovat päässeet luomaan lähinnä eräät julkkisromanit. Esimerkiksi kirjailija-kuvataiteilija Kiba Lumberg ja muusikko Rainer Friman ovat haastatteluissa nostaneet esille sellaisia asioita kuin väkivalta, rikollisuus ja päihteidenkäyttö romanien piirissä.
Monia muitakin ärsytti se, että romanien asioista pääsevät puhumaan -- "omassa julkisuuden tarpeessaan" -- sellaiset, jotka eivät itse elä yhteisön sisällä. Ja puhuvat vielä vääristä asioista.
Eräs tuskaili, pitääkö itsekin mustamaalata lisää, kun media muutenkin puhuu meistä vain pahaa. Samoja ongelmia on kuitenkin joka puolella, niin romanien piirissä kuin valtaväestössäkin.
Vuosaareen nuorisotaloon kokoontuneet pari-kolmekymmentä romania arkailivat aluksi puhumista toimittajien ja televisiokameroiden seuratessa vierellä. Kun alkuun oli päästy, eräät laukoivat sanottavansa jo suoraan kameroille -- paitsi silloin kun poissaolijoita kuten Lumbergia ja Frimania haukuttiin. Silloin kamerat piti sulkea.
